Selvitys: Monet kehitysmaat ohjanneet valtion koronatuet pääosin suuryrityksille | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Selvitys: Monet kehitysmaat ohjanneet valtion koronatuet pääosin suuryrityksille

Koronapandemia uhkaa lisätä äärimmäistä köyhyyttä, mutta tuoreessa selvityksessä tutkitussa kahdeksassa kehittyvässä maassa lähes kaksi kolmasosaa koronatuista on valunut suuryrityksille.

Kaksi maskein suojautunutta ihmistä ohittaa rakennusta, jonka päädyssä lukee Dhaka Stock Exchange Ltd.

Bangladesh on käyttänyt 63 prosenttia koronaelvytysrahoistaan suuryrityksiin, vaikka suurin osa maan työvoimasta työskentelee epävirallisessa taloudessa. Kuva: K.M. Asad / International Monetary Fund / CC BY-NC-ND 2.0.

Monet kehitysmaat ovat ohjanneet valtaosan koronapandemiasta toipumiseen tarkoitetuista elvytysrahoista suuryrityksille sen sijaan, että ne olisivat parantaneet sosiaaliturvaa tai tukeneet pienyrityksiä.

Tämä selviää talouden ja rahavirtojen läpinäkyvyyteen keskittyvän yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön Financial Transparency Coalitionin (FTC) raportista, jossa tarkastellaan yhdeksää maata: Keniaa, Etelä-Afrikkaa, Sierra Leonea, Bangladeshia, Intiaa, Nepalia, Hondurasia, Guatemalaa ja El Salvadoria.

Näistä Intia analysoitiin erikseen, sillä se muutti pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää voidakseen ohjata enemmän rahaa suuryrityksille. Kahdeksassa muussa maassa keskimäärin 63 prosenttia valtionavustuksista meni suuryrityksille ja vain neljännes sosiaaliturvan parantamiseen.

”Vuoden loppuun mennessä 150 miljoonan ihmisen odotetaan putoavan äärimmäiseen köyhyyteen pandemian takia. Useimmissa maissa elvytysrahat menevät kuitenkin suuryrityksille, kun taas ne, joihin kriisi vaikuttaa globaalissa etelässä eniten – köyhät, epävirallisen talouden työntekijät ja pienyritykset – jäävät ilman. Tämä uhkaa laajentaa kuilua rikkaiden ja köyhien välillä”, sanoo järjestön johtaja Matti Kohonen tiedotteessa.

Esimerkiksi Kenia ohjasi 92 prosenttia koronatuistaan suuryrityksille, Sierra Leone 74 prosenttia.

Keskimäärin vain kaksi prosenttia varoista ohjattiin epävirallisen talouden työntekijöille, vaikka he muodostavat usein suurimman osan työvoimasta. Bangladesh, Etelä-Afrikka, Nepal ja Honduras eivät ohjanneet näille työntekijöille lainkaan rahaa, vaikka esimerkiksi Bangladeshissa 87 prosenttia työvoimasta on epävirallisen talouden piirissä.

Vain yksi maista, Guatemala, ohjasi enemmän rahaa sosiaaliturvaan kuin muihin kategorioihin, 54 prosenttia. PK-yrityksille meni 34 prosenttia ja suuryrityksille vain yhdeksän.

Ylipäätään koronaelvytykseen on raportin mukaan käytetty liian vähän rahaa: vain 3,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun YK:n pääsihteeri António Guterresin suositus on 10 prosenttia.

”Tämä on tapahtunut samaan aikaan, kun köyhyys on kasvanut, talous on taantunut ja säästötoimenpiteet ovat käynnissä. Paljon tästä tapahtui jo ennen kuin pandemia alkoi”, Kohonen muistuttaa.

FTC:n mielestä yritysveroja pitäisi korottaa ja rahojen käytössä seurata tarkempaa avoimuutta. Sen mukaan ongelmana on, että monesti jo ohjattu raha ei aina ole mennyt perille. Esimerkiksi Bangladeshissa vasta kolmannes pienyrityksille tarkoitetuista tuista oli tutkimuksen teon aikaan maksettu. Myöskään Maailmanpankin tai Kansainvälisen valuuttarahaston rahoituksen käytöstä ei aina ollut selvyyttä.

Lisää uusi kommentti