Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaisneuvonta supistaa toimintaansa

Pakolaisneuvonta irtisanoo henkilökuntaansa. Taustalla ovat turvapaikanhakijoiden oikeusapuun viime syksynä tehdyt muutokset.
(Kuva: Metropolico.org / CC BY-SA 2.0)

Oikeusapua turvapaikanhakijoille antava Pakolaisneuvonta ry joutuu supistamaan toimintaansa. Järjestö on sulkemassa maaliskuussa käytyjen yt-neuvotteluiden seurauksena Oulun toimistonsa sekä irtisanomassa kolme lakimiestä ja sihteerin. Lisäksi Helsingin toimistosta vähennetään sihteeri ja luovutaan tiedottajasta, se kertoo verkkosivuillaan.

Syynä on viimesyksyinen lakimuutos, jonka seurauksena turvapaikanhakijoiden on käytettävä ensisijaisesti julkisia oikeusavustajia. Samalla säädettiin, että oikeusavustaja saa palkkion läsnäolosta turvapaikkapuhuttelussa vain, jos katsotaan, että siihen on ollut erityinen tarve. Valtion maksamat oikeusavun korvausperusteet muutettiin tuntiperustaisista asiakohtaisiksi.

Maahanmuuttajien aseman parantamiseen pyrkivän Pakolaisneuvonnan toiminta on tähän asti rahoitettu pääosin valtion maksamilla turvapaikanhakijoiden oikeusapukorvauksilla. Lakimuutos on vähentänyt sen palveluiden käyttöä.

"On kieltämättä ristiriitaista, että samaan aikaan, kun turvapaikanhakijoiden oikeusturvassa on puutteita ennennäkemättömässä mittakaavassa, joudumme taloudellisten syiden takia supistamaan toimintaamme. Myös oikean tiedon tarve on vain entisestään kasvanut viime aikoina, mutta rahoituksen puuttuessa joudumme luopumaan ainoasta tiedottajastamme", toteaa järjestön vs. toiminnanjohtaja Pia Lindfors tiedotteessa.

Pakolaisneuvonnan Oulun-toimiston asiakkaat hoidetaan jatkossa Helsingissä, jossa työskentelee yhdeksän pakolais- ja ulkomaalaisoikeuteen erikoistunutta lakimiestä. Järjestö kertoo edelleen ottavansa vastaan uusia asukkaita kaikkialta Suomessa ja jatkavansa myös vaikuttamistyötä jäljelle jäävillä resursseilla.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuslaki Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun mielestä omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Pakolaisapu: Keskustalla ongelmalliset ehdot pakolaiskiintiön nostolle

Keskustan mukaan Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, mutta Pakolaisavun mukaan puolueen ehdoilla siihen voi mennä vuosia.
We are all immigrants -teksti seinässä
Sillä, millaista kieltä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytetään, on väliä, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva:
Stefanie Eisenschenk
/
CC BY 2.0
)

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.