Uutiset Koronaviruspandemia

Selvitys: Monet kehitysmaat ohjanneet valtion koronatuet pääosin suuryrityksille

Koronapandemia uhkaa lisätä äärimmäistä köyhyyttä, mutta tuoreessa selvityksessä tutkitussa kahdeksassa kehittyvässä maassa lähes kaksi kolmasosaa koronatuista on valunut suuryrityksille.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä ohittaa rakennusta, jonka päädyssä lukee Dhaka Stock Exchange Ltd.
Bangladesh on käyttänyt 63 prosenttia koronaelvytysrahoistaan suuryrityksiin, vaikka suurin osa maan työvoimasta työskentelee epävirallisessa taloudessa. (Kuva: K.M. Asad / International Monetary Fund / CC BY-NC-ND 2.0)

Monet kehitysmaat ovat ohjanneet valtaosan koronapandemiasta toipumiseen tarkoitetuista elvytysrahoista suuryrityksille sen sijaan, että ne olisivat parantaneet sosiaaliturvaa tai tukeneet pienyrityksiä.

Tämä selviää talouden ja rahavirtojen läpinäkyvyyteen keskittyvän yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön Financial Transparency Coalitionin (FTC) raportista, jossa tarkastellaan yhdeksää maata: Keniaa, Etelä-Afrikkaa, Sierra Leonea, Bangladeshia, Intiaa, Nepalia, Hondurasia, Guatemalaa ja El Salvadoria.

Näistä Intia analysoitiin erikseen, sillä se muutti pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää voidakseen ohjata enemmän rahaa suuryrityksille. Kahdeksassa muussa maassa keskimäärin 63 prosenttia valtionavustuksista meni suuryrityksille ja vain neljännes sosiaaliturvan parantamiseen.

”Vuoden loppuun mennessä 150 miljoonan ihmisen odotetaan putoavan äärimmäiseen köyhyyteen pandemian takia. Useimmissa maissa elvytysrahat menevät kuitenkin suuryrityksille, kun taas ne, joihin kriisi vaikuttaa globaalissa etelässä eniten – köyhät, epävirallisen talouden työntekijät ja pienyritykset – jäävät ilman. Tämä uhkaa laajentaa kuilua rikkaiden ja köyhien välillä”, sanoo järjestön johtaja Matti Kohonen tiedotteessa.

Esimerkiksi Kenia ohjasi 92 prosenttia koronatuistaan suuryrityksille, Sierra Leone 74 prosenttia.

Keskimäärin vain kaksi prosenttia varoista ohjattiin epävirallisen talouden työntekijöille, vaikka he muodostavat usein suurimman osan työvoimasta. Bangladesh, Etelä-Afrikka, Nepal ja Honduras eivät ohjanneet näille työntekijöille lainkaan rahaa, vaikka esimerkiksi Bangladeshissa 87 prosenttia työvoimasta on epävirallisen talouden piirissä.

Vain yksi maista, Guatemala, ohjasi enemmän rahaa sosiaaliturvaan kuin muihin kategorioihin, 54 prosenttia. PK-yrityksille meni 34 prosenttia ja suuryrityksille vain yhdeksän.

Ylipäätään koronaelvytykseen on raportin mukaan käytetty liian vähän rahaa: vain 3,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun YK:n pääsihteeri António Guterresin suositus on 10 prosenttia.

”Tämä on tapahtunut samaan aikaan, kun köyhyys on kasvanut, talous on taantunut ja säästötoimenpiteet ovat käynnissä. Paljon tästä tapahtui jo ennen kuin pandemia alkoi”, Kohonen muistuttaa.

FTC:n mielestä yritysveroja pitäisi korottaa ja rahojen käytössä seurata tarkempaa avoimuutta. Sen mukaan ongelmana on, että monesti jo ohjattu raha ei aina ole mennyt perille. Esimerkiksi Bangladeshissa vasta kolmannes pienyrityksille tarkoitetuista tuista oli tutkimuksen teon aikaan maksettu. Myöskään Maailmanpankin tai Kansainvälisen valuuttarahaston rahoituksen käytöstä ei aina ollut selvyyttä.

Koronaviruspandemia köyhyyspolitiikkatalousliiketoimintarahoitusyhtiöt

Lue myös

Naisia ja lapsia torilla myymässä mangoja ja kookospähkinöitä.

Epäluottamus ruokkii rokotekielteisyyttä Papua-Uudessa-Guineassa

Rokotteista kieltäytyminen johtuu kulttuurisesta ja uskonnollisesta vastustuksesta, virheellisestä informaatiosta ja sosiaalisen median ruokkimista salaliittoteorioista. Taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa lisäksi terveydenhuollon henkilöstön rokotevastaisuus.
Kuwaitilaiset vapaaehtoiset valmistavat taikinaa.

Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä

Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.
Nainen istumassa puolilähikuvassa.

Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh

Massachusettsin yliopiston taloustieteen professori Jayati Ghosh on seurannut, kuinka rikkaat valtiot ovat haalineet suurimman osan koronarokotteista itselleen samalla, kun köyhät maat ovat jääneet suurelta osin ilman. Hänen mielestään patentit pitäisi vapauttaa ja rokotteisiin liittyvää tietotaitoa ja teknologiaa jakaa, jotta rokotteita riittäisi kaikille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä