Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Pakolaisneuvonta kampanjoi turvapaikanhakijoiden oikeusavun parantamiseksi – ”yhdenkään ihmisen oikeusturvan ei tule riippua lahjoituksista”

Suomi kavensi vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun ja supisti avusta maksettavia summia. Pakolaisneuvonnan mukaan järjestelmä ei enää kohtele ihmisiä yhdenvertaisesti.
Kaksi Suomen lakikirjaa
Pakolaisneuvonta on käynnistänyt Sokea oikeus -kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa, että kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC 2.0)

Turvapaikanhakijoita ja pakolaisia tukeva Pakolaisneuvonta ry on aloittanut varainkeruukampanjan, jonka tarkoituksena on turvata sen mahdollisuudet antaa oikeusapua turvapaikanhakijoille.

Järjestö on joutunut supistamaan rajusti toimintaansa sen jälkeen, kun eduskunta teki syksyllä 2016 useita muutoksia turvapaikanhakijoiden oikeuteen saada oikeusapua. Henkilökunnan määrä on vuodessa jouduttu puolittamaan ja nykymenolla toiminta uhkaa loppua.

“Samaan aikaan, kun avuntarve on suurempi kuin koskaan, olemme joutuneet supistamaan toimintaamme oikeusapupalkkioiden leikkaamisen ja muiden lakimuutosten vuoksi. Resurssipulan takia joudumme käännyttämään apua tarvitsevia ovelta”, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors kertoo tiedotteessa.

Turvapaikanhakijat eivät syksystä 2016 alkaen ole enää saaneet maksutonta oikeusavustajaa kuin erityisen painavista syistä. Samalla valitusaikoja kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa lyhennettiin ja julkisille oikeusavustajille maksettavat palkkiot muutettiin tuntikohtaisista asiakohtaisiksi, mikä on pienentänyt summia.

Pakolaisneuvonnan mukaan muutokset rikkovat perustuslain vaatimusta, jonka mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä, sillä muissa asioissa valitusajat ovat pidemmät ja palkkiot maksetaan tuntikohtaisina.

Sokea oikeus -kampanjalla halutaankin muistuttaa yhdenvertaisuudesta. Sen mukaan lainsäädännön korjaaminen olisi paras tapa muuttaa tilanne.

”Yhdenkään ihmisen oikeusturvan ei oikeusvaltiossa tule riippua lahjoituksista tai hyväntekeväisyydestä. On julkisen vallan tehtävä turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja huolehtia, että jokaisen oikeusturva toteutuu”, tiedotteessa todetaan.

Luopumista maksuttomista oikeusavustajista on arvostellut myös Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen. Helsingin Sanomat puolestaan teki viime kesänä selvityksen, jonka mukaan asiakohtaisiin palkkioihin siirtyminen on johtanut oikeusavun laadun heikkenemiseen. Oikeusministeriö on teettämässä muutoksista omaa selvitystä.
 

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkalaki Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista