Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Uusi tutkimus: Suomen politiikka heikentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaa, kotoutumiseen kiinnitetty liian vähän huomiota

Siirtolaisuusinstituutin julkaiseman kokoomateoksen mukaan nykyinen turvapaikkapolitiikka vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden elämää monin tavoin. Tutkijatohtori Eveliina Lyytinen peräänkuuluttaa enemmän laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa.
Refugees welcome -kyltti rakennuksen seinässä
Suomessa on viime vuosina kampanjoitu paljon pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta, mutta Siirtolaisinstituutin julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan virallisella politiikalla on heikennetty merkittävästi heidän asemaansa. Kuvassa graffititaiteilija EGS:n teos Ateneumin julkisivussa keväällä 2017. (Kuva: Amnesty Finland / CC BY 2.0)

Suomi on kehittänyt turvapaikkapolitiikkaansa johdonmukaisesti 1970-luvulta lähtien ja kantanut vastuuta suojelua tarvitsevista. Nyt ollaan menossa kuitenkin huonoon suuntaan, selviää tuoreesta tutkimuksesta Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa.

Teos on yksi ensimmäisistä vertaisarvioiduista tieteellisistä suomenkielisistä kokoomateoksista, joka käsittelee pakolaistutkimusta.  

Sen mukaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten asemaa on heikennetty Suomessa viime vuosina monin eri tavoin. Jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien tilanne on vaikeutunut.

Kirjan toimittaja, Siirtolaisuusinstituutin tutkijatohtori Eveliina Lyytinen toteaa, että viimeisen vuosikymmenen aikana politiikan keskeisenä tavoitteena on ollut turvapaikkaa Suomesta hakevien määrän vähentäminen. ”Vaikka turvan hakeminen kuuluu keskeisiin ihmisoikeuksiin, joka meillä kaikilla on. Tarvitsemme sitä tai emme”, Lyytinen muistuttaa.

Maaraporteissa on arvioitu turvallisiksi sellaisia maita, jotka eivät sitä ole, kuten Somalia ja Afganistan. Nykyään turvapaikkaa hakeville tarjotaan vaihtoehdoksi myös maan sisäistä muuttoa, vaikkei esimerkiksi vainoa ole yleensä mahdollista rajata tietylle alueelle.

Perheenyhdistämisen ehtoja on tiukennettu ja humanitaarisen suojelun kategoria poistettiin turvapaikkaehdoista vuonna 2016. Myöskään opiskelun perusteella ei voi enää hakea oleskelulupaa. Pakolaisten oikeusturva on heikentynyt, kun päätöksen valitusaikaa on lyhennetty, eikä turvapaikkapuhutteluun välttämättä löydy aina asiantuntevaa apua.

”Tarvittaisiin laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa, mutta niitä ei nyt juurikaan ole. Ihmisellä pitäisi olla työ jo ennen kuin hän tulee Suomeen, mikä on käytännössä hyvin vaikeaa”, Lyytinen kertoo. Siksi myös paperittomien määrä on kasvanut viime vuosina. Tämän hetken arvio on 3 500.

Perhe ja työ auttavat kotoutumisessa

Tutkijoiden mukaan kotoutumiseen on kiinnitetty Suomessa aivan liian vähän huomiota. Lähivuosina aihe nousee entistä tärkeämmäksi.

”Kotoutumisen pitäisi alkaa siitä päivästä, kun ihminen saapuu maahan. Tässä vaiheessa sosiaaliset verkostot ovat usein vähäiset ja monilla on traumaattisia kokemuksia lähtömaasta tai matkan varrelta. Yhteisöön kuulumisen tunnetta pitäisi vahvistaa alusta asti. Tässä esimerkiksi seurakuntien turvapaikkatyöllä sekä poliisin laillisuuskasvatuksella on suuri merkitys”, Lyytinen painottaa.

Kirjan kirjoittajiin kuuluva, Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Marja Tiilikainen on perehtynyt erityisesti perheen merkitykseen kotoutumisessa. Hän on seurannut 1990-luvulta asti suomensomalialaisten perheiden elämää ja heidän juurtumistaan Suomeen.

”Moni ei ole suunnitellut Suomeen jäämistä, mutta kun lapset ovat varttuneet, aloittaneet opiskelun, saaneet töitä ja ehkä perustaneet oman perheensä, myös vanhemmat ovat päättäneet jäädä.”

Työelämään mukaan pääseminen olisi Tiilikaisen mukaan ensiarvoisen tärkeää, jotta kotoutuminen pääsee alkuun. ”Suomessa ei ole samanlaista työsiirtolaisuuden historiaa, eikä maahanmuuttajia ole nähty työvoimana samalla tavalla kuin esimerkiksi Norjassa, vaan tänne on muutettu tavallisesti perhesiteiden vuoksi.”

Erityisesti pakolaistaustaisten ihmisten on ollut vaikea työllistyä. ”Myös kielitaitovaatimukset ovat usein todella kovia töihin pääsemiseksi. Tässä on nähtävissä piilotettua syrjintää työmarkkinoilla.”

Kotiäidit lähtevät opiskelemaan

Vaikka Suomi oli vielä 1990-luvulla huonosti varautunut maahanmuuttoon, monet asiat auttoivat esimerkiksi Somaliasta tulleiden sopeutumista.

”Suomi on kuitenkin turvallinen yhteiskunta, minkä ansiosta perheiden asiat ovat pääosin menneet hyvin. Maahan tulevien määrät ovat toki olleet myös pieniä, eikä tänne ole vielä syntynyt Ruotsin lähiöiden kaltaisia maahanmuuttajavaltaisia, eriytyneitä lähiöitä, joihin ongelmat usein kasautuvat.”

Kotouttamispolitiikkaa tulisi Tiilikaisen mukaan tarkastella jatkossa nykyistä pidemmällä aikavälillä etenkin, kun tiukentunut turvapaikka- ja perheenyhdistämispolitiikka pitkittää sopeutumista entisestään tulevina vuosina.

”Monet ovat joutuneet odottamaan pitkään oleskelulupaa eivätkä ole saaneet perhettään tänne. Tämä vaikeuttaa ihmisen kotiutumista merkittävästi, sillä epätietoisuus läheisten turvallisuudesta tai siitä, saako jäädä maahan, tuo elämään epävakautta. Perheen yhdistäminen on tärkeä askel, jonka jälkeen ihminen voi vasta ryhtyä suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan – opiskelua ja työllistymistä.”

Tiilikainen pohtii myös, löytävätkö nuoret, jotka eivät ole saaneet vanhempiaan luokseen, elämäänsä muita ihmisiä, joihin he voisivat luottaa ja joilta saada tukea.

”Toisaalta mielenkiintoinen havainto tutkimuksessani on ollut, että kotiäiteinä jopa vuosikymmeniä olleet naiset ovat nyt alkaneet opiskella, kun lapset ovat kasvaneet riittävän vanhoiksi. Tämäkin kertoo siitä, että kotoutumista pitäisi arvioida paljon laajemmalla perspektiivillä.”

OIKAISU 1.3.2019 Kuvateksti on päivitetty. Kuva ei ole Amnestyn tempauksesta vaan taustalla olivat mm. Refugee Hospitality Clubin aktiivit.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi

Lue myös

Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”

Yleisötapahtumia perutaan koronan vuoksi ympäri maailman, mutta Kreikan saarten pakolaisleireillä ahtaasti eläminen on ainoa vaihtoehto. Viruksen estäminen leiriolosuhteissa on mahdotonta, sanoo Lääkärit ilman rajoja.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.