talous
ILO: Joka viidennellä työtä haluavalla ei ole kehitysmaissa töitä
ILO: Joka viidennellä työtä haluavalla ei ole kehitysmaissa töitä
Globaalit työllisyysluvut ovat palautumassa pandemiaa edeltävälle tasolle, mutta etenkin Afrikan maissa toipuminen on hidasta.
Argentiinan työttömyysaste on pieni, mutta moni ei tule palkallaan enää toimeen
Argentiinan työttömyysaste on pieni, mutta moni ei tule palkallaan enää toimeen
Työssäkäyvien keskiansiot jäävät Argentiinassa köyhyysrajan alle, sillä vuosi-inflaatio on yli sata prosenttia. Osuuskunnista löytää töitä moni virallisten työmarkkinoiden ulkopuolelle jäänyt.
Ruokakriisissä olevien määrä kasvoi yli neljännesmiljardiin – Taloudelliset tekijät nyt konflikteja yleisempi syy kriiseihin
Ruokakriisissä olevien määrä kasvoi yli neljännesmiljardiin – Taloudelliset tekijät nyt konflikteja yleisempi syy kriiseihin
Etenkin Ukrainan sota on vaikuttanut köyhien maiden talouteen ja sitä kautta ruokaturvaan, käy ilmi tuoreesta ruokakriisiraportista. Yli 40 prosenttia kriisitason nälästä kärsivistä elää vain viidessä maassa.
YK-konferenssissa luotiin uusi pohjapiirustus köyhien maiden tukemiselle – Kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa sen toteuttajiksi kaivataan etenkin länsimaita
YK-konferenssissa luotiin uusi pohjapiirustus köyhien maiden tukemiselle – Kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa sen toteuttajiksi kaivataan etenkin länsimaita
Maaliskuussa järjestetyssä YK:n vähiten kehittyneiden maiden konferenssissa sovittiin toimenpideohjelmasta, joka tähtää muun muassa maailmantalouden rakenteiden uudistamiseen. Ohjelma pitää toteuttaa kestävän kehityksen edistämisen takia mutta myös siksi, että jos talouden rakenteellisia ongelmia ei korjata, autoritääriset voimat saavat edelleen polttoainetta väitteilleen lännen tekopyhyydestä, kirjoittaa Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
Miksi Joe Biden esitti Mastercard-johtajaa Maailmanpankin johtoon?
Miksi Joe Biden esitti Mastercard-johtajaa Maailmanpankin johtoon?
Maailmanpankin uudeksi johtajaksi valittaneen investointipankkiiri Ajay Banga, jolla ei ole juuri näyttöjä globaalin kehityksen edistämisestä. Taustalla on Yhdysvaltain demokraattipuolueen heikkoudet globaaliin hallintaan liittyvissä kysymyksissä sekä vanha ”herrasmiessopimus” johtajuuden kuulumisesta Yhdysvalloille. Kenties Maailmanpankin seuraava johtaja valitaan kuitenkin jo avoimessa prosessissa ja kriteereillä, joita ohjaavat globaalit kehitystavoitteet, kirjoittaa Matti Ylönen.
Entä, jos yritysten olisi pakko huolehtia ihmisoikeuksista ja suojella ympäristöä nykyistä paremmin? Siihen tähtää uusi EU-direktiivi, jonka sisällöstä neuvotellaan juuri nyt
Entä, jos yritysten olisi pakko huolehtia ihmisoikeuksista ja suojella ympäristöä nykyistä paremmin? Siihen tähtää uusi EU-direktiivi, jonka sisällöstä neuvotellaan juuri nyt
Yritykset voivat jatkossa joutua vastuuseen, jos niiden toiminnasta paljastuu ihmisoikeusloukkauksia. Uusi EU-direktiivi asettaisi yrityksille tukun uusia ihmisoikeus- ja ympäristövelvoitteita, mutta etenkin järjestösektorin pelkona on, ettei siitä tule riittävän kunnianhimoista. Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti on edelleen toiveikas.
Ukrainan sota nosti kansainvälisen kehitysavun ennätyslukemiin
Ukrainan sota nosti kansainvälisen kehitysavun ennätyslukemiin
Viime vuonna annettiin enemmän kehitysapua kuin koskaan aiemmin. Taustalla on Ukrainan sota ja kasvaneet pakolaiskulut. Oxfam-järjestö kritisoi kuitenkin rikkaiden maiden tilastointikäytäntöjä.
Järjestö: Kehittyvät maat käyttävät velkojen takaisinmaksuun nyt eniten rahaa 25 vuoteen – Pelkona uusi velkakriisi
Järjestö: Kehittyvät maat käyttävät velkojen takaisinmaksuun nyt eniten rahaa 25 vuoteen – Pelkona uusi velkakriisi
Köyhät maat käyttävät yhä suuremman osan tuloistaan velkojen maksuun. Debt Justice vaatii velkahelpotuksia.
Inflaation ja kasvavan köyhyyden pelätään johtavan levottomuuksiin Etelä-Afrikassa – ”Heillä on tunne, että heillä on oikeus ottaa se, mitä he tarvitsevat”
Inflaation ja kasvavan köyhyyden pelätään johtavan levottomuuksiin Etelä-Afrikassa – ”Heillä on tunne, että heillä on oikeus ottaa se, mitä he tarvitsevat”
Ruuan ja energian hinnan nousu Etelä-Afrikassa on johtanut siihen, että myös keski- ja hyvätuloisten täytyy rajoittaa kulutustaan. Köyhien olot ovat heikentyneet entisestään. Pahimmillaan voi syntyä kapina, jota valtion voi olla vaikea tukahduttaa, sanoo tutkija Johan Burger.