Riippumattoman Cumhuriyet-päivälehden päätoimittaja Murat Sabuncu erosi syyskuussa, kun lehti ei enää saanut toteuttaa journalistista linjaansa. ”Asiallista uutisvälitystä on alettu pitää rikoksena”, Sabuncu sanoo.
Viimeisen vuosikymmenen aikana on murhattu yli 300 toimittajaa ja 85 prosentissa tapauksista tekijä on jäänyt tuomitsematta. Murha on tehokas tapa hiljentää toimittajat, toteaa toimittajajärjestö.
Oikeusministeriö palkitsi muun muassa Ihmisoikeusliiton Ihmisoikeudet.net-sivuston uudistuksen. Uudistusta vetänyt Rosa Puhakainen-Mattila sanoo, että ihmisoikeuskasvatus on myös vastavoima nouseville populistisille suuntauksille.
Sananvapausjärjestöt ovat huolissaan median asemasta muun muassa Guatemalassa ja Nicaraguassa, Brasiliassa, Venezuelassa sekä Meksikossa. Maanosan yleissuuntaus on kuitenkin demokratia ja lehdistönvapaus, uskoo asiantuntija.
Dakarilaisen Radio Oxy Jeunes'n ohjelmassa Eurooppaan siirtolaiseksi mielineet kertovat kokemuksistaan samaa suunnitteleville. Viestillä halutaan tavoittaa myös lastensa matkoja rahoittavat vanhemmat.
YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan maailma tarvitsee myös informaatio- ja demokratiajulistuksen muun muassa laatujournalismin vähenemisen takia.
Sri Lankan lehdistönvapaustilanne on viime vuosina parantunut, mutta tänä vuonna kehitys on mennyt huonompaan suuntaan. Hallituksen hampaissa ovat erityisesti sosiaalisen median kanavat, jotka maaliskuussa suljettiin viikoksi vihapuheen takia.
Poliisiväkivalta on yleistä Buenos Airesin suurimmassa slummissa. Nyt myös slummin lehti on joutunut vaikeuksiin kyseenalaistettuaan poliisiväkivallan.
Espanjassa langetetaan yhä enemmän tuomioita terrorismin vastaisen lain sekä niin sanotun suukapulalain perusteella – myös kansalaisaktivisteille ja taiteilijoille. Sananvapaustilanteen heikkenemisessä on tapahtunut mittakaavan muutos, sanoo Suomessa asuva elokuvaohjaaja Alejandro Pedregal.
Nicaraguan viime aikojen mielenosoitukset ovat johtaneet siihen, että sananvapaus on pohjamudissa. ”En ole aiemmin joutunut näin kovan hyökkäyksen kohteeksi”, kertoo kriittistä radio-ohjelmaa tekevä toimittaja Luis Galeano.
Vaikka Ghana on kansainvälisessä lehdistönvapausindeksissä korkealla, toimittajat voivat joutua maassa väkivallan kohteeksi. Poliisi pahoinpiteli toimittaja Latif Iddrisun, kun tämä oli raportoimassa mellakasta.
Sen jälkeen, kun Donald Trump alkoi viime vuonna tuomita valeuutisiksi kaiken tiedon, joka ei miellytä häntä, moni kehitysmaa on ryhtynyt tukahduttamaan lehdistönvapautta samanlaisin perustein.
Mafian ja hallituspuolueen kytköksiä tutkivat slovakialainen toimittaja Ján Kuciak ja hänen kihlattunsa Martina Kušnírová murhattiin helmikuussa. Asiantuntijoiden mukaan maan johtajien pitkään jatkuneet sanalliset hyökkäykset toimittajia vastaan loivat otollisen ilmapiirin veriteolle.
Tansanialainen päätoimittaja Ansbert Ngurumo pakenee maansa hallintoa, joka on viime aikoina jahdannut sekä mediaa että oppositiota. Maan ihmisoikeustilanne on heikentynyt myös Suomen Tansanian-suurlähettilään Pekka Hukan mukaan.
Euroopan ja Suomen viimeaikainen nuhteleva suhtautuminen Turkkiin on pahasti myöhässä, sillä Turkin hallituksen hyökkäykset ihmisoikeuksia ja sananvapautta vastaan ovat jo vanha ongelma, kirjoittaa Idil Tekin.
Digitaalinen media on Venezuelassa korvannut perinteisen, sillä moni perinteinen media on joutunut lopettamaan tai siirtynyt hallituksen valvontaan. Hallitusta arvostelevien verkkolehtien tekijät kertovat toistuvista sulkemisista, hakkeroinnista ja hyökkäyksistä sivustojen kaatamiseksi.
Puolassa tuli hiljattain voimaan uusi laki, jonka mukaan maan ei saa enää sanoa tehneen yhteistyötä natsien kanssa. Ensimmäinen laista kärsivä on argentiinalainen Pagina 12 -lehti. Asiantuntijat ovat huolissaan sananvapauden tilasta.
Sosiaalisen median #BehindTheBling-kampanjan ansiosta tuhannet ihmiset ovat tviitanneet ja lähettäneet viestejä kulta- ja jalokiviyhtiöille. Ihmisiä kiinnostaa jalokivituotannon vastuullisuus.
Ahdistelusta koituu kustannuksia myös työnantajille ja valtioille. Poissaolojen kasvu sekä työtyytyväisyyden ja tuotannon lasku alentavat viime kädessä kansantuotettakin.
