Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Uusi tutkimus: Suomen politiikka heikentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaa, kotoutumiseen kiinnitetty liian vähän huomiota

Siirtolaisuusinstituutin julkaiseman kokoomateoksen mukaan nykyinen turvapaikkapolitiikka vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden elämää monin tavoin. Tutkijatohtori Eveliina Lyytinen peräänkuuluttaa enemmän laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa.
Refugees welcome -kyltti rakennuksen seinässä
Suomessa on viime vuosina kampanjoitu paljon pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta, mutta Siirtolaisinstituutin julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan virallisella politiikalla on heikennetty merkittävästi heidän asemaansa. Kuvassa graffititaiteilija EGS:n teos Ateneumin julkisivussa keväällä 2017. (Kuva: Amnesty Finland / CC BY 2.0)

Suomi on kehittänyt turvapaikkapolitiikkaansa johdonmukaisesti 1970-luvulta lähtien ja kantanut vastuuta suojelua tarvitsevista. Nyt ollaan menossa kuitenkin huonoon suuntaan, selviää tuoreesta tutkimuksesta Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa.

Teos on yksi ensimmäisistä vertaisarvioiduista tieteellisistä suomenkielisistä kokoomateoksista, joka käsittelee pakolaistutkimusta.  

Sen mukaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten asemaa on heikennetty Suomessa viime vuosina monin eri tavoin. Jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien tilanne on vaikeutunut.

Kirjan toimittaja, Siirtolaisuusinstituutin tutkijatohtori Eveliina Lyytinen toteaa, että viimeisen vuosikymmenen aikana politiikan keskeisenä tavoitteena on ollut turvapaikkaa Suomesta hakevien määrän vähentäminen. ”Vaikka turvan hakeminen kuuluu keskeisiin ihmisoikeuksiin, joka meillä kaikilla on. Tarvitsemme sitä tai emme”, Lyytinen muistuttaa.

Maaraporteissa on arvioitu turvallisiksi sellaisia maita, jotka eivät sitä ole, kuten Somalia ja Afganistan. Nykyään turvapaikkaa hakeville tarjotaan vaihtoehdoksi myös maan sisäistä muuttoa, vaikkei esimerkiksi vainoa ole yleensä mahdollista rajata tietylle alueelle.

Perheenyhdistämisen ehtoja on tiukennettu ja humanitaarisen suojelun kategoria poistettiin turvapaikkaehdoista vuonna 2016. Myöskään opiskelun perusteella ei voi enää hakea oleskelulupaa. Pakolaisten oikeusturva on heikentynyt, kun päätöksen valitusaikaa on lyhennetty, eikä turvapaikkapuhutteluun välttämättä löydy aina asiantuntevaa apua.

”Tarvittaisiin laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa, mutta niitä ei nyt juurikaan ole. Ihmisellä pitäisi olla työ jo ennen kuin hän tulee Suomeen, mikä on käytännössä hyvin vaikeaa”, Lyytinen kertoo. Siksi myös paperittomien määrä on kasvanut viime vuosina. Tämän hetken arvio on 3 500.

Perhe ja työ auttavat kotoutumisessa

Tutkijoiden mukaan kotoutumiseen on kiinnitetty Suomessa aivan liian vähän huomiota. Lähivuosina aihe nousee entistä tärkeämmäksi.

”Kotoutumisen pitäisi alkaa siitä päivästä, kun ihminen saapuu maahan. Tässä vaiheessa sosiaaliset verkostot ovat usein vähäiset ja monilla on traumaattisia kokemuksia lähtömaasta tai matkan varrelta. Yhteisöön kuulumisen tunnetta pitäisi vahvistaa alusta asti. Tässä esimerkiksi seurakuntien turvapaikkatyöllä sekä poliisin laillisuuskasvatuksella on suuri merkitys”, Lyytinen painottaa.

Kirjan kirjoittajiin kuuluva, Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Marja Tiilikainen on perehtynyt erityisesti perheen merkitykseen kotoutumisessa. Hän on seurannut 1990-luvulta asti suomensomalialaisten perheiden elämää ja heidän juurtumistaan Suomeen.

”Moni ei ole suunnitellut Suomeen jäämistä, mutta kun lapset ovat varttuneet, aloittaneet opiskelun, saaneet töitä ja ehkä perustaneet oman perheensä, myös vanhemmat ovat päättäneet jäädä.”

Työelämään mukaan pääseminen olisi Tiilikaisen mukaan ensiarvoisen tärkeää, jotta kotoutuminen pääsee alkuun. ”Suomessa ei ole samanlaista työsiirtolaisuuden historiaa, eikä maahanmuuttajia ole nähty työvoimana samalla tavalla kuin esimerkiksi Norjassa, vaan tänne on muutettu tavallisesti perhesiteiden vuoksi.”

Erityisesti pakolaistaustaisten ihmisten on ollut vaikea työllistyä. ”Myös kielitaitovaatimukset ovat usein todella kovia töihin pääsemiseksi. Tässä on nähtävissä piilotettua syrjintää työmarkkinoilla.”

Kotiäidit lähtevät opiskelemaan

Vaikka Suomi oli vielä 1990-luvulla huonosti varautunut maahanmuuttoon, monet asiat auttoivat esimerkiksi Somaliasta tulleiden sopeutumista.

”Suomi on kuitenkin turvallinen yhteiskunta, minkä ansiosta perheiden asiat ovat pääosin menneet hyvin. Maahan tulevien määrät ovat toki olleet myös pieniä, eikä tänne ole vielä syntynyt Ruotsin lähiöiden kaltaisia maahanmuuttajavaltaisia, eriytyneitä lähiöitä, joihin ongelmat usein kasautuvat.”

Kotouttamispolitiikkaa tulisi Tiilikaisen mukaan tarkastella jatkossa nykyistä pidemmällä aikavälillä etenkin, kun tiukentunut turvapaikka- ja perheenyhdistämispolitiikka pitkittää sopeutumista entisestään tulevina vuosina.

”Monet ovat joutuneet odottamaan pitkään oleskelulupaa eivätkä ole saaneet perhettään tänne. Tämä vaikeuttaa ihmisen kotiutumista merkittävästi, sillä epätietoisuus läheisten turvallisuudesta tai siitä, saako jäädä maahan, tuo elämään epävakautta. Perheen yhdistäminen on tärkeä askel, jonka jälkeen ihminen voi vasta ryhtyä suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan – opiskelua ja työllistymistä.”

Tiilikainen pohtii myös, löytävätkö nuoret, jotka eivät ole saaneet vanhempiaan luokseen, elämäänsä muita ihmisiä, joihin he voisivat luottaa ja joilta saada tukea.

”Toisaalta mielenkiintoinen havainto tutkimuksessani on ollut, että kotiäiteinä jopa vuosikymmeniä olleet naiset ovat nyt alkaneet opiskella, kun lapset ovat kasvaneet riittävän vanhoiksi. Tämäkin kertoo siitä, että kotoutumista pitäisi arvioida paljon laajemmalla perspektiivillä.”

OIKAISU 1.3.2019 Kuvateksti on päivitetty. Kuva ei ole Amnestyn tempauksesta vaan taustalla olivat mm. Refugee Hospitality Clubin aktiivit.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi

Lue myös

Pelastusliivejä pelastusveneessä

Avustusjärjestöt ja UNHCR pyytävät Eurooppaa ottamaan vastaan yli 500 Välimerellä ajelehtivaa siirtolaista – Mukana kidutuksen uhreja ja yksin saapuneita lapsia

Malta ja Italia eivät ole antaneet rantautumislupaa kahdelle avustusjärjestöjen pelastusaluksille, joilla on yli 500 Libyasta Eurooppaan pyrkivää siirtolaista. Lääkärit ilman rajoja -järjestön aluksella olevista valtaosa on kertonut väkivallasta.
Italian lippu valkoisen rakennuksen edessä

Italia langettaa nyt jopa miljoonan euron sakot Välimeren pelastusaluksille – YK:n pakolaisjärjestö huolissaan päätöksestä

Italia on jälleen kiristänyt lainsäädäntöään, joka koskee Välimerellä partioivia pelastusaluksia. Päätös tehtiin, vaikka Italiaan saapuvien siirtolaisten määrä on tänä vuonna vähentynyt tuntuvasti.
Valkoisesta pressusta rakennettu hökkeli, jossa teksti I need to go to UK

Amnesty: Ranskan poliisi on käyttänyt väkivaltaa siirtolaisia ja näiden auttajia vastaan

Ihmisoikeusjärjestön raportin mukaan poliisi on tiukentanut keinojaan estääkseen vapaaehtoisia auttamasta siirtolaisia pahamaineisella Calais’n alueella sekä Grand-Synthessä. Myöskään siirtolaiset eivät välty väkivallalta: afganistanilaismies kertoi poliisin virtsanneen hänen telttansa päälle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta