Uutiset Ympäristö

”Hullu valkoinen viljelijä” Tony Rinaudo epäonnistui Nigerin metsityksessä mutta sai sitten idean – Nyt maassa on 200 miljoonaa puuta lisää

Australialainen Tony Rinaudo kehitti nigeriläisviljelijöiden kanssa menetelmän, jonka avulla kuivillakin alueilla voidaan elvyttää puita ilman istutusta. Menetelmää käytetään yli 20:ssä Afrikan maassa, ja potentiaalia olisi levitä myös laajemmalle. ”Luonto kyllä parantaa itse itsensä, jos sen antaa tehdä niin”, Suomessa vieraillut Rinaudo sanoo.
Tony Rinaudo käsittelee puun alkua
Tony Rinaudo keksi Nigerissä, että puita voi elvyttää maasta kantojen, juurien ja siementen avulla. Kuva Etiopiasta, jonne menetelmä on levinnyt. (Kuva: World Vision)

Tony Rinaudo oli turhautunut. Hän oli viettänyt yli kaksi vuotta kehitysyhteistyössä Maradin alueella Etelä-Nigerissä ja saanut aikaan vain vähän.

Kristillisessä lähetysjärjestössä työskentelevän agronomin tehtävänä oli ollut istuttaa puita, sillä alueen puusto oli menneinä vuosikymmeninä hakattu polttopuuksi ja maanviljelysmaaksi.

Puiden hakkaaminen pahensi jo valmiiksi kuivan alueen ongelmia. Maaperä köyhtyi ja menetti kosteutta, hiekkamyrskyt pahenivat ja maan lämpötila nousi. Nälänhätä oli kulman takana.

Puunistutuksen tulokset olivat kuitenkin surkeat.

”Olimme kokeilleet kaikkea: istutimme ennen sateiden tuloa ja sateiden jälkeen. Kastelimme taimia. Mikään ei toiminut. 80–90 prosenttia taimista kuoli. Se oli täydellinen epäonnistuminen”, Rinaudo muistelee lähes 40 vuotta myöhemmin.

Rinaudo on nykyään kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin asiantuntija, joka palkittiin viime vuonna ”vaihtoehto-Nobelilla”, Right Livelihood -palkinnolla. Arvostettu palkinto myönnetään käytännöllisten ratkaisujen kehittämisestä maailman suuriin haasteisiin.

Viime viikolla Rinaudo vieraili Helsingissä kertomassa Nigerissä keksimästään menetelmästä, jonka ansiosta maassa kasvaa 200 miljoonaa puuta lisää.

Niitä ei kuitenkaan ole istutettu, sillä Rinaudo sai uuden idean vuonna 1983. Hän oli pysähtynyt aavikolle vähentämään autonsa renkaiden ilmanpainetta. Katse osui pensasmaisiin kasveihin, joita hän ei ollut koskaan aiemmin tutkinut tarkemmin.

”Tajusin, ettei se ole pensas eikä heinäkasvi vaan puu, jonka juuret olivat yhä elossa. En tarvinnutkaan superlajiketta, joka kestäisi kuivuutta. Enkä valtavaa budjettia. Sillä hetkellä kaikki muuttui.”

Puu tuo ruuan

Rinaudo oli löytänyt oikeastaan kannon, jonka juuret olivat elossa ja josta kasvoi oksia. Hän ymmärsi, että puita ei tarvitsisi istuttaa lainkaan, vaan alueelle luontaisesti kuuluvat puut voitaisiin elvyttää käyttämällä hyväksi aiemmin kaadettujen puiden kantoja, siemeniä tai juuria, ”maanalaista metsää”, kuten Rinaudo sitä kutsuu.

Rinaudoa oli aiemmin kutsuttu ”hulluksi valkoiseksi viljelijäksi”, mutta nyt hän suostutteli paikalliset maanviljelijät kokeilemaan, mitä tapahtuisi, jos kantojen oksia karsittaisiin ja parhaat jätettäisiin elämään niin, että tuloksena olisi puu.

Se oli vaikeaa: Nälkäiset viljelijät eivät uskoneet puuston hyötyihin. Nigerin lain mukaan puut kuuluisivat joka tapauksessa valtiolle, joten puiden kasvatus ei motivoinut heitä.

”Osa viljelijöistä kuitenkin totesi kokeilun jälkeen, ettei siitä ollut haittaakaan. He saivat puista huolimatta hyvän sadon ja päättivät kokeilla menetelmää isommalla alueella. Tästä pienestä ryhmästä syntyi kriittinen massa ja menetelmä alkoi levitä”, Rinaudo kertoo.

Tony Rinaudo pienen puun vieressä
”Luonto parantaa itse itsensä”, sanoo Tony Rinaudo, joka palkittiin viime vuonna vaihtoehto-Nobelilla. Kuva Etiopiasta. (Kuva: World Vision)

Hän kutsuu metodiaan ”viljelijäjohtoiseksi luontaiseksi uudistamiseksi” (farmer-managed natural regeneration). Keskeisintä siinä on hänen mukaansa juuri se, että paikalliset toteuttavat projektia itse.

Käytännössä menetelmää käytetään yleensä peltometsäviljelyssä eli olosuhteissa, joissa puut kasvavat maatalousmaalla. Sen hyötyjä on alettu tutkia tarkemmin vasta 1990-luvun lopulta alkaen, mutta tulokset ovat myönteisiä. Tutkimusten mukaan se voi jopa moninkertaistaa viljasadon varsinkin kuivina vuosina, sillä hieman puulajista riippuen puut tuovat maaperään lisää ravinteita.

Puut myös hidastavat tuulen nopeutta ja auttavat maaperää säilyttämään kosteuden. Ne tuottavat karjalle rehua ja antavat kuumalla alueella viljelykasveille tarvittavaa varjoa. Niitä voidaan hyödyntää myös polttopuuna.

Etuna on myös hinta: puiden istuttaminen voi maksaa tuhansia dollareja hehtaarilta, mutta elvyttäminen maksaa muutamia kymmeniä dollareita ja hinta laskee ajan mittaan.

Menetelmää on sovellettu ympäri maailman vuosisatojen ajan, mutta Rinaudon aloitteesta sitä on alettu soveltaa järjestelmällisemmin. Nykyisin arvioidaan, että sen ansiosta Nigerissä tuotetaan vuosittain noin 500 000 tonnia enemmän viljaa kuin aiemmin. Noin 2,5 miljoonan nigeriläisen ruokaturva on parantunut.

Tähän asti menetelmää on hyödynnetty ainakin 25 maassa, pääosin Afrikassa sekä muun muassa Indonesiassa.

Ratkaisu globaaleihin ongelmiin?

Viljelijäjohtoinen menetelmä on erityisen ajankohtainen juuri nyt. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tarvittaisiin kipeästi lisää metsiä hiilinieluiksi, nälkäisten määrä kasvaa ja jopa 75 prosenttia maapallosta kärsii maaperän laadun heikkenemisestä.

Helsingin yliopistoon kuuluvan Viikin tropiikki-instituutin kehitysmaiden metsänhoidon emeritusprofessorin Olavi Luukkasen mukaan menetelmän potentiaali on suuri. Tärkeintä siinä on hänen mukaansa se, ettei metsää tarvitse istuttaa sekä se, etteivät puut vie tilaa ruuantuotannolta vaan päin vastoin parantavat sitä.

Suurin jarruttava tekijä menetelmän leviämisessä on hänen mukaansa se, että paikalliset asukkaat eivät monissa kehitysmaissa voi hyödyntää viljelijäjohtoista menetelmää, sillä heillä ei ole virallisia oikeuksia hyödyntää puustoa, joka yleensä kuuluu valtiolle. Nigerissä menetelmä toimi, koska siellä viljelijät saivat käyttöoikeuden puihin.

Rajoitteena on myös se, että istutukseen on edelleen turvauduttava, jos alueelle halutaan jotakin tiettyä puulajia, jota sieltä ei luontaisesti löydy.

Elvytetyt puut voivat toimia myös hiilinieluina ja ehkäistä ilmastonmuutosta, mutta koska menetelmää käytetään yleensä maatalousmaalla, puita ei ole yhtä paljon kuin perinteisissä metsissä eivätkä ne sido hiiltä yhtä paljon.

”Köyhissä ja kuivissa Afrikan maissa tärkeintä ei kuitenkaan ole saada parasta mahdollista ilmastohyötyä vaan paras mahdollisen elämisen laatu paikallisille ihmisille. Esimerkiksi Brasiliassa tilanne on toinen”, Luukkanen muistuttaa.

Rinaudo itse uskoo, että viljelijäjohtoista menetelmää voisi soveltaa melkein kaikkialla, myös vauraissa länsimaissa. Hänen mielestään länsimaissa keskitytään liikaa voittojen maksimointiin kun sen sijaan pitäisi laskea, mitä monimuotoisen ympäristön tuhoutuminen maksaa.

”Luonto kyllä parantaa itse itsensä, jos sen antaa tehdä niin. Kyse on siitä, mikä estää parantumisen.”

Ympäristö kehitysyhteistyömaatalousruokaympäristömetsät

Lue myös

CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Nainen kyykyssä ruohikossa, vieressä puuristi.

Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari

Viranomaiset ovat antaneet saastuttavan teollisuuden toimia Keniassa suhteellisen vapaasti, mutta ympäristöaktivisti Phyllis Omidon ansiosta tilanne on muuttumassa. Muun muassa suomalaiselta KIOS-säätiöltä tukea saanut Omido sai suljettua saastuttavan metallisulaton ja on voittanut myös oikeusjutun sitä vastaan – hallitus tosin yrittää valittaa päätöksestä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija