Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaisneuvonta kampanjoi turvapaikanhakijoiden oikeusavun parantamiseksi – ”yhdenkään ihmisen oikeusturvan ei tule riippua lahjoituksista”

Suomi kavensi vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun ja supisti avusta maksettavia summia. Pakolaisneuvonnan mukaan järjestelmä ei enää kohtele ihmisiä yhdenvertaisesti.
Kaksi Suomen lakikirjaa
Pakolaisneuvonta on käynnistänyt Sokea oikeus -kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa, että kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC 2.0)

Turvapaikanhakijoita ja pakolaisia tukeva Pakolaisneuvonta ry on aloittanut varainkeruukampanjan, jonka tarkoituksena on turvata sen mahdollisuudet antaa oikeusapua turvapaikanhakijoille.

Järjestö on joutunut supistamaan rajusti toimintaansa sen jälkeen, kun eduskunta teki syksyllä 2016 useita muutoksia turvapaikanhakijoiden oikeuteen saada oikeusapua. Henkilökunnan määrä on vuodessa jouduttu puolittamaan ja nykymenolla toiminta uhkaa loppua.

“Samaan aikaan, kun avuntarve on suurempi kuin koskaan, olemme joutuneet supistamaan toimintaamme oikeusapupalkkioiden leikkaamisen ja muiden lakimuutosten vuoksi. Resurssipulan takia joudumme käännyttämään apua tarvitsevia ovelta”, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors kertoo tiedotteessa.

Turvapaikanhakijat eivät syksystä 2016 alkaen ole enää saaneet maksutonta oikeusavustajaa kuin erityisen painavista syistä. Samalla valitusaikoja kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa lyhennettiin ja julkisille oikeusavustajille maksettavat palkkiot muutettiin tuntikohtaisista asiakohtaisiksi, mikä on pienentänyt summia.

Pakolaisneuvonnan mukaan muutokset rikkovat perustuslain vaatimusta, jonka mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä, sillä muissa asioissa valitusajat ovat pidemmät ja palkkiot maksetaan tuntikohtaisina.

Sokea oikeus -kampanjalla halutaankin muistuttaa yhdenvertaisuudesta. Sen mukaan lainsäädännön korjaaminen olisi paras tapa muuttaa tilanne.

”Yhdenkään ihmisen oikeusturvan ei oikeusvaltiossa tule riippua lahjoituksista tai hyväntekeväisyydestä. On julkisen vallan tehtävä turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja huolehtia, että jokaisen oikeusturva toteutuu”, tiedotteessa todetaan.

Luopumista maksuttomista oikeusavustajista on arvostellut myös Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen. Helsingin Sanomat puolestaan teki viime kesänä selvityksen, jonka mukaan asiakohtaisiin palkkioihin siirtyminen on johtanut oikeusavun laadun heikkenemiseen. Oikeusministeriö on teettämässä muutoksista omaa selvitystä.
 

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkalaki Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Siirtolaisten telttoja Kreikassa

”EU valitsi pelon myötätunnon sijasta” – järjestöt pettyneitä siirtolaisuuskokouksen antiin

EU:n aikomukset perustaa siirtolaisille maihinnousukeskuksia eivät saa järjestöjen kiitoksia. Niiden mukaan unioni on keskittynyt vain omien etujensa ajamiseen.
Mielenosoittajia, Io tifo Aquarius -kyltti

Euroopassa tarvitaan yhteisvastuuta turvaa etsivistä ihmisistä

Keskustelu siirtolaisista on jälleen kärjistynyt EU:ssa, vaikka tulijoita on vain murto-osa muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Epämääräiset ehdotukset koontileireistä EU:n ulkopuolella eivät riitä, vaan jokaisen jäsenmaan on kannettava vastuunsa Euroopasta turvaa hakevista ihmisistä – etenkin lapsista, vaatii Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.