Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Nora Repo-Saeed
Monikulttuurisessa päiväkeskus Mosaiikissa tilastoitiin viime vuonna ainakin 3 400 asiakaskäyntiä, kertoo keskuksen työntekijä Nora Repo-Saeed. Hän koordinoi Suomessa myös eurooppalaista We are a welcoming Europe -kansalaisaloitetta, jossa kerätään allekirjoituksia sen puolesta, ettei auttamista kriminalisoitaisi. (Kuva: Teija Laakso)

Tila muistuttaa isoa olohuonetta. On värikkäitä tuoleja ja tyynyjä, juttelevia ihmisiä ja täyteen ahdettu kirjahylly. Ompelukone surisee kotoisasti.

Kotoisa tunnelma onkin tavoitteena Helsingissä toimivassa monikulttuurisessa päiväkeskuksessa Mosaiikissa. Se on ulkomaalaistaustaisille suunnattu oleskelutila, jonne voi tulla, oli oleskelulupaa tai ei.

Sen jälkeen, kun Helsingin seurakuntayhtymä, Sininauhasäätiö ja Punainen Risti avasivat Mosaiikin vuonna 2017, tulijoiden määrä on kasvanut ”eksponentiaalisesti”, kertoo keskuksen työntekijä Nora Repo-Saeed Helsingin seurakuntayhtymästä.

”Volyymi yllätti meidät täysin. On tuhansia ihmisiä, jotka tarvitsevat apua”, Repo-Saeed toteaa.

Yksi heistä on Ahmed*, 23. Hän saapui Suomeen turvapaikanhakijana noin neljä vuotta sitten ja haaveilee parturin ammatista mutta ei tiedä vieläkään, saako jäädä, vaikka muut hänen turvapaikkaa hakeneet perheenjäsenensä ovat saaneet oleskeluluvan.

Hän ei ole varma edes siitä, missä vaiheessa hänen hakemusprosessinsa on. Oleskeluluvan puutteen takia hän ei voi käydä töissä tai opiskella.

”Sain kielteisen päätöksen kesäkuussa 2016. Siitä asti olen vain odottanut. Olen oikeasti väsynyt”, hän sanoo.

Ahmed haluaa turvapaikan Suomesta, koska hän on kääntynyt kristityksi ja pelkää paluuta Irakiin, sillä sinne jääneet perheenjäsenet ovat uhkailleet häntä. Lisäksi hänen perheenjäseniään on ollut töissä Saddam Husseinin ajan hallinnossa ja yksi hänen veljistään on kadonnut. Kotia on pommitettu.

Ahmedin tarina on suhteellisen tyypillinen.

”Meillä käy paljon ihmisiä, jotka ovat turvapaikkaprosessiin liittyvässä valituskierteessä. Jossain vaiheessa ihmisen vastaanottopalvelut katkaistaan, ja hän jää järjestelmän ulkopuolelle. Silloin hänestä tulee meidän asiakkaamme”, Repo-Saeed kertoo.

Oikeusapua ja taidetyöpajoja

Mosaiikin alkuperäinen tarkoitus oli tukea nimenomaan paperittomia, eli ihmisiä, joilla ei syystä tai toisesta ole virallista oleskelulupaa Suomessa ja jotka eivät siksi ole oikeutettuja juuri mihinkään julkisiin palveluihin.

Käytännössä Mosaiikissa käy muitakin, kuten ihmisiä, joiden turvapaikkaprosessi on yhä kesken. Heitä on riittänyt, vaikka keskuksen osoitetta ei kerrota julkisesti.

Mosaiikkiin voi tulla juomaan kupin kahvia tai käymään netissä, mutta sieltä saa myös oikeudellista neuvontaa. Vapaaehtoiset järjestävät erilaisia kursseja ja viriketoimintaa, kuten taidetyöpajoja. Keskuksesta voi saada myös vaikkapa saattajan lääkärille.

Irakilainen Khaled, 38, tuli keskukseen löytääkseen sosiaalisia kontakteja. Nyt hän vetää vapaaehtoisena kaksi kertaa viikossa parturikurssia.

”Täällä kysytään, miten voin ja mitä kuuluu – kuin perheessä. Kansalaisuutta tai papereita ei kysellä”, hän kiittelee.

Khaled on saanut Suomesta oleskeluluvan, mutta perheenyhdistämiseen hän sai kielteisen päätöksen. Hän pelkää, että korosti haastattelussa liikaa sairaan poikansa tarvetta saada hoitoa eikä kertonut perhesuhteistaan riittävän yksityiskohtaisesti. Nyt hän ihmettelee, miksi viranomaiset haluavat erottaa perheenjäsenet toisistaan.

Paperittomien määrä kasvaa

Turun yliopiston tutkimuksessa on arvioitu, että vuoden 2017 lopulla Suomessa oli noin 3 000–4 000 paperitonta, eli ihmistä, jolla ei ole virallista oleskelulupaa Suomessa mutta jotka ovat syystä tai toisesta jääneet silti Suomeen. Virallisia lukuja ei tiedä kukaan, mutta määrän arveltiin voivan jopa kaksinkertaistua vuonna 2018.

Kasvuennustetta selittää se, että vaikka uusien turvapaikkahakemusten määrä on Suomessa vähentynyt huippuvuodesta 2015, turvapaikkajärjestelmässä on yhä tuhansia ihmisiä. Paperittomien määrän voi olettaa kasvavan, sillä esimerkiksi viime vuonna Maahanmuuttoviraston (Migri) tekemistä turvapaikkapäätöksistä alle puolet oli myönteisiä.

Varsinaisten paperittomien lisäksi Suomessa on paljon myös turvapaikanhakijoita, jotka odottavat päätöstä valitukseen tai uusintahakemukseen.

Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien avuntarpeen kasvu on havaittu Mosaiikin lisäksi myös Pakolaisneuvonta ry:ssä. Se on kansalaisjärjestö, joka tarjoaa ulkomaalaisille oikeudellista neuvontaa ja oikeusapua sekä tekee vaikuttamistyötä.

Pakolaisneuvonnan paperittomien neuvontaan yhteyttä ottaneiden määrä kasvoi vuonna 2017 vajaaseen tuhanteen, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2016. Turvapaikanhakijoiden osuus yhteydenotoista nousi samaan aikaan 10 prosentista 50:een.

Viime vuonna sen rinnalle avattiin yleisneuvontapalvelu, jonka yli 2 000 yhteydenotosta runsaat 40 prosenttia liittyi kansainväliseen suojeluun.

Lakimiehiltä kysytään esimerkiksi uuden turvapaikkahakemuksen teosta, työperustaisista luvista sekä oikeuksista palveluihin.

”On aivan selvää, että tarvetta on niin paljon kuin neuvontaa on tarjolla”, kertoo paperittomiin erikoistunut lakimies Kristiina Koivukari.

Oikeusturva huolena

Repo-Saeed ja Pakolaisneuvonnan lakimiehet ovat huolissaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta. Heidän mukaansa muun muassa Migrin huonosti tehdyt päätökset selittävät sitä, miksi niin Mosaiikista kuin Pakolaisneuvonnastakin haetaan yhä enemmän apua.

Migriä kritisoitiin etenkin vuosina 2015–2016 kiireellä ja huolimattomasti tehdyistä päätöksistä, kun hakijamäärä oli huipussaan. Pakolaisneuvonta ja Mosaiikki ovat edelleen huolissaan päätösten tasosta.

”Viranomaiset vain vahvistavat edellisten viranomaisten päätöksen eivätkä tutki ihmisen tapausta kunnolla. Näemme työssämme tätä jatkuvasti”, Repo-Saeed kertoo.

”Pakolaisneuvonnalle on tullut paljon tapauksia, joissa koko turvapaikkamenettely on käyty läpi eikä perusteita ole välttämättä selvitetty tarpeeksi. Kansainvälisen suojelun tarvetta ei ole arvioitu eikä tunnustettu lain edellyttämällä tavalla”, sanoo Pakolaisneuvonnan toinen paperittomiin erikoistunut lakimies Henrietta Heinonen.

Uusintahakemusten tekoa vaikeutetaan

Syynä turvapaikanhakijoiden ja paperittomien ahdinkoon ovat Pakolaisneuvonnan ja Mosaiikin asiantuntijoiden mukaan myös viime vuosien lakimuutokset. Suomi päätti vuonna 2015, ettei se enää myönnä tilapäisiä oleskelulupia niille, jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa kansainvälisen suojelun perusteella mutta joita ei myöskään voida poistaa maasta. Nyt heistä tulee paperittomia.

Vuonna 2016 puolestaan vaikeutettiin päätöksistä valittamista. Muissa asioissa valitusaika on 30 päivää, mutta kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa valitusaika on 14–21 päivää riippuen siitä, onko kyseessä hallinto-oikeus vai korkein hallinto-oikeus. Valitusta ei välttämättä siis ehdi tehdä ajoissa.

”On hurjaa, että aika on lyhyempi niillä ihmisillä, joiden on muutenkin vaikeampi löytää avustajaa jo pelkästään kulttuurin ja kielen takia”, Koivukari huomauttaa.

Oma haasteensa on se, että kaikki turvapaikanhakijat eivät ymmärrä koko prosessia. Mosaiikin ja Pakolaisneuvonnan työntekijöiden mukaan usein turvapaikanhakija ei osaa kertoa puhuttelussa kaikkia olennaisia seikkoja eikä puhuttelija välttämättä ymmärrä tai ehdi kysyä. Päätösten venyessä monet turvapaikanhakijat menettävät aloitekykynsä eivätkä enää jaksa toimittaa oikeanlaisia dokumentteja tai viedä prosessia eteenpäin.

Turvapaikanhakijoilla on oikeus oikeusapuun, mutta sen saanti on aiempaa vaikeampaa, sillä kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa julkisesta oikeusavusta maksetaan avustajille nykyisin könttäsumma, ei tuntipalkkiota. Niinpä oikeusapua tarjoaville tahoille toiminta ei ole enää kannattavaa.

Nyt Suomessa valmistellaan sisäministeriön johdolla myös lakimuutosta, joka vaikeuttaisi uusintahakemusten tekoa ja mahdollistaisi tietyissä tilanteissa käännyttämisen, vaikka uusintahakemusta ei olisi vielä käsitelty. Tarkoituksena on estää ”viivytystarkoituksessa” tehdyt uusintahakemukset.

”Perusteettomiakin turvapaikkahakemuksia varmasti on. Mutta joukossa on hyvin paljon niitä, joiden tapaus on tutkittu huonosti tai joilla on uusia perusteita saada turvapaikka. Tässä vaikeutettaisiin sellaisten ihmisten asemaa ihan kohtuuttomalla tavalla”, Heinonen sanoo.

”Suomessa luotetaan liikaa viranomaisiin”

Suomessa on käyty viime vuosina paljon keskustelua siitä, onko Suomen turvapaikkajärjestelmä oikeudenmukainen.

Esimerkiksi Turun yliopiston, Åbo Akademin ja yhdenvertaisuusvaltuutetun viimevuotisen selvityksen mukaan Migrin ratkaisukäytännöt kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa kiristyivät vuosina 2015–2017.  Tutkijat olivat sen perusteella huolissaan ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Heidän mukaansa kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema on heikentynyt.

Nora Repo-Saeedin mielestä Suomessa pitäisi keskustella asiasta kriittisesti. Hänen mielestään Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä vaan oikeusjärjestelmän toimivuuteen luotetaan liikaa.

Hän uskoo sen johtuvan siitä, että suomalaiseen kulttuuriin ei yleensäkään kuulu kyseenalaistaminen.

”Ehkä siksi, että Suomessa ei ole ollut todellista hirmuvallan aikaa, ei ole noussut kansallista tietoisuutta siitä, että viranomaisetkin voivat liioitella ja tehdä vääriä päätöksiä. Meillä luotetaan hirveän pitkään heidän erehtymättömyyteensä ja oikeamielisyyteensä”, hän pohtii.

* Irakilaiset haastateltavat esiintyvät pelkillä etunimillään yksityisyyden suojaamiseksi. Ahmedin etunimi on muutettu.

Uusintahakemuksia tehdään paljon

Yhä useampi Maahanmuuttovirastoon (Migri) jätetty turvapaikkahakemus on uusintahakemus, jonka taustalla on aiemmin kielteiseen päätökseen johtanut turvapaikkaprosessi. Viime vuonna jätetyistä runsaasta 4 500 turvapaikkahakemuksesta peräti puolet oli uusintahakemuksia. Jos niissä ei ole uusia perusteita, niitä ei tarvitse ottaa käsittelyyn lainkaan. Viime vuonna noin puolet uusintahakemuksista jätettiin kokonaan tutkimatta.

Pakolaisneuvonta on ollut huolissaan Migrin korkeasta kynnyksestä ottaa uusintahakemukset käyttöön, sillä sen mukaan korkean määrän taustalla ovat muun muassa aiemman prosessin virheet.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön ylitarkastajan Jaakko Reinikaisen mukaan uusintahakemusten taustalla eivät yleensä ole virheet vaan kyse on siitä, että hakija kertoo uusista perusteista hakea turvapaikkaa, esimerkiksi kristinuskoon kääntymisestä tai seksuaalivähemmistöön kuulumisesta.

”Kaikki hakemukset tutkitaan yksilöllisesti. Jokainen hakija kuullaan ja hän saa perustellun päätöksen”, hän vakuuttaa.

Pakolaisneuvonnan ja Mosaiikin tavoin myös Migrin asiantuntijat ovat havainneet, että monelle turvapaikanhakijalle turvapaikkaprosessi näyttäytyy sekavana.

”Aina hakijalla ei ole puhutteluun tullessaan tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Hakijalle ei välttämättä ole selvää, että puhuttelu on nimenomaan se tilaisuus, jossa pitää kertoa kaikki perusteet”, Reinikainen kertoo.

Hänen mukaansa hakijat saavat ennen puhuttelua omalla äidinkielellään paperin, jossa kerrotaan puhuttelusta, sen tarkoituksesta sekä hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Ne käydään läpi myös puhuttelun alussa. Migrillä on meneillään myös EU-rahoitteinen hanke, jossa kehitetään vastaanottokeskuksissa tarjottavaa oikeudellista neuvontaa.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkalakioikeus ja rikos Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Pelastusliivejä pelastusveneessä

Avustusjärjestöt ja UNHCR pyytävät Eurooppaa ottamaan vastaan yli 500 Välimerellä ajelehtivaa siirtolaista – Mukana kidutuksen uhreja ja yksin saapuneita lapsia

Malta ja Italia eivät ole antaneet rantautumislupaa kahdelle avustusjärjestöjen pelastusaluksille, joilla on yli 500 Libyasta Eurooppaan pyrkivää siirtolaista. Lääkärit ilman rajoja -järjestön aluksella olevista valtaosa on kertonut väkivallasta.
Italian lippu valkoisen rakennuksen edessä

Italia langettaa nyt jopa miljoonan euron sakot Välimeren pelastusaluksille – YK:n pakolaisjärjestö huolissaan päätöksestä

Italia on jälleen kiristänyt lainsäädäntöään, joka koskee Välimerellä partioivia pelastusaluksia. Päätös tehtiin, vaikka Italiaan saapuvien siirtolaisten määrä on tänä vuonna vähentynyt tuntuvasti.
Valkoisesta pressusta rakennettu hökkeli, jossa teksti I need to go to UK

Amnesty: Ranskan poliisi on käyttänyt väkivaltaa siirtolaisia ja näiden auttajia vastaan

Ihmisoikeusjärjestön raportin mukaan poliisi on tiukentanut keinojaan estääkseen vapaaehtoisia auttamasta siirtolaisia pahamaineisella Calais’n alueella sekä Grand-Synthessä. Myöskään siirtolaiset eivät välty väkivallalta: afganistanilaismies kertoi poliisin virtsanneen hänen telttansa päälle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.

Tuoreimmat

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet