Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
Suomi saa kolmannen YK-toimistonsa, kun YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma muuttaa Tanskasta Suomeen tänä syksynä. Ohjelman edistämät asumis-, energia- ja terveysprojektit voivat vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Myös suomalaiset työeläkeyhtiöt osallistuvat veroparatiisitalouteen. On turha odottaa muutoksen tapahtuvan itsestään, kun suuryritykset käyttävät valtaa työeläkeyhtiöissä ja houkutus vapaamatkustukseen on suuri. Pelisääntöjä on muutettava, kirjoittaa vero-oikeutta tutkiva Lauri Finér.
Minimipalkka nousee noin 8 eurosta 14 euroon kuussa julkisella sektorilla, johon kuuluvat muun muassa oikeuslaitos, hallinto, koulutus, terveydenhuolto, valtion viestimet sekä kulttuuri ja urheilu.
Kehittyvien maiden lasten huonoa ruokavaliota selitetään usein esimerkiksi tiedon puutteella. Uuden tutkimuksen mukaan toinen selitys on hinta – terveellinen ruoka yksinkertaisesti maksaa liikaa.
Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Maailman vaurauseroja on tutkittu ennenkin, mutta Kansainvälisen työjärjestön arvio kertoo ensimmäistä kertaa, miten työntekijöiden palkkatulot jakautuvat globaalisti. Suomalaisten mediaanipalkalla päästään maailman parhaiten tienaavan viidenneksen joukkoon.
Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.
EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Muun muassa Adidas, Amazon, H&M ja Nike saivat Clean Clothes -kampanjan tutkimuksessa huonoimman mahdollisen arvosanan. Silti suurin osa tutkimuksessa tarkastelluista yrityksistä on sitoutunut maksamaan palkkaa, joka riittäisi elämiseen.
Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."
Keväällä Mosambikiin iskeneet syklonit vaikuttivat yli kahden miljoonan mosambikilaisen elämään. Myrskytuhot ja rahanpuute haittaavat myös lokakuisiin vaaleihin valmistautumista.
Afrikan väestö on nuorta, mutta johtajat vanhoja. Kun vanhat johtajat yrittävät hallita internetiä vallassa pysyäkseen, kansalaiset ja talous kärsivät, kirjoittaa Selorm Branttie.
Brittiläisen Autonomy-ajatuspajan tuoreen tutkimusraportin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatisi eurooppalaisia vähentämään työntekoaan noin yhdeksään tuntiin viikossa. Laskelma perustuu tietoihin Ruotsin, Saksan ja Iso-Britannian kasvihuonekaasupäästöistä ja teollisuustuotannosta.
Muun muassa kumin- ja marjojenkeräämisestä elävät keräilijät ovat riippuvaisia Amazonin sademetsistä elinkeinonaan. Samalla Amazonista on riippuvainen myös koko muu maailma, muistuttaa Suomessa vieraillut Joaquim Belo.
Köyhyys on noussut Argentiinassa 25:stä 32 prosenttiin vain vuodessa. Moni syyttää presidentti Mauricio Macria, jonka suosiosta äänestetään syksyn vaaleissa.
242 tutkijan, järjestöjen ja kaupunkihallinnon edustajan vetoomuksessa vaaditaan uutta yhteiskuntamallia, jossa muun muassa verotettaisiin rikkaita ja saastuttajia sekä myytäisiin kestävämpiä tuotteita.
