siirtolaisuus

Harry ja Ahmed – pakolaisia kumpikin

Pakolaiset ovat ihmisiä, eivät numeroita. Siitä muistuttaa Unicefin kampanjavideo, jolla toisen maailmansodan pakolainen ja Syyrian pakolainen kertovat tarinansa.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.
(Kuva:
Busani Bafana
/
IPS
)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.
(Kuva:
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Eteläsudanilainen pakolaisnainen
Betty Kiden pakeni Etelä-Sudanista Ugandaan vuonna 2016. Uganda on yksi eniten pakolaisia vastaanottavista maista.
(Kuva:
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

Kodistaan paenneiden määrä kasvoi taas ennätyslukemiin – joku pakenee kolmen sekunnin välein

Maailmassa oli viime vuoden lopulla yhteensä 65,6 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Vaikka määrä on valtava, pakolaisuuden kasvu näyttää hidastuneen, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Tietokone ja kädet
Koodaamisen opettelun toivotaan lisäävän vuorovaikutusta pakolaisten ja paikallisten välillä Kreikassa.
(Kuva:
Rachel Johnson
/
CC BY-ND 2.0
)

Pakolaiset ja paikalliset nuoret koodaavat yhdessä Kreikassa

Kirkon Ulkomaanapu vetää Ateenassa pilottia, jossa pakolaistaustaiset sekä kreikkalaiset nuoret osallistuvat koodaustyöpajoihin. Taitojen opettamisen lisäksi tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015. EU haluaa puuttua muuttoliikkeen juurisyihin, mikä hirvittää asiantuntijoita ja järjestöjä.
(Kuva:
Stephen Ryan
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Pakolaisia Lesboksella Kreikassa vuonna 2015.
Harva tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo voivansa vaikuttaa pakolaiskriisiin. Kuvassa pakolaisia ja siirtolaisia saapumassa Lesbokselle Kreikkaan vuonna 2015.
(Kuva:
Ben White
/
CAFOD Photo Library
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kysely: Usko pakolaiskriisin ratkaisemiseen heikko

Kyselytutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia ihmisistä 12 maassa uskoo voivansa tehdä jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Pystyvimmiksi johtajiksi ratkomaan kriisiä nimetään Donald Trump sekä Angela Merkel.
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan perusti viime vuonna pienen ravintolan Buenos Airesiin.
(Kuva:
Daniel Gutman
/
IPS
)

Argentiina avasi ovensa syyrialaisille

Euroopan ja Yhdysvaltain kiristäessä maahanmuuttopolitiikkaansa Argentiina aloitti oman Syyria-ohjelman, jonka turvin kuka tahansa voi kutsua syyrialaisia maahan. "Tämä on hieno maa”, kehuu työ- ja oleskeluluvan saanut Hatem Badwan.
Umba Kangabuka, maan sisäinen pakolainen Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Umba Kangabuka elää maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongon Kalemien kaupungin lähellä.
(Kuva:
Francois-Xavier MYBE
/
MONUSCO Photos
/
CC BY-SA 2.0
)

Kansainväliset pakolaiset keräävät maailman huomion, mutta sisäinen pakolaisuus on yleisempää

Maan sisäisiä pakolaisia on kaksi kertaa enemmän kuin maiden rajojen yli pakenevia. Tuoreessa raportissa vaaditaan heidän nostamistaan globaalille agendalle.
Pakolaisleiri Syyrian ja Turkin rajalla vuonna 2013.
Pakolaisleiri Syyrian ja Turkin rajalla.
(Kuva:
USAID
/
CC BY-NC 2.0
)

Tutkimus: Ruokapula lisää muuttoliikettä

Maailman ruokaohjelman selvityksen mukaan ruokapulan ja valtioiden rajat ylittävän muuttoliikkeen välillä on selvä yhteys. Siksi avunantajien pitäisi sijoittaa elinkeinoihin ja ruokaturvaan ihmisten kotialueilla.
Yusra Mardini, 19, on UNHCR:n nuorin hyväntahdolähettiläs. (Kuva: UN Photo / Rick Bajornas)

Pakolaisia pelastaneesta syyrialaisuimarista YK:n hyväntahdonlähettiläs

Yusra Mardini veti perässään rikkoutunutta pakolaisvenettä ja pelasti sisarensa kanssa 20 ihmisen hengen. Nyt hän edustaa YK:n pakolaisjärjestöä UNHCR:ää.
Siirtolaisia saapumassa Sisiliaan vuonna 2015. (Kuva: International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies / CC BY-NC-ND 2.0)

Välimeri koitunut tänä vuonna yli 150 siirtolaislapsen kohtaloksi

Lähes 37 000 ihmistä on saapunut tänä vuonna Eurooppaan keskisen Välimeren reittiä. Etenkin lasten määrä on kasvanut.
(Kuva: Metropolico.org / CC BY-SA 2.0)

Pakolaisneuvonta supistaa toimintaansa

Pakolaisneuvonta irtisanoo henkilökuntaansa. Taustalla ovat turvapaikanhakijoiden oikeusapuun viime syksynä tehdyt muutokset.
Maan sisäisiä pakolaisia Etelä-Sudanissa kesällä 2016. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)

Järjestöt: Pakolaiskiintiötä korotettava

Jos Suomen pakolaiskiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa kuin maailman pakolaismäärä, kiintiön pitäisi nykyisen 750:n sijasta olla 2 800, laskevat järjestöt.
Katunäkymä Libyan Sabhan kaupungissa vuonna 2009. (Kuva: OE3BLS / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

YK-järjestö: Libyassa siirtolaisten orjamarkkinoita

Saharan eteläpuolelta tulevia siirtolaisia kaupataan Libyassa lunnaiden toivossa. Harva siirtolainen tietää, mitä odottaa.
(Kuva: Andrea Cirillo / CC BY-NC-ND 2.0)

Hallituspuolueiden kuntavaaliehdokkaat eivät innostu pakolaisten kuntapaikkojen lisäämisestä

Esimerkiksi perussuomalaisten ehdokkaista vain kaksi on sitoutunut ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tavoitteeseen lisätä pakolaisten kuntapaikkoja.
(Kuva: Jukka / Flickr.com / CC BY 2.0)

Onko oikein pakkopalauttaa ihmisiä konfliktimaihin?

Suomen ja Afganistanin palautussopimuksessa on pykälä, joka velvoittaa Suomea ottamaan huomioon erityisen huolellisesti haavoittuvien ryhmien suojelun, muistuttaa Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija Sanna Vesikansa.
Turvapaikanhakijoita saapumassa Lesbokselle vuonna 2015. (Kuva: Steve Evans / CC BY-NC 2.0)

MSF: EU–Turkki-sopimus lisännyt siirtolaisten mielenterveysongelmia

Lääkärit ilman rajoja -järjestö kritisoi voimakkaasti pian vuoden täyttävää EU–Turkki-pakolaissopimusta, joka on sen mukaan johtanut Kreikan saarilla muun muassa itsemurhayritysten kasvuun.
Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari haluaa kannustaa pakolaisnaisia itsenäiseen elämään. (Kuva: Ilmari Fabritius)

Vuoden pakolaiset valittu

Vuoden maahanmuuttajanainen Bahar Mozaffari haluaa kannustaa maahanmuuttajanaisia itsenäiseen elämään.
(Kuva: amslerPIX / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Muuttoliikkeen kontrolli ei saa ylittää vastuuta lapsista

Suomessa pitäisi alkaa keskustella mallista, jossa yksin tulevat turvapaikanhakijalapset nähdään ennen kaikkea lapsina, kirjoittaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Taina Martiskainen.
Tilaa aihepiirin siirtolaisuus RSS-syöte