Eriarvoisuus. Nyt. | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Eriarvoisuus. Nyt.

Sarjassa julkaistaan Maailma.netin ja ammattikorkeakoulujen yhteisessä hankkeessa syntyneitä juttuja eriarvoisuudesta. Lisätietoa täällä.

Työelämän huono-osaisuus kasautuu maahanmuuttajille – Aiheesta ei haluta puhua, jotta työllistyminen ei vaikeudu entisestään

Tietokoneen ruutu ja kahvimuki.

Työelämän huono-osaisuus kasautuu maahanmuuttajille – Aiheesta ei haluta puhua, jotta työllistyminen ei vaikeudu entisestään

Rasismi sekä kieli- ja kulttuurierot vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa. Kun töitä löytyy, työolot ja palkka ovat usein huonompia kuin kantaväestöllä ja häirintä yleisempää. Huonoimmassa asemassa ovat maahanmuuttajanaiset.

11.1.2024

Avoin keskustelu kulttuurieroista uupuu Suomesta yhä

Bannerikuva, jossa teksti Kolumni ja naisen kuva.

Avoin keskustelu kulttuurieroista uupuu Suomesta yhä

Monilla suomalaisilla on islamista ennakkokäsityksiä, jotka vaikuttavat suhtautumiseen jo ennen kuin asioita edes yritetään ymmärtää. Kulttuurieroista pitäisi keskustella avoimesti ja tietoa vähemmistökulttuureista pitäisi lisätä, kirjoittaa opiskelija Hilla Ojala.

19.12.2023

Tieteellinen tieto on yhä pitkälti länsimaista, ja se kertoo etuoikeuksien epätasaisesta jakautumisesta – ”Ne, joilla on valtaa, luovat tiedon”, sanoo tutkija Bonn Juego

Mies puolilähikuvassa.

Tieteellinen tieto on yhä pitkälti länsimaista, ja se kertoo etuoikeuksien epätasaisesta jakautumisesta – ”Ne, joilla on valtaa, luovat tiedon”, sanoo tutkija Bonn Juego

Länsimaiden tuottama tutkimus dominoi tieteen maailmaa, globaalin etelän tutkijat taas jäävät usein huomiotta. Kyse ei ole vain tiedon tuottamisesta vaan myös sen saatavuudesta. Tutkijoiden mukaan yksi suurimmista eriarvoistavista tekijöistä ovat yliopistojen taloudelliset mahdollisuudet.

12.12.2023

Nelli Spännäri pelkäsi olevansa kahteen vähemmistöön kuuluvana “liikaa” – Nykyään hän identifioituu vammaiseksi lesboksi ja rakastaa olla queer

Nainen puolilähikuvassa sateenkaarenväristen portaiden edessä.

Nelli Spännäri pelkäsi olevansa kahteen vähemmistöön kuuluvana “liikaa” – Nykyään hän identifioituu vammaiseksi lesboksi ja rakastaa olla queer

Nelli Spännäri halusi lapsena olla kuin muut ja kuulua joukkoon, mutta cp-vamma teki siitä hankalaa. Myöhemmin muodostunut seksuaali-identiteetti auttoi häntä löytämään sateenkaariyhteisöstä oman paikkansa.

4.12.2023
Tilaa aihepiirin Eriarvoisuus. Nyt. RSS-syöte