Maailma.netin vuoden 2019 suosituimmat jutut: Etenkin maahanmuuttopolitiikka ja tasa-arvokysymykset kiinnostivat lukijoita

Maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät jutut kuuluivat vuonna 2019 Maailma.netin luetuimpien juttujen joukkoon. Se ei ole yllätys, sillä vuonna 2019 Maailma.netissä julkaistiin uutta maahanmuuttoaiheista juttusarjaa, joka jatkuu tänä vuonna.

Jutut käsittelivät muun muassa maahanmuuttajien käsityksiä mediasta, alaikäisten perheenyhdistämisvaikeuksia sekä muita maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä aiheita.

Suosituimpien tekstien joukkoon kuului myös Kongon akkuteollisuutta käsittelevä juttu sekä artikkeli suomalaisjärjestöjen kehitysmaakuvasta. Se on gradunsa aiheesta tehneen Martta Kaskisen mukaan varsin stereotyyppinen.

Listasimme suosituimmat juttumme alkaen sijalta 10. Listassa ovat mukana ne jutut, jotka julkaistiin nimenomaan vuoden 2019 aikana.

10) Uusi YK-raportti: Ihmiskauppa saa ”kauhistuttavia” ulottuvuuksia – Lapsia on jo 30 prosenttia uhreista 

YK:n raportissa kerrottiin heti vuoden alussa, että lasten osuus ihmiskaupan uhreista on kasvanut.

9) Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Vierailimme vuoden alussa monikulttuurisessa päiväkeskus Mosaiikissa, jonne ovat tervetulleita myös paperittomat turvapaikanhakijat. Keskuksen työntekijä Nora Repo-Saeed kritisoi suomalaisten luottamusta viranomaisten erehtymättömyyteen turvapaikka- ja oleskelulupa-asioissa.

8) Uusi tutkimus: Suomen politiikka heikentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaa, kotoutumiseen kiinnitetty liian vähän huomiota  

Siirtolaisuusinstituutin julkaiseman kokoomateoksen mukaan nykyinen turvapaikkapolitiikka vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden elämää monin tavoin. Tutkijatohtori Eveliina Lyytinen peräänkuulutti enemmän laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa.

7) Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Tapasimme Suomeen alaikäisenä yksin tulleita nuoria miehiä, jotka kertoivat, millaista on kasvaa yksin ilman vanhempien tukea. ”En ymmärrä, miksi Suomen hallitus tekee näin”, sanoi Shayegh Adeli.

6) Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Martta Kaskinen teki gradunsa suomalaisjärjestöjen kehitysmaakuvasta. Hänen mukaansa paine rahoituksesta johtaa yksinkertaisiin ja kyseenalaisiin ratkaisuihin.

5) Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Elokuussa haastattelimme Eettisen kaupan puolesta ry:n tutkijaa Anna Härriä, joka vieraili Kongossa katsomassa, millaisissa oloissa kobolttia louhitaan. ”Kolwezi oli köyhin kaupunki, jonka olen koskaan nähnyt”, hän kertoi.

4) ”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalainen media ei riittävästi haasta rasistisia näkemyksiä, kritisoi Enrique Tessieri haastattelussamme.

3) ”En uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa” – Äitien kohtaama rasismi sai Laura Gazzottin perustamaan monikielisyyttä juhlistavan lastenkulttuurifestivaalin  

Uuden juttusarjamme ensimmäinen juttu käsitteli Laura Gazzottia, joka perusti monikulttuurisen Kolibri-festivaalin.

2) ”Hullu valkoinen viljelijä” Tony Rinaudo epäonnistui Nigerin metsityksessä mutta sai sitten idean – Nyt maassa on 200 miljoonaa puuta lisää  

Tapasimme australialaisen Tony Rinaudon, joka kehitti nigeriläisviljelijöiden kanssa metsitysmenetelmän. Menetelmää käytetään nykyään yli 20:ssä Afrikan maassa, ja potentiaalia olisi levitä myös laajemmalle.

1) Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin  

Brittiläisen Autonomy-ajatuspajan tuoreen tutkimusraportin mukaan työtunteja pitäisi radikaalisti vähentää, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä edes kahteen asteeseen.