työ

Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.
Poika polvistuneena lehmän edessä.

Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Intian Biharin osavaltiossa elävä Babloo joutui pakkotyöhön korupajaan 12-vuotiaana, sillä hänen vanhemmillaan oli vaikeuksia ruokkia perhettä. ”Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, hän kertoo.
Rakenteilla oleva stadion ja nostureita.

Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä

Qatar järjestää ensi vuonna jalkapallon MM-kisat, mutta karsintapelien alkaessa keskustelu maan ihmisoikeustilanteesta ja etenkin siirtotyöläisten oikeuksien polkemisesta on kiihtynyt. Norjan jalkapallomaajoukkue osoitti tukensa siirtotyöläisille poseeraamalla ihmisoikeuksia puolustavissa t-paidoissa.
Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Lähikuva mustavalkoisista tennareista.

Tuore raportti peräänkuuluttaa lenkkari- ja tennarifirmoilta vastuullisuutta: Yksikään 15 firmasta ei ole sitoutunut elämiseen riittävään palkkaan

Eettisen kaupan puolesta ry:n tuoreessa vertailussa ainoa suomalaisbrändi on hollantilaisomisteinen Karhu, joka ei saa yhtään pistettä. ”Merkittävä ongelma alalla on vastuullisuus- ja viherpesu”, selvityksessä todetaan.
Paula-Pennanen-Rebeiro-Hargrave lähikuvassa, taustalla ikkunasta näkyviä pilvenpiirtäjiä.

Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Maailma.netin Suomalaisia maailmalla -sarjan kolmas osa esittelee Kiuruvedeltä Keniaan päätyneen Paula Pennasen, joka työskentelee YK:n asuinyhdyskuntaohjelmassa. Hänen mielestään moni maailman ongelma olisi ratkaistavissa hyvällä kaupunkisuunnittelulla.
Lähikuva palasta suklaata sormien välissä.

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen

Kahdeksan malilaista syyttää kansainvälisiä suklaajättejä lapsityövoimasta hyötymisestä. Yhdysvalloissa jätetyn kanteen taustalla on ihmiskaupan uhreja suojeleva laki.
Kaksi maskein suojautunutta naista antaa pussia kolmannelle.

Pandemian alkuaika pudotti rajusti elintasoa kehittyvissä maissa, paljastaa 30 000 ihmiselle tehty puhelinkysely

Vastaajat kertoivat yhdeksän maan kyselytutkimuksessa työllisyyden, tulojen ja ruokaturvan kutistumisesta koronapandemian seurauksena. Tutkijat ehdottavat ratkaisuksi käteisapua.
Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
MIelenosoittajia jonossa ihmiskauppaa vastustavien kylttien kera.

YK:n ihmiskaupparaportti: Lasten osuus uhreista kolminkertaistunut 15 vuodessa – Koronapandemian pelätään lisäävän ihmiskauppaa

Aikuisten naisten osuus ihmiskaupan uhreista on vähentynyt, lasten ja miesten osuus taas kasvanut. Ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen esimerkiksi ongelmia lasten perhesuhteissa uhreja löytääkseen.
Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.

Suurin osa Beirutin räjähdyksessä vaurioituneista rakennuksista on korjattu – Nyt kodittomuutta aiheuttaa nopeasti paheneva köyhyys

Libanonissa elokuussa tapahtuneen räjähdyksen tuhoja on saanut korjattua, mutta nyt koronaviruspandemia, rajut rajoitustoimet ja talouskriisi ajavat ihmisiä köyhyyteen. Monella ei yksinkertaisesti ole varaa vuokraan.
Kontella lastattu laiva satamassa.

Sadattuhannet merimiehet yhä jumissa merillä koronarajoitusten takia – Kansainvälinen työjärjestö vaatii toimia

Koronarajoitukset ovat jättäneet merimiehet jumiin laivoilleen, ja osa on ollut töissä jopa 17 kuukautta putkeen. ILO vaatii maailman maita puuttumaan tilanteeseen ponnekkaammin.
Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.
Työntekijöitä istuu ompelukoneiden ääressä.

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena

Monet länsimaiset vaatebrändit peruivat jo toimitettuja tai valmistettuja tilauksia, kun koronapandemia alkoi. Työntekijöiden tulot putosivat keskimäärin viidenneksen, ja tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa on joutunut vähentämään kuluttamansa ruuan määrää.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Ihmisiä istumassa piirissä.

Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Etenkin alimpiin kasteihin kuuluvat lukutaidottomat köyhät ovat alttiina velkojien hyväksikäytölle Intiassa. Viime aikoina pakkotyöhön on puututtu valistustilaisuuksin, joissa ihmiskaupan uhrit itse välittävät tarpeellista tietoa ja lisäävät kyläläisten tietoisuutta ihmiskaupan riskeistä.
Tilaa aihepiirin työ RSS-syöte