Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaisneuvonta supistaa toimintaansa

Pakolaisneuvonta irtisanoo henkilökuntaansa. Taustalla ovat turvapaikanhakijoiden oikeusapuun viime syksynä tehdyt muutokset.
(Kuva: Metropolico.org / CC BY-SA 2.0)

Oikeusapua turvapaikanhakijoille antava Pakolaisneuvonta ry joutuu supistamaan toimintaansa. Järjestö on sulkemassa maaliskuussa käytyjen yt-neuvotteluiden seurauksena Oulun toimistonsa sekä irtisanomassa kolme lakimiestä ja sihteerin. Lisäksi Helsingin toimistosta vähennetään sihteeri ja luovutaan tiedottajasta, se kertoo verkkosivuillaan.

Syynä on viimesyksyinen lakimuutos, jonka seurauksena turvapaikanhakijoiden on käytettävä ensisijaisesti julkisia oikeusavustajia. Samalla säädettiin, että oikeusavustaja saa palkkion läsnäolosta turvapaikkapuhuttelussa vain, jos katsotaan, että siihen on ollut erityinen tarve. Valtion maksamat oikeusavun korvausperusteet muutettiin tuntiperustaisista asiakohtaisiksi.

Maahanmuuttajien aseman parantamiseen pyrkivän Pakolaisneuvonnan toiminta on tähän asti rahoitettu pääosin valtion maksamilla turvapaikanhakijoiden oikeusapukorvauksilla. Lakimuutos on vähentänyt sen palveluiden käyttöä.

"On kieltämättä ristiriitaista, että samaan aikaan, kun turvapaikanhakijoiden oikeusturvassa on puutteita ennennäkemättömässä mittakaavassa, joudumme taloudellisten syiden takia supistamaan toimintaamme. Myös oikean tiedon tarve on vain entisestään kasvanut viime aikoina, mutta rahoituksen puuttuessa joudumme luopumaan ainoasta tiedottajastamme", toteaa järjestön vs. toiminnanjohtaja Pia Lindfors tiedotteessa.

Pakolaisneuvonnan Oulun-toimiston asiakkaat hoidetaan jatkossa Helsingissä, jossa työskentelee yhdeksän pakolais- ja ulkomaalaisoikeuteen erikoistunutta lakimiestä. Järjestö kertoo edelleen ottavansa vastaan uusia asukkaita kaikkialta Suomessa ja jatkavansa myös vaikuttamistyötä jäljelle jäävillä resursseilla.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuslaki Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.
(Kuva:
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Tietokone ja kädet
Koodaamisen opettelun toivotaan lisäävän vuorovaikutusta pakolaisten ja paikallisten välillä Kreikassa.
(Kuva:
Rachel Johnson
/
CC BY-ND 2.0
)

Pakolaiset ja paikalliset nuoret koodaavat yhdessä Kreikassa

Kirkon Ulkomaanapu vetää Ateenassa pilottia, jossa pakolaistaustaiset sekä kreikkalaiset nuoret osallistuvat koodaustyöpajoihin. Taitojen opettamisen lisäksi tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua.
Siirtolaisia saapumassa Sisiliaan vuonna 2015. (Kuva: International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies / CC BY-NC-ND 2.0)

Välimeri koitunut tänä vuonna yli 150 siirtolaislapsen kohtaloksi

Lähes 37 000 ihmistä on saapunut tänä vuonna Eurooppaan keskisen Välimeren reittiä. Etenkin lasten määrä on kasvanut.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.