Uutiset Lasten oikeudet

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.
Itä-Timorissa vietettiin lapsityön vastaista päivää vuonna 2015. (Kuva: ILO Asia-Pacific / CC BY 3.0 IGO)

Vielä muutama vuosi sitten lapsityövoiman käyttö näytti olevan Intiassa vähenemään päin.

Kansalaisjärjestöjen kampanjoinnin ansiosta maassa oli mennyt läpi lapsityövoiman kieltävä laki. Yhä useampi lapsi meni kouluun työpaikan sijasta. Lapsityöläisten määrä oli 2000-luvun lukemista laskenut useammalla miljoonalla.

Ne ajat ovat nyt takanapäin. Koronapandemia aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi lapsityövoiman on havaittu lisääntyneen niin Intiassa kuin monissa muissakin maissa. Kielteinen kehitys alkoi jo ennen pandemiaa.

”Koko Etelä-Aasiassa pandemian vaikutukset lapsityöhön tulevat olemaan massiiviset, ja ne ovat massiiviset jo nyt. Lapsityövoiman lisääntyminen johtaa myös moniin muihin ongelmiin, kuten esimerkiksi matalien palkkojen yleistymisen”, sanoo Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) Etelä-Aasian aluekoordinaattori Manoranjan Pegu.

SASKin kehitysyhteistyössä pyritään parantamaan alueen työntekijöiden oikeuksia ja vaikuttamaan samalla myös lapsityöhön. Pegu seuraa Intian, Nepalin, Bangladeshin ja Myanmarin tilannetta Intian pääkaupungista New Delhistä käsin.

Lapsityö kasvaa ensimmäistä kertaa vuosiin

YK:lla on parhaillaan meneillään lapsityövoiman vähentämiseen tähtäävä teemavuosi, ja tulevana lauantaina vietetään kansainvälistä lapsityövoiman vastaista päivää.

Tavoitteena on kitkeä lapsityö kokonaan vuoteen 2025 mennessä, mutta nyt tilanne näyttää synkältä. Maailman työjärjestön (ILO) ja YK:n lapsijärjestön Unicefin tänään julkaiseman raportin mukaan lapsityöläisten määrä on kasvanut ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen ja oli vuonna 2020 yhteensä 160 miljoonaa.

Raportti ennustaa, että lapsityöläisten määrä voi koronaviruspandemian takia nousta vielä lähes yhdeksällä miljoonalla ensi vuoden loppuun mennessä.

Epäsuotuisa kehitys alkoi jo ennen pandemiaa. Raportin mukaan lapsityön kasvua selittää etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan tilanne, jossa köyhyys, konfliktit, työmarkkinoiden epävirallisuus ja sosiaaliturvan puute pitävät lapset yhä töissä. Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa lasten työnteko on vähentynyt.

Työnantajat värväävät lapsia

Intiassa arvioitiin (pdf) ennen koronapandemiaa olevan noin 13 miljoonaa työtä tekevää lasta. He työskentelevät esimerkiksi maatiloilla, tiilitehtaissa, kivilouhoksilla ja pienteollisuudessa, kuten kotien nahkatehtaissa.

Tarkkoja tilastoja siitä, kuinka paljon nimenomaan pandemia on lisännyt lapsityöläisten määrää, ei vielä ole, mutta esimerkkejä riittää.

Esimerkiksi lapsityön vastaisen CACL-järjestön yli 800 lapselle viime syksynä tekemän kyselytutkimuksen mukaan Tamil Nadun osavaltiossa työtä tekevien lasten osuus on pandemian seurauksena kasvanut 28 prosentista lähes 80:een tietyillä alueilla.

Mediat ovat kertoneet myös lapsikaupan lisääntymisestä Intiassa.

Intialaisille jäi neljä tuntia aikaa varautua, kun maa viime vuonna meni koronasulkuun. Kaupunkien köyhät siirtotyöläiset – myös lapset – lähtivät kävellen kohti kotiseutujaan, jonne saattoi olla satojen kilometrien matka.

Katastrofin ainekset olivat nopeasti kasassa, sillä noin 90 prosenttia intialaisista tekee työtä epävirallisella sektorilla, usein urakkaluonteisesti. Kattavaa sosiaaliturvaa ei ole ja harvalla on säästöjä. Kun koulut menivät kiinni, perheiden taloudellinen taakka kasvoi kestämättömäksi.

”Koulu on ollut köyhille perheille tärkeä myös siksi, että lapset ovat saaneet siellä ilmaisen lounaan. Nyt perheiden piti hankkia lapsille itse ruokaa. Koska vanhemmat menettivät työnsä, lapset joutuivat etsimään töitä”, Pegu kuvailee.

Tavallisesti intialaiset työnantajat lähettävät maalaiskyliin värvääjiä löytääkseen mahdollisimman halpaa tilapäistyövoimaa. Koronapandemian aiheuttamien taloudellisten menetysten takia he toivovat löytävänsä nyt vieläkin halvempia palkollisia. Ja heitä riittää.

”Nyt työnantajat haluavat juuri lapsia ja nuoria, koska heille ei tarvitse maksaa yhtä paljon. He ovat antaneet ohjeita etsiä nimenomaan nuorta työvoimaa”, Pegu kertoo.

Koulujen sulkeminen on lisännyt myös muita lieveilmiöitä, kuten lapsiavioliittoja ja -raskauksia. Koronaorpoja kaupataan adoptoitaviksi, hän kertoo.

Lapsityön kasvu koronan seurauksena ei koske vain Intiaa. Esimerkiksi Venezuelassa, Jemenissä ja Länsi-Afrikan maiden kaakaotiloilla lapsityövoima on lisääntynyt koronapandemian aikana.

Human Rights Watch -järjestö puolestaan haastatteli alkuvuonna Ghanan, Nepalin ja Ugandan lapsityöläisiä. Monet heistä olivat ryhtyneet työhön ensimmäistä kertaa koronapandemian aikana tukeakseen perheitään tai koska he olivat menettäneet vanhempansa koronalle.

Sosiaaliturva tehokas keino

Vaikka tilastot näyttävät nyt synkiltä, 2000-luku on pääosin ollut lapsityön vähenemisen aikaa. Vuosina 2000–2016 lapsityöläisten määrä ehti vähentyä 94 miljoonalla.

”Sitä selittää esimerkiksi monien maiden vaurastuminen, lainsäädäntö ja koulutuksen parantuminen”, arvioi Helsingissä sijaitsevan YK-yliopiston Wider-instituutin tutkija Milla Nyyssölä.

Sitä, ettei lapsityöstä ole ponnisteluista huolimatta päästy eroon, selittää lopulta yksinkertainen asia: juurisyyt eivät ole poistuneet.

”Lapsityötä on edelleen olemassa, koska köyhyys ei ole kadonnut maailmasta minnekään. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt ennen pandemiaa, mutta samaan aikaan väestönkasvu tuo meille koko ajan uusia ihmisiä köyhyyden piiriin”, tiivistää Tampereen yliopiston tutkija Lauri Heimo.

Hän viimeistelee Tampereen yliopistossa väitöskirjaa, joka käsittelee muun muassa eri maiden sosiaaliturvamalleja.

Hän uskoo, että kattava sosiaaliturva olisi paras keino kitkeä lapsityövoimaa, sillä sen avulla perheet pystyisivät paremmin varautumaan esimerkiksi pandemian kaltaisiin suuriin kriiseihin. Lapsia ei tarvitsisi panna töihin, jos ylimääräinen raha tulisi valtiolta.

”Sosiaaliturvan puuttumista perustellaan toisinaan resurssien puutteella, mutta voi kysyä, onko mailla varaa olla ottamatta sosiaaliturvaa käyttöön. Esimerkiksi suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen pohjautuu suurelta osin sosiaaliturvan ja talouden yhdistelmään”, hän muistuttaa.

Sosiaaliturva on kehittyvissäkin maissa yleistynyt viime vuosina, ja koronapandemian aikana etenkin tilapäisiä ohjelmia on toteutettu enemmän. Esimerkiksi brittiläisen Oxfam-järjestön mukaan pandemian aikana noin kolmannes maailman väestöstä ei kuitenkaan ole ollut julkisesti rahoitetun sosiaaliturvan piirissä pandemian aikana.

Sosiaaliturvasta olisi hyötyä: esimerkiksi Kolumbiassa tehdyn tutkimuksen mukaan käteissiirrot vähensivät lapsityötä 15 prosenttia, Nicaraguassa 14–20 prosenttia.

”Etenkin ehdolliset käteissiirto-ohjelmat ovat olleet tehokkaita, sillä ne toimivat kahdesta suunnasta: ne velvoittavat panemaan lapset kouluun vastineeksi sosiaalituesta, ja samalla perheet saavat vielä rahaakin. Lapsityön tarve poistuu näin tehokkaasti”, Milla Nyyssölä kertoo.

SASKin Manoranjan Pegun mukaan Intiassa lapsityötä ylläpitää myös työntekijöiden huono asema Siksi paremmat palkat ja neuvotteluoikeudet olisivat Intiassa tärkeä keino vähentää myös lapsityötä, hän sanoo.

Lapsityöstä seuraa köyhyyttä

Vaikka länsimaissa odotellaan jo pandemian loppua, Pegu uskoo, että Intian kaltaiset maat tulevat kärsimään vuosikausien ajan. Vasta 14 prosenttia maan asukkaista on rokotettu, ja joidenkin arvioiden mukaan kestää useamman vuoden, ennen kuin koko maa saadaan rokotettua.

”Lapsityöläisten määrä kasvaa joka päivä. Ja viimeisenä pandemiasta toipuvat köyhät. Kestää vähintään kymmenen vuotta palata takaisin edes siihen aikaan, jossa olimme aikaisemmin. En usko, että lapsityövoimaa poistetaan vielä pitkään aikaan”, Pegu toteaa.

KoronaviruspandemiaLasten oikeudet lapsettyötalousterveys Intia SASK ry

Lue myös

Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia