Uutiset Koronaviruspandemia

Kolmannes maailman väestöstä ei ole ollut sosiaaliturvan piirissä pandemian aikana, arvioi avustusjärjestö Oxfam – Kuilu vauraiden ja köyhempien maiden välillä on ammottava

Rikkaat maat ovat pandemian aikana käyttäneet sosiaaliturvaan henkeä kohti noin 695 dollaria. Keskitulotason maissa määrä on vain 28 dollaria, käy ilmi Oxfamin selvityksestä.
Suojavaatteisiin pukeutunut ihminen, taustalla joukko suojavaatteisiin pukeutuneita ihmisiä pöytien äärellä.
Kehittyvien maiden sosiaaliturva ei ole kestänyt koronaviruspandemiaa. Kuva Madagaskarilta. (Kuva: Henitsoa Rafalia / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Noin 2,7 miljardia ihmistä eli kolmannes maailman väestöstä ei ole ollut julkisesti rahoitetun sosiaaliturvan piirissä  koronaviruspandemian aikana, arvioivat avustusjärjestö Oxfam ja yhdysvaltalainen konsultointitoimisto Development Pathways.

”Ihmiset ovat velkaantuneet, jättävät aterioita väliin ja myyvät omaisuuttaan. Siirtolaisten rahalähetykset ovat romahtaneet. Ellei toimiin ryhdytä nyt, köyhyydessä elävien määrä lisääntyy merkittävästi ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin”, varoittaa Oxfamin kampanjajohtaja Ana Arendar tiedotteessa.

Arvio perustuu tietoon siitä, että ennen pandemiaa neljä miljardia ihmistä ei ollut sosiaaliturvan piirissä. Maailmanpankin mukaan pandemian aikana vain 1,3 miljardia heistä on tavoitettu. Jäljelle jäävät 2,7 miljardia eivät siis ole saaneet mitään. Niissäkin maissa, joissa sosiaaliturvaa on maksettu, kyse on ollut usein kertaluontoisista maksuista.

”Sadat miljoonat ihmiset ovat menettäneet työnsä ja tulonsa. Eristyksen aikana menetetyn työajan määrä pelkästään tämän vuoden toisella neljänneksellä vastasi 495:ää miljoonaa kokoaikaista työtä”, Arendar sanoi.

Oxfamin selvityksessä verrattiin 126:n matalan tulotason ja keskitulotason maan tilannetta 28 rikkaaseen maahan. Rikkaat maat ovat pandemian aikana käyttäneet sosiaaliturvaan henkeä kohti noin 695 dollaria (572 euroa). Keskitulotason maissa summa on vain 28 dollaria (23 euroa) ja joissakin köyhissä maissa jopa vain 4 dollaria (3,3 euroa).

83 prosenttia kaikesta siitä rahasta, joka pandemiasta selviytymiseen tänä vuonna on pumpattu, on mennyt 36 rikkaalle maalle, järjestö muistuttaa. 59 köyhää maata on käyttänyt 0,4 prosenttia.

Kehitysmaiden huonon sosiaaliturvajärjestelmän taustalla on vuosia jatkunut riittämätön investoiminen ja huono politiikka. Tilannetta voisi Oxfamin mukaan korjata paremmalla politiikalla ja tuella. Sen mukaan rikkaat maat eivät ole pandemian aikana lisänneet riittävästi tukeaan kehitysmaille.

”Rikkaiden maiden pitäisi lisätä apuaan ja valuuttavarantojaan ja perua kehitysmaiden velat niiden tukemiseksi”, Arendar sanoi.

Koronaviruspandemia kehitysköyhyyspolitiikkatalousterveys

Lue myös

Naisia ja lapsia torilla myymässä mangoja ja kookospähkinöitä.

Epäluottamus ruokkii rokotekielteisyyttä Papua-Uudessa-Guineassa

Rokotteista kieltäytyminen johtuu kulttuurisesta ja uskonnollisesta vastustuksesta, virheellisestä informaatiosta ja sosiaalisen median ruokkimista salaliittoteorioista. Taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa lisäksi terveydenhuollon henkilöstön rokotevastaisuus.
Kuwaitilaiset vapaaehtoiset valmistavat taikinaa.

Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä

Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.
Nainen istumassa puolilähikuvassa.

Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh

Massachusettsin yliopiston taloustieteen professori Jayati Ghosh on seurannut, kuinka rikkaat valtiot ovat haalineet suurimman osan koronarokotteista itselleen samalla, kun köyhät maat ovat jääneet suurelta osin ilman. Hänen mielestään patentit pitäisi vapauttaa ja rokotteisiin liittyvää tietotaitoa ja teknologiaa jakaa, jotta rokotteita riittäisi kaikille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä