Se, että ihmisellä ei ole varaa kuukautissuojiin, on megalomaanisen iso ongelma. Sen voisi Suomessa ratkaista esimerkiksi paremmalla perusturvalla, kirjoittaa Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso.
30.5.2023
Toimittaja, tutkija ja aktivisti Majed Abusalama on pelännyt kuolevansa Israelin pommittaessa Gazaa. Kun siviilejä kuolee operaatioiden seurauksena, käytetään usein termiä collateral damage, ”sivuvahingot”. Abusalama muistuttaa, että jokaisen luvun taustalla on ihminen.
22.5.2023
Maaliskuussa järjestetyssä YK:n vähiten kehittyneiden maiden konferenssissa sovittiin toimenpideohjelmasta, joka tähtää muun muassa maailmantalouden rakenteiden uudistamiseen. Ohjelma pitää toteuttaa kestävän kehityksen edistämisen takia mutta myös siksi, että jos talouden rakenteellisia ongelmia ei korjata, autoritääriset voimat saavat edelleen polttoainetta väitteilleen lännen tekopyhyydestä, kirjoittaa Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
4.5.2023
Afrikasta on tullut yhä selkeämmin Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän välisen geopoliittisen kilpailun kohde. Se vaatii maanosalta huolellista strategiaa ja sen omien voimavarojen hyödyntämistä, kirjoittaa Linus Atarah.
26.4.2023
Maailmanpankin uudeksi johtajaksi valittaneen investointipankkiiri Ajay Banga, jolla ei ole juuri näyttöjä globaalin kehityksen edistämisestä. Taustalla on Yhdysvaltain demokraattipuolueen heikkoudet globaaliin hallintaan liittyvissä kysymyksissä sekä vanha ”herrasmiessopimus” johtajuuden kuulumisesta Yhdysvalloille. Kenties Maailmanpankin seuraava johtaja valitaan kuitenkin jo avoimessa prosessissa ja kriteereillä, joita ohjaavat globaalit kehitystavoitteet, kirjoittaa Matti Ylönen.
25.4.2023
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on ollut pysähdyksissä Nato-ratkaisusta lähtien, ja poikkeamista johtavan turvallisuuspolitiikan yleislinjasta suvaitaan yhä heikommin. Sotilaallisen ajattelun yliote diplomatiasta estää löytämästä polkuja kestävään rauhaan, kirjoittaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallituksen jäsen Aleksi Okkonen.
5.4.2023
Rauhanliikkeen edustajilta kysellään nyt, voiko Nato-Suomessa voi olla rauhanaktivisti ja miten Nato-jäsenyyttä aiotaan juhlia. On pelottavaa, jos sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden yksi seuraus on se, että yhteiskunnallisen keskustelun taustaoletukset naulataan paikoilleen jo ennen keskustelun alkamista, kirjoittaa Teija Laakso.
3.4.2023
Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.
6.3.2023
Mielipidetutkimuksia antavat suuntaa venäläisten näkemyksistä, mutta niiden tulkitsemiseen liittyy yksi merkittävä väärinkäsitys. Hyvin suuri osa venäläisistä kannattaa sotaa, mutta ei kuitenkaan sitä sotaa, jonka me näemme. Venäjän nykytilanne huomioiden mielipidekyselyt mittaavat lähinnä yksilön uhkarohkeutta, mikäli hän uskaltautuu paljastamaan vääriä, vaarallisia mielipiteitä, kirjoittaa Marjo Mustonen.
27.2.2023
