Uutiset Suomalaisia maailmalla

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.
Kokemukset eriarvoisuudesta sekä lama-Suomessa että muualla saivat Matti Kohosen kiinnostumaan taloussosiologiasta. (Kuva: Matti Kohosen kotialbumi)

Matti Kohonen oli yhdeksänvuotias, kun hänen perheensä muutti vuodeksi Yhdysvaltoihin isän työn vuoksi. Vuodesta tuli Kohoselle ensi kosketus kansainvälisyyteen mutta samalla myös eriarvoisuuteen.

“Sopeuduin hyvin, kuten lapset yleensä, ja opin kuudessa kuukaudessa kommunikoimaan. Kaliforniassa asui paljon meksikolaisia ja muita Väli-Amerikan maista siirtolaisina tulleita. Vaikka olin lapsi, korvaani särähti, miten kovilla sanoilla heistä puhuttiin. 80-luvun lopussa puhe siirtolaisista oli hyvin rasistista”, Kohonen muistelee.

Havahtuminen eriarvoisuuteen jo lapsena on yksi syy siihen, että Kohonen, 42, on tehnyt uransa järjestöissä, jotka pyrkivät oikeudenmukaisempaan veropolitiikkaan ja talousjärjestelmään.

Nykyisin hän asuu Isossa-Britanniassa ja johtaa kansainvälistä Financial Transparency Coalition -järjestöä. Se on järjestöverkosto, joka pyrkii paljastamaan laittomia rahavirtoja sekä ajaa läpinäkyvämpää ja kestävämpää talousjärjestelmää.

Tärkein viesti, jonka Kohonen haluaa työnsä kautta välittää, on, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole välttämättömiä asioita maailmassa.

“Jos veroja saataisiin oikeasti kerättyä niiltä, joilla on varaa maksaa, eli suuryrityksiltä ja rikkaimmilta, sekä kasvattamaan tätä kautta valtioiden budjetteja, maailman köyhyys saataisiin poistettua ja eriarvoisuutta vähennettyä”, hän sanoo.

Valtioiden verotulot eivät toki riitä, vaan tarvitaan myös poliittista tahtoa siihen, että raha kohdennetaan peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen, sekä niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, hän muistuttaa.

Lama-Suomi johti taloussosiologian pariin

Kokemukset meksikolaisten siirtolaisten parista eivät olleet Kohosen ainoa eriarvoisuuteen liittyvä lapsuudenkokemus. Todellisen kipinän eriarvoisuuden ja erityisesti talousjärjestelmän eriarvoisuuden pohtimiseen synnytti 90-luvun lama, johon hänenkin perheensä Kaliforniasta palasi.

Kohosen vanhemmat pelkäsivät työpaikkojensa puolesta lama-ajan Suomessa, jossa 20 prosenttia väestöstä menetti työnsä.

“Samaan aikaan mediassa puhuttiin keinottelijoista, jotka ostivat Floridasta maaplänttejä ja piilottivat varojaan verottajalta. Osa pakeni maasta, kun oli liikaa velkoja ja veromätkyjä.”

Kokemus Yhdysvalloissa oli samalla muuttanut pysyvästi Kohosen identiteettiä. Oli jotain, mitä hän oli kokenut, mutta muut eivät. Se sai hänet hakeutumaan kansainvälisiin piireihin myös Tampereella. Tuntui myös luontevalta jatkaa kielipainotteiseen IB-lukioon, jossa opiskeltiin pääosin englanniksi.

Lukioaikana Kohonen lähti vaihto-oppilaaksi Pohjois-Ranskaan, jossa hän asui ranskalaisessa perheessä Marc-en-Baroeulin kylässä.

“Se oli silmiä avaava kokemus siinä mielessä, että tutustuin ensimmäistä kertaa vasemmisto- ja maailmanpolitiikkaan sekä vaihtoehtoiseen talousajatteluun.”

Eriarvoisuus iski silmille yhtä lailla Ranskassa, sillä Afrikasta ja arabimaista tulevia siirtolaisia syrjittiin, kuten meksikolaisia Yhdysvalloissa. Lukioaikana hän alkoi ymmärtää, että myös Suomen lama-ajan ongelmat johtuivat talouden rakenteista, jotka luovat eriarvoisuutta.

Lukion jälkeen Kohonen päätti lähteä opiskelemaan taloussosiologiaa London School of Economicsiin Iso-Britanniaan. Valinta tuntui helpolta englanninkielisten lukio-opintojen jälkeen, mutta Kohonen pohtii, että olisi saattanut hakea sinne muutenkin.

“Kokemukset eriarvoisuudesta niin ulkomailla kuin lama-Suomessakin johtivat siihen, että halusin opiskella empiirisesti niitä globaalin talouden rakenteita, jotka luovat tätä eriarvoisuutta.”

Kampuspolitiikasta maailmanparannustöihin

Yliopistolla Lontoossa Kohonen löysi kampuspolitiikan ja tutustui pitkillä lukukausilomillaan myös suomalaiseen järjestökenttään. Kampukselle hän perusti LSE Attac Association -järjestön, joka ajoi muun muassa valuutanvaihtoveroa ja veroparatiisien sulkemista. Hän oli mukana perustamassa myös Tax Justice Network -verkostoa.

“Toimme veroparatiisien salaisuuksia esille ja yritimme arvioida, kuinka monta miljardia veroparatiiseissa on verottamatonta varallisuutta sekä yritysten piilottamia varoja.”

Kohonen kiersi ympäri maailmaa Maailman sosiaalifoorumeilla Porto Alegressa, Belemissä, Nairobissa ja Bamakossa. Tax Justice Networkillä Kohonen työskenteli alkuun vapaaehtoisena perustajajäsenenä, mutta myöhemmin hän oli järjestössä palkkatöissä vuosina 2008–2012.

Vuonna 2012 Kohonen sai väitöskirjansa valmiiksi, ja täysipäiväiset työt saivat alkaa. Työ oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta jatkui ensin Britannian Oxfamissa ja myöhemmin Oxfam Internationalin kansainvälisessä toimistossa Oxfordissa.

“Tutkin muun muassa sitä, miten veronkierron suitsimisella voitaisiin rahoittaa terveydenhuoltoa ja progressiivisella verotuksella koulutusta kehitysmaissa.”

Vuonna 2013 Kohonen kirjoitti Oxfamille raportin, jossa arvioitiin, että 19,5 prosenttia maailman varallisuudesta on piilotettu veroparatiiseihin. Vähän sen jälkeen käytiin G8-kokous Irlannissa, ja media kiinnostui raportista.

“Kun aihe löi mediassa läpi, tuli iso onnistumisen tunne. Kokouksessa todella puututtiin veroparatiisien salailukäytäntöihin.”

Huomio kehitysmaiden velkaan

Vuonna 2014 Kohonen siirtyi brittiläiseen Christian Aid -järjestöön, joka tekee vastaavanlaista kehitysyhteistyötä kuin Kirkon Ulkomaanapu Suomessa.

Aluksi hänen työhönsä kuului yritysten veroraportoinnin ja ihmisoikeusvastuun edistäminen, myöhemmin hän siirtyi oikeudenmukaisen talousjärjestelmän neuvonantajaksi. Viime vuonna hän veti järjestön velkakampanjaa.

“Kehitysmaiden suurta velkataakkaa hellittämällä voitaisiin saada enemmän rahoitusta koronan vastaisiin toimiin sekä auttaa niitä, jotka ovat kriisistä eniten kärsineet. Tällä hetkellä 62 kehitysmaata maksaa enemmän velkaa kuin mitä he käyttävät julkiseen terveydenhuoltoon”, hän huomauttaa.

Talouden läpinäkyvyyttä ajavan Financial Transparency Coalitionin toiminnanjohtajana Kohonen aloitti tämän vuoden huhtikuun alussa. Työ oikeudenmukaisemman talouden puolesta siis jatkuu.

Järjestön vastikään valmistuneessa tutkimuksessa kerrotaan, että yhdeksässä kehitysmaassa 63 prosenttia koronatukipaketeista meni suuryrityksille ja vain 22 prosenttia kaikkein köyhimmille sosiaaliturvan muodossa.

“Jos oikeasti haluaisimme tukea ihmisiä ulos tästä kriisistä, omistuksesta ja yritysten maakohtaisesta raportoinnista pitäisi tehdä läpinäkyvämpää, jotta sitä voidaan verottaa ja tuet suunnata kaikkein köyhimmille”, Kohonen sanoo.

Köyhyys on poliittista

Kansainvälisyydestä on tullut Kohosen elämänvarrella luonnollinen osa arkea. Hän asuu brittiläisen vaimonsa ja 1,5-vuotiaan tyttärensä kanssa Lontoon ulkopuolella Brookwoodin kylässä. Työtään hän kutsuu globaaliksi politiikaksi. Hän nauttii paitsi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, myös siitä, että saa tavata mitä erilaisimmista taustoista tulevia ihmisiä ympäri maailmaa.

Työ maailmalla ja elämänkokemus ovat opettaneet Kohoselle myös sen, että köyhyys on poliittista.

Palataan Kohosen kokemuksiin lapsuuden eriarvoisuudesta, meksikolaisiin siirtolaisiin. Miksi he olivat köyhiä?

“Siihen on monta selitystä. Joko heitä aktiivisesti syrjittiin eli ei annettu työ- tai asumislupia, tai heitä syrjittiin työmahdollisuuksissa. Mutta olennaista on, että Yhdysvalloista puuttuu sosiaaliturva eli siellä puuttuu se tapa, jolla köyhyydestä voisi nousta ja sieltä puuttuu julkinen terveydenhuolto. He joutuvat maksamaan paljon enemmän omasta taskustaan, jotta saavat peruspalveluita.”

Matti Kohonen

  • Asuu Lontoon ulkopuolella Brookwoodin kylässä.
     
  • Aloitti toiminnanjohtajana Financial Transparency Coalition -järjestössä tämän vuoden huhtikuussa. Edistänyt aiemmin oikeudenmukaisempaa talousjärjestelmää Christian Aidillä, Oxfam Internationalilla ja ollut mukana perustamassa Tax Justice Network -järjestöä.
     
  • Väitteli tohtoriksi vuonna 2012 London School of Economicsilla. Oli tekemässä kenttätyötä Ghanassa, jossa keräsi aineistoa väitöskirjaansa.
     
  • Vietti lapsuutensa Tampereella ja Kaliforniassa. Asunut töiden ja opintojen vuoksi myös Ranskassa, Belgiassa ja Ghanassa.

Suomalaisia maailmallaVeroparatiisit ja verovälttely kehitysköyhyystalousvelkaverotus Suomi

Kommentit

Lähettänyt Pike Lahtinen (ei varmistettu) 17.6.2021 - 14:58

Aina kun näistä kipeistä epäkohdista puhutaan, niin empaattisenakin ihmisenä mieleen tulee aina ensimmäisenä se, kuinka huonosti köyhissä maissa on väestön kasvun hallinta hoidettu. Ihmisiä syntyy valtavasti koko ajan jo ennestään ylikansoittuneeksi paisuneisiin oloihin - siihen kun saisi jotain tolkkua, niin ihmisillä voisi olla mahdollisuuksia selviytyä elämästään paremmin. Toinen mielleyhtymä liittyy näiden avustusten ja muun rahanjakamisen epäselvyyksiin: kuinka suunniteltua niiden käyttö on ja onko minkäänlaista toimivaa valvontaa, että raha menee niihin kohteisiin mihin ne on korvamerkitty? Raportoidaanko kohteissa töiden edistymisestä/valmistumisesta? Onko järkeä tehdä avustustyötä korruptoituneissa yhteiskunnissa, joissa raha menee suoraan vääriin taskuihin eikä avustettaviin kohteisiin? Tämä on vahva epäily monenkin lahjoittajan mielessä - se on selvä epäkohta tällaisen työn tuloksellisuuteen.

Hei! Kehitysyhteistyön ammattilaiset osannevat vastata jälkimmäiseen kysymykseen avustusrahojen valvonnasta parhaiten, mutta omien tietojeni pohjalta vastaan: toki esimerkiksi kaikkea isojen järjestöjen ja ulkoministeriön kautta menevää rahaa ja sen käyttämistä valvotaan ja siitä raportoidaan. Hankkeisiin tehdään tilintarkastukset, kuitit syynätään läpi, tuloksia mitataan jne. Ainakin ulkoministeriö kertoo yleensä vuosittain, paljonko väärinkäytösepäilyjä on ollut - yleensä melko vähän. yt. Teija Laakso / Maailma.net, päätoimittaja

Lue myös

Paula-Pennanen-Rebeiro-Hargrave lähikuvassa, taustalla ikkunasta näkyviä pilvenpiirtäjiä.

Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Maailma.netin Suomalaisia maailmalla -sarjan kolmas osa esittelee Kiuruvedeltä Keniaan päätyneen Paula Pennasen, joka työskentelee YK:n asuinyhdyskuntaohjelmassa. Hänen mielestään moni maailman ongelma olisi ratkaistavissa hyvällä kaupunkisuunnittelulla.
Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Ihmisiä ja autoja tiellä.

Kolumbia näyttää muulle maailmalle mallia pakolaisten vastaanotossa

Kolumbiaan saapuu päivittäin satoja tai jopa tuhansia pakolaisia Venezuelasta. Maa on myöntänyt tulokkaille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin. Yhteiselo ei ole sujunut kitkatta, mutta esimerkiksi kukka-ala on hyötynyt uudesta työvoimasta.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.