Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Järjestöt moittivat 35 miljoonan euron leikkausta kehitysyhteistyöhön – ”Pandemian keskellä kansainvälistä tukea tulisi kasvattaa eikä vähentää”

Valtio leikkaa kehitysyhteistyöstä lähivuosina. Varoilla voitaisiin rokottaa 59 miljoonaa ihmistä perussairauksia vastaan, muistuttavat suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt.
Laskin.
Järjestöt kritisoivat uusia kehitysyhteistyöleikkauksia. (Kuva: Sykez Tom / Flickr.com / CC BY-ND 2.0)

Suomen ei pitäisi leikata kehitysyhteistyömäärärahojaan lähivuosina, sillä koronapandemian jälkeen apua tarvitaan entistä enemmän, kritisoivat suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt.

”Vaikka ymmärrämmekin talouden tasapainottamistarpeet, on muistettava, että isossa kuvassa hätä on kasvamassa. Koronapandemia on kääntänyt äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrän nousuun, ja ilmastokriisi pahentaa tilannetta entisestään”, toteaa Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon tiedotteessa.

Hallituksen viime viikolla varmistuneen julkisen talouden suunnitelman mukaan Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä leikataan 35 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen.

Tarkkoja kohdennuksia ei vielä tiedetä, mutta leikkausten on määrä kohdentua nimenomaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön, johon kuuluu muun muassa tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Muuhun kuin varsinaiseen kehitysyhteistyöhön taas kuuluvat esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja ja osuus EU:n kehitysyhteistyöstä.

”Pandemian keskellä kansainvälistä tukea tulisi kasvattaa, eikä vähentää. On pystyttävä pitkäjänteiseen politiikkaan ja seisottava lupausten takana. Leikkaus kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuisi juuri niihin ihmisiin, jotka eniten ovat tuen tarpeessa”, kritisoi Fida Internationalin toiminnanjohtaja Harri Hakola.

Fingon laskelmien mukaan leikatulla summalla muun muassa tarjottaisiin opetusta 350 000 lapselle tai rokotettaisiin 59 miljoonaa ihmistä perussairauksia vastaan.

Leikkaukset myös vesittävät Suomen sitoumuksen nostaa kehitysyhteistyön määrärahoja 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, järjestöt sanovat. Tällä hetkellä osuus on noin 0,5 prosenttia, ja se laskee kehyksen mukaan 0,47 prosenttiin vuonna 2023.

Kehitysyhteistyömäärärahat ovat tänä vuonna noin 1,245 miljardia euroa. Määrärahoja leikattiin rajusti viime hallituskaudella, mutta tänä vuonna kehitysyhteistyömäärärahoja on jälleen nostettu.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskuntatalous Suomi Fingo

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat