Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Nimettömältä suomalaislahjoittajalta jättilahjoitus pakolaistyöhön

”Tuntuu erikoiselta, kuinka vauraassa Suomessa jaksetaan vääntää siitä, pitääkö Suomen todella ottaa vastaan muutamia tuhansia pakolaisia, kun samaan aikaan moneen äärimmäisen köyhään Afrikan maahan heitä tulee satoja tuhansia, jopa miljoonia”, sanoo miljoonalahjoittaja.
Pakolaisia jonossa
Pakolaisia Etelä-Sudanin ja Ugandan rajan liepeillä kesällä 2017. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on saanut kahden miljoonan euron suurlahjoituksen pakolaistyöhön Syyriassa, Jordaniassa, Ugandassa ja Myanmarissa. Kyseessä on jo toinen kerta, kun KUA saa samalta lahjoittajalta kahden miljoonan euron lahjoituksen.

”Tuntuu erikoiselta, kuinka vauraassa Suomessa jaksetaan vääntää siitä, pitääkö Suomen todella ottaa vastaan muutamia tuhansia pakolaisia, kun samaan aikaan moneen äärimmäisen köyhään Afrikan maahan heitä tulee satoja tuhansia, jopa miljoonia”, lahjoittaja sanoo KUA:n tiedotteessa.

Nimettömänä pysyttelevä lahjoittaja kertoo olleensa aikoinaan sukunsa ensimmäinen sukupolvi, jolle kouluttautuminen oli mahdollista perheen varallisuudesta riippumatta. Nyt hän haluaa suoda saman mahdollisuuden muille.

KUA kertoo, että lahjoituksella muun muassa rakennetaan Ugandassa pakolaisasutusalueille kouluja ja tuetaan Myanmarissa maan sisäisten pakolaisten koulutusta ja toimeentuloa. Ensimmäisen lahjoitus vuonna 2015 kohdennettiin Syyrian pakolaisten auttamiseen Jordaniassa.

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Yli 65 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa sodan, kuivuuden tai muun kriisin vuoksi. 

Siirtolaisuus ja pakolaisuus kehitysyhteistyökoulutuspakolaisetsiirtolaisuus Suomi Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Mielenosoittajia Australiassa "People who are seeking asylum are welcome in my home" -kyltin kera

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille

Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.
Nainen katsoo koristeltua raja-aitaa Meksikossa

Meksiko avasi rajansa siirtolaisille – Tulijat saavat vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä töitä

Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.