Suomi

Suomen lippu lipputangossa.

Puhutaan hävittäjistä

Keskustelua hävittäjistä käydään Suomessa asevaraisen turvallisuuskäsityksen ehdoin. Turvallisuuspoliittinen ympäristömme vaatii kuitenkin panostuksia ihmisiin, ei aseisiin, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Kädet kaatamassa maissinjyviä vadista

Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti

Suomen pitäisi parantaa globaalia ruokaturvaa toimimalla ruokaturvadiplomatian maana, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa raportissa. Lisäksi kaivataan selvää rahaa, sillä viime vuosina ruokaturvan kehitysrahoitus on vähentynyt.
Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Suomen lippu lipputangossa.

Kysely: Hävittäjähanke jakaa suomalaisia – Etenkin nuoret lykkäisivät hanketta tai luopuisivat siitä kokonaan

Rauhanjärjestöjen kyselyn mukaan hävittäjähanketta kannatetaan enemmän kuin vastustetaan, mutta ero on pieni. Vastustajat perustelevat mielipidettään etenkin koronapandemian aiheuttamalla vaikealla taloustilanteella.
Kaksi naista sekä opaskoira seisovat esiintymislavalla.

Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää

Maailma kylässä -festivaaleilla palkittu Abilis-säätiö tukee kehittyvien maiden vammaisjärjestöjä. Viime vuonna se myönsi tukea etenkin saavutettavan koronatiedon levittämiseen ja hygieniatarvikkeiden jakamiseen. Toiminnanjohtaja Marjo Heinosen mukaan pandemiasta on syytä ottaa opiksi.
Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Festivaalilava ja yleisöä

Maailma kylässä -festivaali järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti – Korona-ajan innovaatiot voivat näkyä myös tulevaisuudessa

Maailma kylässä -festareilla nähdään tänä vuonna muun muassa laulaja Sanni, presidentti Tarja Halonen sekä aktivisti ja näyttelijä Laura Eklund Nhaga. Korona vei festareilta yleisön ja ruokakojut, mutta ohjelmapäällikkö Johanna Eurakoski uskoo, että virtuaalisuus tuo myös lisäarvoa.
Hävittäjä, taskulaskin ja dollarin seteleitä.

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.
Telineessä oleva älypuhelin, joka kuvaa videolle ihmisiä.

”Sinä et ole syypää” – Suomalaiset ja tansanialaiset asiantuntijat kehittävät chatbotia, joka neuvoo lähisuhdeväkivaltaa kokenutta eteenpäin

Perhe- tai parisuhdeväkivaltaa kokeneella ei aina ole voimia selvittää, mistä voisi saada apua. Ongelma on sama Suomessa ja Tansaniassa, ja siksi järjestöt ja teknologiafirmat kehittävät nyt neuvovaa chatbotia, tekoälysovellusta, jolta uhri voi saada rohkaisua ja vinkkejä avun hakemiseen.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Suomen lippu, taustalla merta ja rakennuksia.

Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan

Lähihoitajana työskennellyt Ali Reza Heidari uhattiin käännyttää Afganistaniin, jossa hän ei ole koskaan käynyt. Nyt hän on saanut vuoden mittaisen, työperustaisen oleskeluluvan.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

YK-komitea: Suomen pitäisi velvoittaa yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista myös ulkomailla – UPM herättää huolta

YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitea kertoo olevansa huolissaan muun muassa tiedoista, joiden mukaan ihmisoikeuksien arviointia ei ole tehty kunnolla metsäyhtiö UPM:n operoimassa hankkeessa ulkomailla.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Paula-Pennanen-Rebeiro-Hargrave lähikuvassa, taustalla ikkunasta näkyviä pilvenpiirtäjiä.

Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Maailma.netin Suomalaisia maailmalla -sarjan kolmas osa esittelee Kiuruvedeltä Keniaan päätyneen Paula Pennasen, joka työskentelee YK:n asuinyhdyskuntaohjelmassa. Hänen mielestään moni maailman ongelma olisi ratkaistavissa hyvällä kaupunkisuunnittelulla.
Elina Nikulainen puolilähikuvassa keltaisella taustalla.

Vaalien verkkoviha kohdistuu etenkin naisiin ja vähemmistöihin – Näin tasoitat kuntavaalien lähtöasetelmia ja tuet demokratiaa

Naisten ja vähemmistöjen osallistuminen kunnallisvaaleihin on yhä haastavaa niin resurssien puutteen kuin syrjinnänkin vuoksi. Vähintä, mitä jokainen meistä voi tehdä, on olla aktiivinen vastavoima häiriköiville nettitrolleille, kirjoittaa tasa-arvoasiantuntija Elina Nikulainen.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitää tuomita Myanmarin vallankaappaus selkeämmin ja asettaa maalle pakotteita, ei ryhtyä dialogiin vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.
Tilaa aihepiirin Suomi RSS-syöte