Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle. (Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Fast fashion eli pikamuoti tuntuu istuvan sitkeästi kiinni länsimaisessa kulttuurissa: nopeasti, halpaa ja jatkuvasti uutta.

Sesongit vaihtuvat niin tiuhaan, ettei vaatteiden laatuun tarvitse panostaa. Ei haittaa, vaikka paita menee parin kuukauden päästä rikki, sillä silloin se on jo pois muodista.

Se, että vaatteita saadaan kuluttajille nopeasti ja halvalla, tarkoittaa kuitenkin pitkiä työpäiviä riistopalkalla monelle kehitysmaan työntekijälle. Sen lisäksi on selvää, etteivät huonolaatuisten vaatteiden kasvavat jätevuoret ole ekologisesti kestäviä. Suomalainen heittää 13 kiloa tekstiiliä pois vuodessa.

Voisiko asioita tehdä toisin? Voisiko pikasesongeista luopua ja vaatteet tehdä jopa täysin kierrätysmateriaaleista, samalla työntekijöiden oikeuksia kunnioittaen?

Yksi esimerkki ratkaisuista on suomalainen vaatealan yritys Pure Waste, joka valmistaa teollisuuden ylijäämäkankaista uutta lankaa ja kangasta.

Idea lähti tupsulippalakeistaan tunnetun Costo-vaatemerkin tarpeista. Vaatemerkki tekee vaatteita ekologisin periaattein, joten tavoite oli, että tuotteet tehdään joko teollisuuden ylijäämäkankaista tai täysin kierrätetyistä kankaista.

“Kun ylijäämäkankaalle ei löytynyt jatkumoa eli ei ollut takeita, että kangasta on tarjolla koko sesongin ajan, aloimme etsiä kierrätettyjä kankaita. Kun niitäkään ei löytynyt, aloimme pohtia, voisiko kangasta tehdä itse”, kertoo toinen Pure Wasten perustajista, Hannes Bengs.

Bengs ja hänen yhtiökumppaninsa päättivät perustaa aivan oman Costosta irrallisen yrityksen Pure Wasten vuonna 2013. Yritys valmistaa kierrätyskangasta ja -lankaa Intiassa ja myy sitä eteenpäin. Sillä on myös oma vaatemallisto, jonka ideana on pysyä ekologisista syistä ajattomana. Lisäksi se tekee mittatilaustuotteina vaatteita kierrätysmateriaaleista muille yrityksille.

Vaikka raaka-aineena on nyt tehtaiden ylijäämäkangas, Bengs arvelee, että tulevaisuudessa myös kuluttajien vaatejätettä voidaan hyödyntää.

“Nyt prosessi on vielä liian työläs: tarvittaisiin paljon ihmistyövoimaa irrottamaan nappeja ja liian isoja printtejä. Lisäksi vaatejäte on useimmiten sekoitekangasta ja koneet menisivät tukkoon.”

Pikavaatekulttuurin myötä kankaan laatu on myös usein niin huonoa, että siitä ei saa enää laadukasta ja kestävää. Tulevaisuudessa vaatejätteestä voidaan kuitenkin mahdollisesti tehdä kangasta kemiallisen kierrätysmetodin avulla.

Ilmaista aamupalaa ja bussikyyti

Pure Wasten kangastehdas sijaitsee Intiassa Tiruppurissa Tamil Nadun osavaltiossa. Se työllistää 24 ihmistä pysyvästi ja kausittain suurin piirtein saman verran.

Maan vaateteollisuudella ei ole kovin hyvä maine: työntekijät ompelevat vaatteita usein hikipajoissa huonolla palkalla. Bengs kuitenkin vakuuttaa, että Pure Waste kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia. Se on sitoutunut muun muassa YK:n yritysvastuuohjeisiin ja Kansainvälisen työjärjestön perussopimuksiin.

“Työntekijöillämme on 50–90 prosenttia parempi palkka kuin alueella keskimäärin, ja solmimme kaikkien työntekijöiden kanssa työsopimukset ”, hän kertoo.

Työntekijöiden vaihtuvuus on Intiassa suurta, mutta sitoutumista työhön yritetään parantaa muilla etuuksilla.

“Tarjoamme erilaisia porkkanoita, kuten ilmaista aamupalaa ja bussikyydityksiä töihin. Alueella saa myös viljellä.”

Lisäksi Pure Waste on rakentanut yhdessä paikallisen koulun ja yrityksen kanssa vesilinjaston, jotta juoksevaa vettä saadaan viljelyksille alueella, joka on hyvin kuivaa. Sähkö saadaan pääosin tuulivoimasta.

Intialainen osakas on rakennuttanut alueelle kompostointikäymälät, jossa virtsa ja viemärivesi otetaan talteen ja suodatetaan viljelysvedeksi. Muusta jätteestä saadaan kaasua, jota voi käyttää ruokaan ja kokkaukseen.

Bengsin mukaan Pure Wasten tuotantoketju voidaan jäljittää hyvin pitkälle. Vaikka ylijäämäkankaiden raaka-aineita, kuten puuvillaa, ei pystytä jäljittämään, seurantaa helpottaa se, että kankaita Pure Wasten tehtaalle toimittavien yritysten kehräämöt ja värjäämöt sijaitsevat samalla Tiruppurin alueella.

“Visiona ja haaveena on, että tulevaisuudessa saataisiin koko tuotantoprosessi omalle tehdasalueelle. Niin, että jäte tulisi sisään yhdestä ovesta ja valmis tuote toisesta”, Bengs sanoo.

Vastuullisuuden valvonnan yritys hoitaa toistaiseksi itse, mitä järjestöt eivät aina pidä parhaana vaihtoehtona. Se on kuitenkin hakenut vaatealan yritysten vastuullisuusjärjestelmään BSCI:hin, joka valvoo muun muassa työntekijöiden oikeuksien toteutumista ja tekee tarkastuksia tehtaille.

Kolme miestä leikkaa kaavoista kangasta.
Kankaan ja langanteon lisäksi Pure Wastella on myös oma ajaton vaatemallisto. (Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Onko pikamuoti-ilmiö murroksessa?

Ovatko Pure Wasten kaltaiset yritykset sitten lisääntymässä ja muodin kulttuuri muuttumassa?

Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffansin mukaan hidas murros on jo käynnissä.

“Ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän vaatteiden kestävyys ja laatu. Ja se, että ne ovat vastuullisesti tuotettuja.”

Bengs uskoo, että muutos lähtee ennen kaikkea kuluttajista.

“Niin kauan kuin yritykset tekevät suurta voittoa pikamuodilla, ne tuskin lopettavat ilmiötä”, Bengs toteaa.

“Paineen täytyy tulla kuluttajilta. Jos pystymme valistamaan ihmisiä ja muuttamaan kulutuskäyttäytymistä, yritykset joutuvat ottamaan kantaa. Moni iso yritys panostaa jo esimerkiksi kierrätykseen”, hän muistuttaa.

Yhä useammasta vaateliikkeestä löytyykin vaatejätteen keräyspiste. Osa vaatejätteestä päätyy uusiokäyttöön esimerkiksi auton penkkien pehmusteeksi, osa jälleenmyyntiin.

Kaikki liikkeet eivät kuitenkaan täysin avoimesti kerro, minne vaatejäte päätyy, kritisoi Staffans. Hän toivoo myös, etteivät kuluttajat antaisi keräyspisteiden hämätä ostamaan lisää vaatetta, kun vanhasta pääsee yhä helpommin eroon. Moni vaateliike tarjoaa esimerkiksi vaatejätettä vastaan alennuskuponkeja.

Staffans muistuttaa, että kuluttajan lisäksi myös brändiyrityksillä on suuri valta vaikuttaa kehitysmaiden vaatetehtaiden työntekijöiden oloihin ja palkkoihin. Hänen mielestään niiden pitäisi tukea ja kannustaa ammattiliittojen toimintaa. Tällä hetkellä moni tyytyy kuitenkin vain paikallisten lakien noudattamiseen, eikä se riitä.

“Vaikka länsimaalaiset yritykset puhuvat jo elämiseen riittävästä palkasta, yritysten ostopolitiikka, jossa halutaan nopealla aikataululla uutta muotia, tarkoittaa väistämättä pitkiä työpäiviä ja huonoja palkkoja. Jo pelkällä ostopolitiikan muuttamisella ja pidemmillä kumppanuuksilla yritykset voisivat parantaa työhyvinvointia”, hän huomauttaa.

Gallup: Mikä merkitsee nuorten vaateostospäätöksissä?

Video: Eini Nyman / Maailma.net

TARKENNUS 22.2.2018: BSCI ei ole sertifikaatti vaan vastuullisuusjärjestelmä. Kyseinen kohta on korjattu tekstissä.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita ihmisoikeudettyökulttuurikuluttaminenliiketoimintayhtiöt IntiaSuomi Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen