Uutiset Lasten oikeudet

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.
Itä-Timorissa vietettiin lapsityön vastaista päivää vuonna 2015. (Kuva: ILO Asia-Pacific / CC BY 3.0 IGO)

Vielä muutama vuosi sitten lapsityövoiman käyttö näytti olevan Intiassa vähenemään päin.

Kansalaisjärjestöjen kampanjoinnin ansiosta maassa oli mennyt läpi lapsityövoiman kieltävä laki. Yhä useampi lapsi meni kouluun työpaikan sijasta. Lapsityöläisten määrä oli 2000-luvun lukemista laskenut useammalla miljoonalla.

Ne ajat ovat nyt takanapäin. Koronapandemia aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi lapsityövoiman on havaittu lisääntyneen niin Intiassa kuin monissa muissakin maissa. Kielteinen kehitys alkoi jo ennen pandemiaa.

”Koko Etelä-Aasiassa pandemian vaikutukset lapsityöhön tulevat olemaan massiiviset, ja ne ovat massiiviset jo nyt. Lapsityövoiman lisääntyminen johtaa myös moniin muihin ongelmiin, kuten esimerkiksi matalien palkkojen yleistymisen”, sanoo Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) Etelä-Aasian aluekoordinaattori Manoranjan Pegu.

SASKin kehitysyhteistyössä pyritään parantamaan alueen työntekijöiden oikeuksia ja vaikuttamaan samalla myös lapsityöhön. Pegu seuraa Intian, Nepalin, Bangladeshin ja Myanmarin tilannetta Intian pääkaupungista New Delhistä käsin.

Lapsityö kasvaa ensimmäistä kertaa vuosiin

YK:lla on parhaillaan meneillään lapsityövoiman vähentämiseen tähtäävä teemavuosi, ja tulevana lauantaina vietetään kansainvälistä lapsityövoiman vastaista päivää.

Tavoitteena on kitkeä lapsityö kokonaan vuoteen 2025 mennessä, mutta nyt tilanne näyttää synkältä. Maailman työjärjestön (ILO) ja YK:n lapsijärjestön Unicefin tänään julkaiseman raportin mukaan lapsityöläisten määrä on kasvanut ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen ja oli vuonna 2020 yhteensä 160 miljoonaa.

Raportti ennustaa, että lapsityöläisten määrä voi koronaviruspandemian takia nousta vielä lähes yhdeksällä miljoonalla ensi vuoden loppuun mennessä.

Epäsuotuisa kehitys alkoi jo ennen pandemiaa. Raportin mukaan lapsityön kasvua selittää etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan tilanne, jossa köyhyys, konfliktit, työmarkkinoiden epävirallisuus ja sosiaaliturvan puute pitävät lapset yhä töissä. Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa lasten työnteko on vähentynyt.

Työnantajat värväävät lapsia

Intiassa arvioitiin (pdf) ennen koronapandemiaa olevan noin 13 miljoonaa työtä tekevää lasta. He työskentelevät esimerkiksi maatiloilla, tiilitehtaissa, kivilouhoksilla ja pienteollisuudessa, kuten kotien nahkatehtaissa.

Tarkkoja tilastoja siitä, kuinka paljon nimenomaan pandemia on lisännyt lapsityöläisten määrää, ei vielä ole, mutta esimerkkejä riittää.

Esimerkiksi lapsityön vastaisen CACL-järjestön yli 800 lapselle viime syksynä tekemän kyselytutkimuksen mukaan Tamil Nadun osavaltiossa työtä tekevien lasten osuus on pandemian seurauksena kasvanut 28 prosentista lähes 80:een tietyillä alueilla.

Mediat ovat kertoneet myös lapsikaupan lisääntymisestä Intiassa.

Intialaisille jäi neljä tuntia aikaa varautua, kun maa viime vuonna meni koronasulkuun. Kaupunkien köyhät siirtotyöläiset – myös lapset – lähtivät kävellen kohti kotiseutujaan, jonne saattoi olla satojen kilometrien matka.

Katastrofin ainekset olivat nopeasti kasassa, sillä noin 90 prosenttia intialaisista tekee työtä epävirallisella sektorilla, usein urakkaluonteisesti. Kattavaa sosiaaliturvaa ei ole ja harvalla on säästöjä. Kun koulut menivät kiinni, perheiden taloudellinen taakka kasvoi kestämättömäksi.

”Koulu on ollut köyhille perheille tärkeä myös siksi, että lapset ovat saaneet siellä ilmaisen lounaan. Nyt perheiden piti hankkia lapsille itse ruokaa. Koska vanhemmat menettivät työnsä, lapset joutuivat etsimään töitä”, Pegu kuvailee.

Tavallisesti intialaiset työnantajat lähettävät maalaiskyliin värvääjiä löytääkseen mahdollisimman halpaa tilapäistyövoimaa. Koronapandemian aiheuttamien taloudellisten menetysten takia he toivovat löytävänsä nyt vieläkin halvempia palkollisia. Ja heitä riittää.

”Nyt työnantajat haluavat juuri lapsia ja nuoria, koska heille ei tarvitse maksaa yhtä paljon. He ovat antaneet ohjeita etsiä nimenomaan nuorta työvoimaa”, Pegu kertoo.

Koulujen sulkeminen on lisännyt myös muita lieveilmiöitä, kuten lapsiavioliittoja ja -raskauksia. Koronaorpoja kaupataan adoptoitaviksi, hän kertoo.

Lapsityön kasvu koronan seurauksena ei koske vain Intiaa. Esimerkiksi Venezuelassa, Jemenissä ja Länsi-Afrikan maiden kaakaotiloilla lapsityövoima on lisääntynyt koronapandemian aikana.

Human Rights Watch -järjestö puolestaan haastatteli alkuvuonna Ghanan, Nepalin ja Ugandan lapsityöläisiä. Monet heistä olivat ryhtyneet työhön ensimmäistä kertaa koronapandemian aikana tukeakseen perheitään tai koska he olivat menettäneet vanhempansa koronalle.

Sosiaaliturva tehokas keino

Vaikka tilastot näyttävät nyt synkiltä, 2000-luku on pääosin ollut lapsityön vähenemisen aikaa. Vuosina 2000–2016 lapsityöläisten määrä ehti vähentyä 94 miljoonalla.

”Sitä selittää esimerkiksi monien maiden vaurastuminen, lainsäädäntö ja koulutuksen parantuminen”, arvioi Helsingissä sijaitsevan YK-yliopiston Wider-instituutin tutkija Milla Nyyssölä.

Sitä, ettei lapsityöstä ole ponnisteluista huolimatta päästy eroon, selittää lopulta yksinkertainen asia: juurisyyt eivät ole poistuneet.

”Lapsityötä on edelleen olemassa, koska köyhyys ei ole kadonnut maailmasta minnekään. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt ennen pandemiaa, mutta samaan aikaan väestönkasvu tuo meille koko ajan uusia ihmisiä köyhyyden piiriin”, tiivistää Tampereen yliopiston tutkija Lauri Heimo.

Hän viimeistelee Tampereen yliopistossa väitöskirjaa, joka käsittelee muun muassa eri maiden sosiaaliturvamalleja.

Hän uskoo, että kattava sosiaaliturva olisi paras keino kitkeä lapsityövoimaa, sillä sen avulla perheet pystyisivät paremmin varautumaan esimerkiksi pandemian kaltaisiin suuriin kriiseihin. Lapsia ei tarvitsisi panna töihin, jos ylimääräinen raha tulisi valtiolta.

”Sosiaaliturvan puuttumista perustellaan toisinaan resurssien puutteella, mutta voi kysyä, onko mailla varaa olla ottamatta sosiaaliturvaa käyttöön. Esimerkiksi suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen pohjautuu suurelta osin sosiaaliturvan ja talouden yhdistelmään”, hän muistuttaa.

Sosiaaliturva on kehittyvissäkin maissa yleistynyt viime vuosina, ja koronapandemian aikana etenkin tilapäisiä ohjelmia on toteutettu enemmän. Esimerkiksi brittiläisen Oxfam-järjestön mukaan pandemian aikana noin kolmannes maailman väestöstä ei kuitenkaan ole ollut julkisesti rahoitetun sosiaaliturvan piirissä pandemian aikana.

Sosiaaliturvasta olisi hyötyä: esimerkiksi Kolumbiassa tehdyn tutkimuksen mukaan käteissiirrot vähensivät lapsityötä 15 prosenttia, Nicaraguassa 14–20 prosenttia.

”Etenkin ehdolliset käteissiirto-ohjelmat ovat olleet tehokkaita, sillä ne toimivat kahdesta suunnasta: ne velvoittavat panemaan lapset kouluun vastineeksi sosiaalituesta, ja samalla perheet saavat vielä rahaakin. Lapsityön tarve poistuu näin tehokkaasti”, Milla Nyyssölä kertoo.

SASKin Manoranjan Pegun mukaan Intiassa lapsityötä ylläpitää myös työntekijöiden huono asema Siksi paremmat palkat ja neuvotteluoikeudet olisivat Intiassa tärkeä keino vähentää myös lapsityötä, hän sanoo.

Lapsityöstä seuraa köyhyyttä

Vaikka länsimaissa odotellaan jo pandemian loppua, Pegu uskoo, että Intian kaltaiset maat tulevat kärsimään vuosikausien ajan. Vasta 14 prosenttia maan asukkaista on rokotettu, ja joidenkin arvioiden mukaan kestää useamman vuoden, ennen kuin koko maa saadaan rokotettua.

”Lapsityöläisten määrä kasvaa joka päivä. Ja viimeisenä pandemiasta toipuvat köyhät. Kestää vähintään kymmenen vuotta palata takaisin edes siihen aikaan, jossa olimme aikaisemmin. En usko, että lapsityövoimaa poistetaan vielä pitkään aikaan”, Pegu toteaa.

KoronaviruspandemiaLasten oikeudet lapsettyötalousterveys Intia SASK ry

Lue myös

Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi