Uutiset Suomalaisia maailmalla

Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Maailma.netin Suomalaisia maailmalla -sarjan kolmas osa esittelee Kiuruvedeltä Keniaan päätyneen Paula Pennasen, joka työskentelee YK:n asuinyhdyskuntaohjelmassa. Hänen mielestään moni maailman ongelma olisi ratkaistavissa hyvällä kaupunkisuunnittelulla.
Paula-Pennanen-Rebeiro-Hargrave lähikuvassa, taustalla ikkunasta näkyviä pilvenpiirtäjiä.
Matkakärpänen puraisi Paula Pennasta jo nuorena. Kuva työmatkalta Bahrainista. (Kuva: Paula Pennasen kotialbumi)

Paula Pennanen kärvisteli pätkätyöläisenä Helsingissä vuonna 2003. Hän oli vastikään valmistunut tohtoriksi Lontoon King’s Collegesta, jossa hän oli erikoistunut kaupunkien merenranta-alueiden kehityshankkeisiin.

Moni vanha opiskelukaveri oli päässyt Suomessa uraputken alkuun kesätyöpaikan kautta. Suomeen jääminen ei kuitenkaan houkutellut Pennasta, sillä hän oli kiinnostunut kehitysyhteistyöstä ja halusi mieluummin maailmalle.  

”Jos haluaa työskennellä kehitysyhteistyön parissa, on parasta viettää aikaa kentällä –
yhteistyökumppaneiden ja avunsaajien kanssa. Pitää päästä siihen ilmapiiriin ja arkeen kiinni”, Pennanen, koko sukunimeltään Pennanen-Rebeiro-Hargrave, 50, kertoo lähes parikymmentä vuotta myöhemmin.

Sitten onni potkaisi ja Pennanen pääsi YK:n vapaaehtoiseksi Malawiin, jossa hän toimi YK:n maajohtajaan erityisavustajana. Nykyään hän työskentelee yhdyskuntasuunnittelijana UN-Habitatissa, joka on YK:n asuinyhdyskuntaohjelma.

”Kannattaa tehdä määrätietoisesti työtä haluamansa uran eteen, ja minua kiinnosti nimenomaan kehitysyhteistyö. Omaa ansioluetteloaan voi alkaa täydentää jo nuorena esimerkiksi vapaaehtoistyöllä, ja nykyään verkossa on koulutuksia ja kursseja”, hän ohjeistaa.

Reppumatkailijat tartuttivat matkakuumeen

Palataan kuitenkin hieman ajassa taaksepäin, tarkemmin ottaen 1970-luvun Kiuruvedelle, jossa Pennanen kasvoi osana kahden lapsen perhettä.

Hän ei omasta mielestään ole mikään kulttuuriperheen vesa, mutta 1960-luvulla hänen äitinsä oli osallistunut jo kahdelle opettajankoulutuslaitoksen maailmanympärysmatkalle, joihin kuuluivat pysähdykset muun muassa Tyynenmeren saarilla ja Pakistanissa potkurikoneiden kyyditsemänä.

”Äiti keräsi rahaa matkoihin ostamalla vasikoita keväällä ja myymällä ne syksyllä. Elämä oli maatilalla sellaista. Lapsina katsoimme sitten kuvia äidin matkoilta dioilta. Se oli jännittävää”, Pennanen muistelee.

Kenties äitinsä inspiroimana Pennanen lähti lukion jälkeen Helsinkiin opiskelemaan maantieteitä. Savolaisten osakunnassa hän tapasi maailmalla matkanneita opiskelutovereita ja päätyi matkakuumeen tartuttamana tekemään kaksi pidempää reppumatkaa, ensin Kaakkois- ja Etelä-Aasiaan ja Oseaniaan, sitten Etelä-Amerikkaan.

Matkailu tunnetusti avartaa, ja niin se teki myös Pennaselle, mutta nykyisin hän suhtautuu siihen kriittisemmin kuin opiskeluaikansa alkuvuosina.

”Moni paikka olisi varmasti voinut säilyä paremmassa kunnossa ilman reppumatkaajien ryntäystä. Silloin ei tiedostettu samalla tavalla, kuinka turmiollista ympäristölle ja kulttuureille tuhansien reppumatkailijoiden tulo voi pidemmän päälle olla”, hän pohtii.

Hyvä kaupunkisuunnittelu voi ratkaista monia ongelmia

Pennasen nykyinen työpaikka sijaitsee Kenian pääkaupungissa Nairobissa, jossa UN-Habitatin päämaja on. Hän työskenteli järjestön maa- ja aluetoimistoissa vuosina 2006–2015. Vuodesta 2018 alkaen hän on työskennellyt järjestössä yhdyskuntasuunnittelijana.

UN-Habitat edistää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kaupungistumista. Pennasen tehtävänä on muun muassa luotsata UN-Habitatin julkaisuhankkeita suunnittelemalla tutkimusten kysymyksiä ja painopisteitä, kokoamalla tutkimushankkeiden asiantuntijaryhmiä ja ohjaamalla tutkimusryhmien työskentelyä.  

Paula Pennanen lähikuvassa.
Paula Pennanen Abu Dhabissa. Yläpuolella oleva katto on kuumuuteen kehitetty urbaani ”tekometsä”, jonka materiaalina on kierrätetty kumi. (Kuva: Paula Pennasen kotialbumi)

Pennasen mukaan moni maailman ongelma olisi ratkaistavissa juuri hyvällä kaupunkisuunnittelulla. Esimerkiksi Keniassa monen ihmisen ei tarvitsisi asua slummissa, ellei liikenne olisi niin ruuhkaista ja kallista.

Lisäksi kaupunkisuunnittelu voi Pennasen mukaan laukaista positiivisten tapahtumasarjan, jolla on myös yllättäviä seurauksia. Näin kävi esimerkiksi Kolumbian pahamaineisessa Medellínin kaupungissa, jonka kupeessa sijaitsi slummi kukkulalla.

”Kun slummin asukkaat kävelivät mäkeä alas kaupungin keskustaan, he joutuivat usein huumerikollisuuden sivustakärsijöiksi, ryöstöjen ja jopa raiskausten uhreiksi. Sitten slummin ja kaupungin välille rakennettiin julkinen köysirata, joka kuljetti ihmisiä turvallisesti paikasta toiseen. Köysiradan myötä rikollisuus väheni ja slummista tuli turvallisempi, mikä rohkaisi yrittäjiä tarjoamaan palveluitaan alueella”, Pennanen kertoo.

Slummien lisäksi erityisen haavoittuvaisessa asemassa ovat kaupunkimaiset pakolaisleirit, joita ei Pennasen mukaan pitäisi ehdoin tahdoin eristää muusta väestöstä.

”Pakolaisia pitäisi kohdella kuin kaupungin uusina asukkaina. Heille pitäisi taata samat peruspalvelut kuin muillekin kaupunkilaisille niin, että heidän ympäristöstään voisi tulla haluttu ja viihtyisä alue, jonne muuttaa myös kaupungin muita ryhmiä,” hän sanoo.

Terveys edellä

Koronaviruspandemia aiheuttaa haasteita myös kaupunkisuunnittelulle. Tiivis asuminen ei kuitenkaan ole Pennasen mukaan ongelma pandemian nujertamisen kannalta.

Ratkaisevaa on sen sijaan julkisten palvelujen saatavuus. Siksi kehitysmaiden slummeihin ja kehittyneiden maiden tiiviisti asutetuille alueille pitäisi rakentaa etenkin terveyspalveluita niin, ettei oireileva ihminen joudu matkustamaan pitkiä matkoja sairaalaan ja matkojen aikana tartuta muita ihmisiä. Etenkin riskiryhmille pitäisi taata peruspalvelut ja ulkoilumahdollisuudet mahdollisimman lähellä.

Haasteista huolimatta kaupungistuminen ei kuitenkaan ole loppumassa ja siksi Pennanen toivoo loppua maaseudun ja kaupunkien keinotekoiselle vastakkainasettelulle.

”Edes musta surma tai kolera eivät lopettaneet kaupungistumista. Sen sijaan ne pakottivat kaupunkeja uudistumaan. Jätevesiviemäreiden ja vessanpönttöjen sijoituspaikat ovatkin seurausta edellisistä pandemioista. Siksi päättäjien pitäisi nytkin ajatella, miten kaupunkeja voisi kehittää terveys edellä eikä vain talouskasvua ajatellen”, Pennanen sanoo.

Tosin kestävä kaupungistumien tarvitsee myös talouskasvua, hän huomauttaa.

”Afrikasta Eurooppaan pyrkivät nuoret lähtevät liikkeelle tai radikalisoituvat usein sen takia, ettei paikallishallinto toimi eikä toivoa paremmasta huomisesta ole. Esimerkiksi arabikevät Tunisiassa alkoi turhautumisesta korruptoitunutta paikallishallintoa kohtaan.”

Paula Pennanen-Rebeiro-Hargrave

  • Asuu Nairobissa, Keniassa.
     
  • Väitteli tohtoriksi vuonna 2003 Lontoon King’s Collegen kaupunkitutkimusohjelmassa.
  • Työskennellyt 18 vuoden aikana kestävän kehityksen, paikallishallinnon kehittämisen ja katastrofiavun parissa muun muassa Somaliassa, Keniassa, Japanissa ja Malawissa. Työnantajina muun muassa UN-Habitatin eri maa- ja aluetoimistot sekä Suomen Lähetysseura.
     
  • Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta.

Suomalaisia maailmalla asuminenkehitysyhteistyötyöYK KeniaSuomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”