Bangladeshin talous on kasvanut viime vuosina yli kuusi prosenttia vuodessa. Ruuantuotanto on kolminkertaistunut sen jälkeen, kun maa itsenäistyi vuonna 1971. Pian maa nousee YK-luokituksissa kehittyväksi maaksi.
Reilun kaupan merkin ja Joutsenmerkin kaltaiset vastuullisuusmerkinnät ovat tuttuja useimmille suomalaisille. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan se näkyy myös ostopäätöksissä.
Keniassa on arvioitu, että vuosittain valmistuvista 600 lääkäristä jopa 40 prosenttia lähtee maasta. Nyt aivovuotoa yritetään suitsia monin konstein ympäri maailman.
Väitöskirjatutkija Ilari Aula vieraili Kongon mineraalikaivoksilla ja Nigerian öljyalueilla selvittääkseen, voiko kuluttaja vaikuttaa ostopäätöksillään kaukaisiin konflikteihin. Vastaus on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen.
Zimbabwessa on noin 50 000 ihmistä, jotka harjoittavat pienimuotoista kaivostoimintaa. Etenkin naiskaivajien asemaa pyritään nyt parantamaan, sillä he altistuvat monenlaisille riskeille aina petoksista raiskauksiin.
Nepalilainen Tamangin perhe aikoo rakentaa maanjäristyksessä tuhoutuneen talonsa uudelleen isän Saudi-Arabiasta lähettämillä rahoilla. Vuonna 2017 hänen kaltaisensa siirtolaiset lähettivät kotimaihinsa peräti 483 miljardia euroa.
Syntyvyys on alentunut ja elinikä pidentynyt Kuubassa, jossa pelätään jo kestävyysvajetta. Tutkija kuitenkin muistuttaa, ettei väestön vanheneminen ole ongelma vaan saavutus.
YK:n ja Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan maailman pitäisi keskittyä enemmän konfliktien ehkäisemiseen. Tällä hetkellä väkivaltaiset konfliktit maksavat jopa 13 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.
Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan 206 yrityksellä on yhteyksiä laittomiin siirtokuntiin miehitetyllä Palestiinalaisalueella. Se aikoo julkistaa listan, mistä voi nousta iso poru.
Muun muassa kännyköiden akuissa käytettävän litiumin kysyntä kasvaa kovaa vauhtia, ja Argentiina haluaa osansa voitoista. Ympäristöväellä on kuitenkin epäilyksensä.
Sadankomitean ja Pelastakaa Lasten asiantuntijat toivovat, että Suomi harkitsee uudelleen asevientiä Lähi-idän maihin. ”Ratkaisua Jemenin konfliktiin tulee edistää diplomatian kautta, ei myymällä aseita sodan osapuolille.”
Suomen asekauppaa tutkivan Kari Paasonen mukaan Suomen kiihtynyt asevienti Lähi-itään on pitkäaikaisen kehityksen tulosta. Rauhanjärjestöt selvityttävät oikeuskanslerilla, olivatko asevientiluvat Arabiemiirikuntiin lainmukaisia.
Maailman viiden suurimman muotibrändin johtajat tienaavat neljässä päivässä sen, minkä bangladeshilainen vaatetyöläinen koko elämänsä aikana. Oxfam-järjestö vaatii tilanteeseen muutosta.
Patrian panssariajoneuvoja on norjalaislehden mukaan käytetty Jemenin sodassa. Sadankomitea ja Rauhanliitto vaativat, että Suomi keskeyttää aseviennin tai sen valmistelun maahan.
Miljardöörit kasvattavat omaisuuttaan vuosi vuodelta. Kun globalisaation häviäjiä on yhä enemmän, myös kauna kasvaa, kirjoittaa IPS-uutistoimiston perustaja Roberto Savio.
Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.
