Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Uusi tutkimus: Suomen politiikka heikentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaa, kotoutumiseen kiinnitetty liian vähän huomiota

Siirtolaisuusinstituutin julkaiseman kokoomateoksen mukaan nykyinen turvapaikkapolitiikka vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden elämää monin tavoin. Tutkijatohtori Eveliina Lyytinen peräänkuuluttaa enemmän laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa.
Refugees welcome -kyltti rakennuksen seinässä
Suomessa on viime vuosina kampanjoitu paljon pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta, mutta Siirtolaisinstituutin julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan virallisella politiikalla on heikennetty merkittävästi heidän asemaansa. Kuvassa graffititaiteilija EGS:n teos Ateneumin julkisivussa keväällä 2017. (Kuva: Amnesty Finland / CC BY 2.0)

Suomi on kehittänyt turvapaikkapolitiikkaansa johdonmukaisesti 1970-luvulta lähtien ja kantanut vastuuta suojelua tarvitsevista. Nyt ollaan menossa kuitenkin huonoon suuntaan, selviää tuoreesta tutkimuksesta Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa.

Teos on yksi ensimmäisistä vertaisarvioiduista tieteellisistä suomenkielisistä kokoomateoksista, joka käsittelee pakolaistutkimusta.  

Sen mukaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten asemaa on heikennetty Suomessa viime vuosina monin eri tavoin. Jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien tilanne on vaikeutunut.

Kirjan toimittaja, Siirtolaisuusinstituutin tutkijatohtori Eveliina Lyytinen toteaa, että viimeisen vuosikymmenen aikana politiikan keskeisenä tavoitteena on ollut turvapaikkaa Suomesta hakevien määrän vähentäminen. ”Vaikka turvan hakeminen kuuluu keskeisiin ihmisoikeuksiin, joka meillä kaikilla on. Tarvitsemme sitä tai emme”, Lyytinen muistuttaa.

Maaraporteissa on arvioitu turvallisiksi sellaisia maita, jotka eivät sitä ole, kuten Somalia ja Afganistan. Nykyään turvapaikkaa hakeville tarjotaan vaihtoehdoksi myös maan sisäistä muuttoa, vaikkei esimerkiksi vainoa ole yleensä mahdollista rajata tietylle alueelle.

Perheenyhdistämisen ehtoja on tiukennettu ja humanitaarisen suojelun kategoria poistettiin turvapaikkaehdoista vuonna 2016. Myöskään opiskelun perusteella ei voi enää hakea oleskelulupaa. Pakolaisten oikeusturva on heikentynyt, kun päätöksen valitusaikaa on lyhennetty, eikä turvapaikkapuhutteluun välttämättä löydy aina asiantuntevaa apua.

”Tarvittaisiin laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa, mutta niitä ei nyt juurikaan ole. Ihmisellä pitäisi olla työ jo ennen kuin hän tulee Suomeen, mikä on käytännössä hyvin vaikeaa”, Lyytinen kertoo. Siksi myös paperittomien määrä on kasvanut viime vuosina. Tämän hetken arvio on 3 500.

Perhe ja työ auttavat kotoutumisessa

Tutkijoiden mukaan kotoutumiseen on kiinnitetty Suomessa aivan liian vähän huomiota. Lähivuosina aihe nousee entistä tärkeämmäksi.

”Kotoutumisen pitäisi alkaa siitä päivästä, kun ihminen saapuu maahan. Tässä vaiheessa sosiaaliset verkostot ovat usein vähäiset ja monilla on traumaattisia kokemuksia lähtömaasta tai matkan varrelta. Yhteisöön kuulumisen tunnetta pitäisi vahvistaa alusta asti. Tässä esimerkiksi seurakuntien turvapaikkatyöllä sekä poliisin laillisuuskasvatuksella on suuri merkitys”, Lyytinen painottaa.

Kirjan kirjoittajiin kuuluva, Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Marja Tiilikainen on perehtynyt erityisesti perheen merkitykseen kotoutumisessa. Hän on seurannut 1990-luvulta asti suomensomalialaisten perheiden elämää ja heidän juurtumistaan Suomeen.

”Moni ei ole suunnitellut Suomeen jäämistä, mutta kun lapset ovat varttuneet, aloittaneet opiskelun, saaneet töitä ja ehkä perustaneet oman perheensä, myös vanhemmat ovat päättäneet jäädä.”

Työelämään mukaan pääseminen olisi Tiilikaisen mukaan ensiarvoisen tärkeää, jotta kotoutuminen pääsee alkuun. ”Suomessa ei ole samanlaista työsiirtolaisuuden historiaa, eikä maahanmuuttajia ole nähty työvoimana samalla tavalla kuin esimerkiksi Norjassa, vaan tänne on muutettu tavallisesti perhesiteiden vuoksi.”

Erityisesti pakolaistaustaisten ihmisten on ollut vaikea työllistyä. ”Myös kielitaitovaatimukset ovat usein todella kovia töihin pääsemiseksi. Tässä on nähtävissä piilotettua syrjintää työmarkkinoilla.”

Kotiäidit lähtevät opiskelemaan

Vaikka Suomi oli vielä 1990-luvulla huonosti varautunut maahanmuuttoon, monet asiat auttoivat esimerkiksi Somaliasta tulleiden sopeutumista.

”Suomi on kuitenkin turvallinen yhteiskunta, minkä ansiosta perheiden asiat ovat pääosin menneet hyvin. Maahan tulevien määrät ovat toki olleet myös pieniä, eikä tänne ole vielä syntynyt Ruotsin lähiöiden kaltaisia maahanmuuttajavaltaisia, eriytyneitä lähiöitä, joihin ongelmat usein kasautuvat.”

Kotouttamispolitiikkaa tulisi Tiilikaisen mukaan tarkastella jatkossa nykyistä pidemmällä aikavälillä etenkin, kun tiukentunut turvapaikka- ja perheenyhdistämispolitiikka pitkittää sopeutumista entisestään tulevina vuosina.

”Monet ovat joutuneet odottamaan pitkään oleskelulupaa eivätkä ole saaneet perhettään tänne. Tämä vaikeuttaa ihmisen kotiutumista merkittävästi, sillä epätietoisuus läheisten turvallisuudesta tai siitä, saako jäädä maahan, tuo elämään epävakautta. Perheen yhdistäminen on tärkeä askel, jonka jälkeen ihminen voi vasta ryhtyä suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan – opiskelua ja työllistymistä.”

Tiilikainen pohtii myös, löytävätkö nuoret, jotka eivät ole saaneet vanhempiaan luokseen, elämäänsä muita ihmisiä, joihin he voisivat luottaa ja joilta saada tukea.

”Toisaalta mielenkiintoinen havainto tutkimuksessani on ollut, että kotiäiteinä jopa vuosikymmeniä olleet naiset ovat nyt alkaneet opiskella, kun lapset ovat kasvaneet riittävän vanhoiksi. Tämäkin kertoo siitä, että kotoutumista pitäisi arvioida paljon laajemmalla perspektiivillä.”

OIKAISU 1.3.2019 Kuvateksti on päivitetty. Kuva ei ole Amnestyn tempauksesta vaan taustalla olivat mm. Refugee Hospitality Clubin aktiivit.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi

Lue myös

Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”