Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Pakolaisneuvonta kampanjoi turvapaikanhakijoiden oikeusavun parantamiseksi – ”yhdenkään ihmisen oikeusturvan ei tule riippua lahjoituksista”

Suomi kavensi vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun ja supisti avusta maksettavia summia. Pakolaisneuvonnan mukaan järjestelmä ei enää kohtele ihmisiä yhdenvertaisesti.
Kaksi Suomen lakikirjaa
Pakolaisneuvonta on käynnistänyt Sokea oikeus -kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa, että kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC 2.0)

Turvapaikanhakijoita ja pakolaisia tukeva Pakolaisneuvonta ry on aloittanut varainkeruukampanjan, jonka tarkoituksena on turvata sen mahdollisuudet antaa oikeusapua turvapaikanhakijoille.

Järjestö on joutunut supistamaan rajusti toimintaansa sen jälkeen, kun eduskunta teki syksyllä 2016 useita muutoksia turvapaikanhakijoiden oikeuteen saada oikeusapua. Henkilökunnan määrä on vuodessa jouduttu puolittamaan ja nykymenolla toiminta uhkaa loppua.

“Samaan aikaan, kun avuntarve on suurempi kuin koskaan, olemme joutuneet supistamaan toimintaamme oikeusapupalkkioiden leikkaamisen ja muiden lakimuutosten vuoksi. Resurssipulan takia joudumme käännyttämään apua tarvitsevia ovelta”, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors kertoo tiedotteessa.

Turvapaikanhakijat eivät syksystä 2016 alkaen ole enää saaneet maksutonta oikeusavustajaa kuin erityisen painavista syistä. Samalla valitusaikoja kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa lyhennettiin ja julkisille oikeusavustajille maksettavat palkkiot muutettiin tuntikohtaisista asiakohtaisiksi, mikä on pienentänyt summia.

Pakolaisneuvonnan mukaan muutokset rikkovat perustuslain vaatimusta, jonka mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä, sillä muissa asioissa valitusajat ovat pidemmät ja palkkiot maksetaan tuntikohtaisina.

Sokea oikeus -kampanjalla halutaankin muistuttaa yhdenvertaisuudesta. Sen mukaan lainsäädännön korjaaminen olisi paras tapa muuttaa tilanne.

”Yhdenkään ihmisen oikeusturvan ei oikeusvaltiossa tule riippua lahjoituksista tai hyväntekeväisyydestä. On julkisen vallan tehtävä turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja huolehtia, että jokaisen oikeusturva toteutuu”, tiedotteessa todetaan.

Luopumista maksuttomista oikeusavustajista on arvostellut myös Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen. Helsingin Sanomat puolestaan teki viime kesänä selvityksen, jonka mukaan asiakohtaisiin palkkioihin siirtyminen on johtanut oikeusavun laadun heikkenemiseen. Oikeusministeriö on teettämässä muutoksista omaa selvitystä.
 

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkalaki Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi