ympäristö

Puita vuoren edustalla.

Öljy-yhtiöt Afrikan luonnonpuistojen kimpussa

Koska öljy-yhtiöiden on pakko turvautua yhä kalliimpiin etsintöihin erittäin syvällä meren pohjassa, ne hyökkäävät viimeiselle vedenpinnan yläpuolelle jäävälle rintamalle, missä kulut ovat viellä alhaisemmat: Afrikan luonnonpuistoihin ja makean veden varantoihin, kirjoittaa François Misser.
Poroja sulaneen lumen keskellä.

Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuore raportti tarkastelee muun muassa inarinsaamelaisia, jotka tuottavat itse noin 70 prosenttia ruuastaan. Alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät saattavat kuitenkin kadota lähivuosina, raportti ennustaa.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.
Koralleja veden alla.

Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Ilmastonmuutoksen ja El Niño -sääilmiön aiheuttama meriveden lämpeneminen tappaa El Salvadorissa koralleja ja kutistaa myös kalakantoja. Myös kestämätön turismi, hyönteismyrkyt ja metsäkato uhkaavat koralleja.
Kasvinlehti, jossa toukkien jättämiä tuhoja.

Tutkimus: Ilmastonmuutos saa kasvituholaiset siirtymään uusille alueille – Vain yksi epätavallisen lämmin talvi voi riittää tuholaisten syntyyn

Viljakasveja syöviä tuholaisia on usein mahdoton hävittää, kun ne kerran ovat päätyneet uudelle alueelle, varoittaa tuore tutkimus. Jo nyt vuosittain jopa 40 prosenttia maailman viljantuotannosta menetetään tuholaisille.
Käsi pitelemässä kasvin lehtiä, taustalla rakennuksia.

Keniassa etsitään ilmastoälykkäitä ratkaisuja maatalouteen uusien riskiprofiilien avulla

Äärimmäiset sääilmiöt ovat saaneet monet kenialaisviljelijät harkitsemaan maansa myyntiä. Uusien maakuntakohtaisten riskiprofiilien avulla yritetään nyt tunnistaa ongelmat ja saada aikaan ilmastoälykkäitä ratkaisuja maatalouteen, jotta viljelijöiden ei tarvitsisi luopua elinkeinostaan.
Ihmisiä autiomaassa, taustalla pakolaisleirin rakennuksia.

Siviilikriisinhallinnassa tarvitaan ilmasto- ja ympäristöosaamista

Ilmastonmuutos on vaikuttanut esimerkiksi Syyrian ja Etelä-Sudanin konflikteihin. Ilmastokysymysten painoarvo on lisääntynyt myös Suomen ja EU:n ulkopolitiikassa, kirjoittaa Malissa siviilikriisinhallintatehtävissä työskentelevä Mia Rahunen. Kriisinhallintakeskus hakee parhaillaan ympäristöasiantuntijoita alan peruskoulutukseen.
Lehmä laiduntaa poltetulla maalla.

Suurmaatalous valtaa sademetsiä ilman lupia – Tuoreen raportin mukaan Indonesian palmuöljytuotannosta 81 prosenttia on laitonta

Laiton, kaupallinen maatalous on syypää suureen osaan Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan metsäkatoa, selviää Forest Trends -järjestön raportista. Tutkija peräänkuuluttaa tuottajamaiden, mutta myös kuluttajien vastuuta.
Nainen pellolla puolilähikuvassa.

Himalajan ekofeministien maatalousliike haluaa tehdä maanviljelystä taas kestävää ja demokraattista – “Viljelijöiden kuuluu olla vapaita, ei riippuvaisia suuryrityksistä”

Intian viljelijät ovat yhä riippuvaisempia ostetuista siemenistä ja lannoitteista samaan aikaan, kun maaperä köyhtyy. Tunnetun ympäristöaktivistin Vandana Shivan perustama maatalouden vallankumousliike ajaa ”maademokratiaa” ja kerää tietotaitoa ajalta ennen teollisen maanviljelyn alkua.
Ilmasta otettu kuva, jossa näkyy metsää, tietä ja peltoa.

Koronapandemia osoittaa, että ihmisen ja planeetan terveys kulkevat käsikkäin

Luonnon tuotteistaminen suurtuotantoa varten on yksi syy siihen, miksi koronavirus lähti leviämään ympäri maailma. Tarvitaan mutaatioita ajattelussa tai virusmutantit tekevät meistä selvää, kirjoittaa argentiinalainen toimittaja Marina Aizen.
Mielenosoittaja, jonka kyltissä lukee Did you know that 70-100 species will become extinct today?

Huoli ympäristöstä näkyy verkossa – Luontokadon ja biodiversiteetin googlaus on lisääntynyt etenkin kehittyvissä maissa, selviää raportista

Ympäristöjärjestö WWF:n tuoreen raportin mukaan Intiassa biodiversiteettiin liittyvien tviittien määrä on kasvanut neljässä vuodessa 550 prosenttia, ja yhä useampi ihminen hakee verkosta myös kestävämpiä tuotteita. Se tarkoittaa, että käsillä on ”ekoherätys”, järjestö sanoo.
Lehmiä pellolla ja lintuja lentämässä ympärillä.

Lietteestä biokaasua – Argentiinassa yritetään tehdä ympäristöongelmasta ratkaisu

Argentiinan valtio lupasi vuonna 2016 ostaa kaiken muun kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön. Se on yksi syy siihen, miksi monilla maan karjatiloilla tehdään nyt lietteestä biokaasua. Suurtilalliset ja teollisuusyritykset ovat kuitenkin innostuneempia kuin pienviljelijät.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Tilaa aihepiirin ympäristö RSS-syöte