YK-konferenssissa luotiin uusi pohjapiirustus köyhien maiden tukemiselle – Kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa sen toteuttajiksi kaivataan etenkin länsimaita | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

YK-konferenssissa luotiin uusi pohjapiirustus köyhien maiden tukemiselle – Kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa sen toteuttajiksi kaivataan etenkin länsimaita

Maaliskuussa järjestetyssä YK:n vähiten kehittyneiden maiden konferenssissa sovittiin toimenpideohjelmasta, joka tähtää muun muassa maailmantalouden rakenteiden uudistamiseen. Ohjelma pitää toteuttaa kestävän kehityksen edistämisen takia mutta myös siksi, että jos talouden rakenteellisia ongelmia ei korjata, autoritääriset voimat saavat edelleen polttoainetta väitteilleen lännen tekopyhyydestä, kirjoittaa Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.

Banneri, jossa mies lähikuvassa ja teksti Puheenvuoro.

Maailmassa on 46 valtiota, jotka luokitellaan vähiten kehittyneiksi (Least Developed Countries, LDC). Käytännössä määritelmällä tarkoitetaan maailman köyhimpiä maita. 

Tässä joukossa tapahtuneen edistyksen tahmeus hätkähdyttää: viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana vain kuusi LDC-maata on YK:n mukaan noussut keskituloisten joukkoon.  Maiden sisäisiä ongelmia ovat syventäneet ulkoiset shokit: koronapandemia, voimistuva ilmastonmuutos ja Venäjän hyökkäyssodan kiihdyttämä inflaatio. 

Siksi maaliskuussa järjestetty YK:n konferenssi LDC-maiden tukemiseksi osui kriittiseen ajankohtaan. Neuvottelujen tuloksena hyväksyttiin Dohan toimenpideohjelma, joka ohjaa LDC-maita kohti tuottavuuden, markkinoiden ja instituutioiden kehittämistä seuraavat kymmenen vuotta.  

Läpi konferenssin kuultiin korkeinta poliittista johtoa myöten kritiikkiä nykyistä talousjärjestelmää kohtaan. Esimerkiksi YK:n apulaispääsihteeri Amina Mohammed sanoi, että ”globaali talousjärjestelmä ei pysty vastaamaan nykypäivän kehityshaasteisiin”. 

Toimenpideohjelmaa kutsutaan pohjapiirustukseksi LDC-maiden kehitysedellytysten uudistamiseksi, mutta remontointikohteisiin kuuluu myös merkittäviä kansainvälisen talouden rakenteita, jotka luovat perustan yksittäisten valtioiden edellytyksille menestyä. 

Tässä urakassa tarvitaan Suomen panosta. Teoilla – ja tekemättä jättämisillä – on suuri merkitys kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa.

Talouden remontointikohteet 

Kansainvälinen verotus on yksi toimenpideohjelman esittämistä remontin kohteista. Suunnitelma asettaa tavoitteeksi, että LDC-maiden kantamien verojen suhde maan bruttokansantuloon olisi vähintään 15 prosenttia, jotta hallinto pystyy järjestämään peruspalveluja kansalaisilleen. Vahvemmat verohallinnon instituutiot, sujuvat veropalvelut yrityksille ja läpinäkyvyys ovat kaikki tekijöitä, joita Suomi on edistänyt omassa Verotus ja Kehitys-ohjelmassaan (pdf). Ohjelma loppuu kuluvana vuonna, ja hallitus päättää sen jatkosta.

Rikollisen veronkierron ohella köyhät maat menettävät kymmeniä miljardeja euroja kansainvälisessä verovälttelyssä, jolle Dohan ohjelma vaatii loppua. Kansainvälisen vero-oikeudenmukaisuusallianssin Dereje Alemayehu totesi ironisesti, että ”LDC maiden täytyy olla hyvin rikkaita, kun niillä on varaa sietää tilannetta, jossa runsaasti niille kuuluvia tuloja karkaa ulkomaille”. Tilanteen korjaamiseksi Suomen tulisi edistää YK:n päätöslauselmaa kansainvälisen veroyhteistyön toteuttamisesta.  

LDC-maat kärsivät myös kroonisesta rahoitusvajeesta, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tehnyt rahoituksesta entistä kalliimpaa. Siksi valtiot sitoutuivat suunnitelmassa lisäämään pehmeäehtoisia lainoja ja kasvattamaan suoria investointeja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kestäviin liiketoimintamalleihin. Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan tulisi tarjota tukea sijoittamiseen sekä laajentaa kestävän kehityksen tavoitteita tukevaa yritystoimintaa LDC-maihin, jotta saavuttaisimme pohjoismaisten verrokkiemme tason. 

LDC-maat kärsivät myös kroonisesta rahoitusvajeesta, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tehnyt rahoituksesta entistä kalliimpaa.

Erityisen kipeästi sijoituksia tarvitaan päästövähennyksiä tuottaviin toimiin, jotta LDC-maat voivat välttää hiili-intensiivisen talouskasvun vaiheen. Afrikkaa voi pitää konkreettisesti ’pimeänä mantereena’, koska noin 600 miljoonalla ihmisellä ei ole pääsyä sähköverkkoihin ja sähköntuotanto vastaa vain reilua kymmenystä EU:n tuotannosta. 

Toinen ongelma on jatkojalostuksen heikkous. Afrikan kaupan, integraation ja kehityskeskuksen Cheikh Dieye havainnollisti ongelmaa Liberiassa, jossa luonnonkumi on yksi maan keskeisistä talouden sektoreista, mutta maa myy sitä edelleen jalostamattomana raaka-aineena kansainvälisille markkinoille. Jos LDC maat eivät tuota hyödykkeitä, ei markkinoiden avautumisesta ole hyötyä.   

Viimeiseksi remonttia kaipaavaksi rakenteelliseksi tekijäksi nousee velka. LDC-maiden kokemiin koronapandemian ja ilmastokriisin aiheuttamiin ongelmiin on tarjottu ratkaisuksi velkaan perustuvaa rahoitusta – aikana, jolloin velanhoidon kustannukset ovat räjähtäneet käsiin ja moni valtio on ajautunut velkakriisiin tai on sen partaalla. Suomen tulee osaltaan tukea Dohan suunnitelman aloitteita velkojen ja korkokustannusten järjestämisestä tai, lopulta, myös velkojen mitätöintiä. 

Vaikka Suomi on maailman mittakaavassa pieni velkoja, on tärkeää, ettemme pahenna tilannetta: Suomen kehitys- ja ilmastorahoitusta jaetaan merkittävissä määrin lainainstrumentein.

Velka toimii edelleen kiristysruuvina innovaatioille. LDC-maiden velanhoitokustannukset ylittävät yli 10 prosenttia valtion budjetista, minkä vuoksi valtiontaloutta pyritään kasvattamaan nopeasti avaamalla uusia resursseja kansainvälisille yrityksille. Lidy Nacpil Aasian kehitys ja velkaliikkeestä analysoi, että tilanne on aloittanut ”kilpajuoksun pohjalle” (race to the bottom): hallinnot käynnistävät monille vähemmistökansoille haitallisia fossiilienergian käyttöä lisääviä hankkeita. Siksi velka toimii esteenä ilmasto- ja eriarvoisuuskriisin ratkaisuille. 

Uudistaminen on (geo)poliittista työtä

Kiristyvässä geopoliittisessa tilanteessa ja talouskehityksen sakatessa syyllisten etsiminen on vähintään yhtä kuumeista kuin ratkaisujen tarjoaminen. Tilanne on vaikea demokratiaa ja ihmisoikeuksia vaativalle lännelle: Dohan toimenpideohjelman keskeiset suositukset eivät ole varsinaisesti uusia avauksia vaan vahvistavat jo vuosikymmeniä sitten tunnistettujen kehityksen jarrujen poistamista. 

LDC-maiden suurimpia velkojia ovat perinteisesti olleet länsimaat tai niiden johtamat instituutiot, kuten Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto. Verojärjestelmän arkkitehtuurin keskeisin urakoija on ollut OECD, jossa köyhillä mailla on vain vähän päätäntävaltaa. Lisäksi kansainväliset sitoumukset ilmasto- ja kehitysrahoituksesta – ja tavoitteiden vesittynyt toteutus – koskevat ensisijaisesti länsimaita.

Vaatimukset talousjärjestelmän uudistamisesta kohdistuvat länteen eivätkä esimerkiksi itään. Tätä tulkintaa LDC-maiden kohtaamasta epäoikeudenmukaisuudesta Venäjä ja monet muut autoritääriset toimijat vahvistavat.

Siksi vaatimukset talousjärjestelmän uudistamisesta kohdistuvat länteen eivätkä esimerkiksi itään. Tätä tulkintaa LDC-maiden kohtaamasta epäoikeudenmukaisuudesta Venäjä ja monet muut autoritääriset toimijat vahvistavat. Vettä myllyyn tulvi, kun länsi vaikeutti koronarokotteiden saatavuutta globaalissa etelässä patenttilainsäädäntöön vedoten, minkä seurauksena koronapandemiasta toipuminen hidastui ja tuhannet ihmiset kuolivat turhaan.  

Vaikka Dohan toimintasuunnitelman ja toteutusta koskevan poliittisen julistuksen yhteydessä kuultiin harvoja lupauksia konkreettisista toimista tai uudesta rahoituksesta, sen toteuttamisessa ei ole varaa epäonnistua. 

Ensimmäinen syy on ilmiselvä: mikäli LDC-maat eivät saa ripeästi tarvitsemaansa tukea, voimme heittää hyvästit YK:n Agenda2030-ohjelman tavoitteiden toteutumiselle ja ajatukselle, että ihmisten perusoikeudet tulisivat turvatuksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Toinen syy koskee ulko- ja turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Niin pitkään kuin talouden rakenteellisten ongelmien remonttia ei toteuteta, autoritääriset voimat tulevat saamaan polttoainetta väitteilleen lännen tekopyhyydestä. Ei ole erityisen johdonmukaista vaatia kunnioitusta sääntöperustaista maailmanjärjestystä kohtaan, jos emme itse lunasta tekemiämme poliittisia lupauksia.  

Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija, joka osallistui YK:n vähiten kehittyneiden maiden konferenssiin maaliskuussa. 

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia