Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä
”Mediassa minua siteerataan aina 'maahanmuuttajataustaisena' kaupunginvaltuutettuna, vaikka voisi sanoa vaan vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu”, helsinkiläinen poliitikko Suldaan Said Ahmed sanoo työpaikkansa Helsingin Diakonissalaitoksen kahvilassa. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Miten Suomessa uutisoidaan maahanmuutosta? Mikä ärsyttää, onko jossain parantamisen varaa? Miten Suomessa voisi tehdä laadukkaampaa journalismia maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta, vai onko kaikki jo hyvin?

Maailma.net kysyi kolmelta julkisuuden kanssa tekemisissä olevalta maahanmuuttajalta, miten he näkevät suomalaisen median maahanmuuttoaiheisen uutisoinnin.

Yksi ilmeinen ongelma käy ilmi jo tämän jutun kysymyksenasettelussa, kuten helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Suldaan Said Ahmedin kommentista kuuluu:

”Valtuustoaloitteeni ovat liittyneet syrjäytymiseen, sosiaalisiin kysymyksiin, työelämään tai tavallisten helsinkiläisten arjen parantamiseen. Myös työni kautta olen profiloitunut näihin aiheisiin. Silti toimittajat soittavat minulle ainoastaan, kun kyse on maahanmuutosta”, Said Ahmed sanoo.

Hän kertoo joskus kieltäytyvänsä antamasta haastatteluja ”maahanmuuttajana” mutta kokee toisaalta velvollisuudekseen puhua aiheesta, jotta tilanne joskus muuttuisi.

Suomalaisuuden käsite on liian kapea

Teini-ikäisenä Somaliasta Suomeen tullut Said Ahmed, 26, työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksella yhteisötyöntekijänä syrjäytymisen vastaisessa työssä ja toimii vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Poliitikkona Said Ahmed sekä seuraa mediaa että on itse uutisoinnin kohde.

Erityisesti yksi asia vaivaa häntä maahanmuuttajiin liittyvässä journalismissa.

”Maahanmuuttajataustaisia, tai jopa Suomessa syntyneitä, siteerataan mediassa ’suomalaisina’ silloin kun he ovat saavuttaneet jotain erityistä. Mutta jos on kyse vaikka nuorisorikollisuudesta tai syrjäytymisestä, sitten on maahanmuuttaja.”

”Kun onnistuu jossain, pidetään suomalaisena mutta kun epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana”, hän tiivistää.

Perimmäisenä ongelmana Said Ahmedin mukaan on suomalaisuuden käsitteen kapeus: ei-valkoiset ovat Suomessa aina ensisijaisesti maahanmuuttajia. Etenkin nuorissa tämä aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja turhautumista.

Said Ahmedin mukaan medialla on iso vaikutus siihen, ketkä nähdään ”meikäläisinä” ja ketkä suljetaan ulos.

”Kun puhutaan esimerkiksi suomalaisista perheistä tai suomalaisista nuorista, kerrotaan yleensä valkoisista nuorista ja valkoisista perheistä. En muista nähneeni juttua, jossa suomalaisesta elämäntavasta tai arjesta olisivat puhuneet ruskeaihoiset perheet.”

Osittain näkökulmien yksipuolisuus johtuu Said Ahmedin mukaan siitä, että media on Suomessa pitkälti valkoisten ihmisten käsissä. Parannusta on kuitenkin tapahtunut, ja media-alalla toimivat nuoret ovat aiempia sukupolvia avarakatseisempia, Said Ahmed kiittää.

Monien rodullistettujen suomalaisnuorten näkökulmasta muutos on kuitenkin tuskallisen hidas.

Huomiota myös koulutetuille

Tämän kevään ylioppilas, vuoden pakolaisnaiseksi valittu Rand Mohamad Deep, 19, pakeni perheensä kanssa Syyrian sotaa ensin Mauritaniaan ja sitten Suomeen. Deeb opetteli suomen kielen viidessä kuukaudessa, kirjoitti ylioppilaaksi kahdessa vuodessa erinomaisin arvosanoin ja tähtää nyt lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Deep kertoo seuranneensa suomalaista mediaa enemmän vasta sen jälkeen, kun hänet viime keväänä valittiin vuoden pakolaisnaiseksi.

Hän ylistää vuolaasti Suomea ja suomalaisia mutta löytää myös parannettavaa suomalaisen median toimintatavoista. Hänen mukaansa maahanmuuttajista uutisoidaan useammin kielteiseen kuin myönteiseen sävyyn, mikä vaikuttaa ihmisten mielikuviin ja myös viranomaisten asenteisiin.

Rand Mohamad Deep ikkunan vieressä
Rand Mohamad Deep toivoo, että mediassa nostettaisiin enemmän esiin maahanmuuton positiivisia puolia. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

”Maahanmuuttajien odotetaan kykenevän vain matalan koulutustason tehtäviin. Paljon resursseja käytetään niiden valmennukseen, joita opiskelu ei kiinnosta lainkaan, ja ne, joilla on valmiiksi koulutusta ja korkea motivaatio, jäävät helposti ilman tukea.”

Vahingollista on Deebin mukaan myös ihmisten niputtaminen yhdeksi ”maahanmuuttajien” ryhmäksi, jolloin unohtuu että kyse on yksittäisistä ihmisistä, joiden taustat ovat erilaisia.

Moniin muihin maihin verrattuna tilanne on Suomessa kuitenkin hyvä, Deep sanoo.

”Esimerkiksi minuun on aina suhtauduttu ystävällisesti, silloinkin kun on ollut paljon kielteistä uutisointia maahanmuuttajista. Uskon että suomalaisten ajattelutapa on niin avoin, että he pystyvät näkemään ihmiset ihmisinä.”

”Maahanmuuttajataustainen” tarkoittaa ei-valkoista

Äitinsä puolelta suomalainen Enrique Tessieri, 64, on syntynyt Argentiinassa, kasvanut Yhdysvalloissa ja asunut vuodesta 1978 lähtien pääosin Suomessa mutta myös eri puolilla espanjankielistä maailmaa.

Nykyään Otava-opistolla Mikkelissä työskentelevällä Tessierillä on pitkä tausta toimittajana, uutispäällikkönä ja kirjeenvaihtajana erimaalaisissa ja -kielisissä medioissa. Vuodesta 2007 lähtien Tessieri on pitänyt Migrant Tales -blogia, jossa käsitellään maahanmuuttoa ja mediaa Suomessa siirtolaisten näkökulmasta.

Reilussa kymmenessä vuodessa Suomen mediailmapiiri muuttunut paljon, Tessieri sanoo.

”Asiat, joita ei ennen olisi sanottu ääneen, ovat nyt melkein normaalia puhetta. Esimerkiksi ’matu’, ’maahantunkeutuja’, sehän on ihan hirveä sana. Keskeinen kysymys on, miksi maahanmuuttovastaiset, äärioikeistolaiset äänet ovat saaneet niin paljon valtaa Suomessa.”

Jo termi ”maahanmuuttajataustainen” on koodikieltä, joka todellisuudessa tarkoittaa ei-valkoista, ei-EU-kansalaista, ihmistä, jolla on juuria Afrikassa, Aasiassa tai Lähi-Idässä, Tessieri huomauttaa.

”Saksalaista ei koskaan kutsuttaisi ’maahamuuttajataustaiseksi’.”

Yksipuolista uutisointia

Suomalaisia toimittajia Tessieri kritisoi siitä, etteivät nämä tarpeeksi haasta rasistista puhetta tai tarkista maahanmuuttovastaisten poliitikkojen väitteitä ennen niiden julkaisemista. Vaikka virheet myöhemmin oikaistaisiin, alkuperäinen mielikuva jää elämään.

Maahanmuuttovastaisen ideologian haastamisen sijaan media saattaa valaa bensaa liekkeihin, Tessieri harmittelee. Esimerkkinä ylilyönneistä hän nostaa uutisoinnin Oulussa tapahtuneista seksuaalirikoksista, joiden tekijät olivat pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisia.

Tessieri laski, että marraskuun lopun ja helmikuun alun välissä pelkästään Yle kirjoitti 77 juttua aiheesta. Yhtenä päivänä ilmestyi 13 juttua.

”Kirjoitettiin ’ringistä,’ vaikka tekijät olivat eri maista eivätkä edes tunteneet toisiaan. Uutisointi aiheesta meni överiksi, se ei ollut reilua eikä tasapuolista.”

Kun kantasuomalaisten miesten pedofiliaverkosto paljastui hieman sen jälkeen, siitä kirjoitettiin Ylellä vain viikon ajan ja juttuja oli yhteensä seitsemän, Tessieri vertaa.

Ylilyöntien taustalla vaikuttaa Tessierin mukaan sama syy kuin minkä Said Ahmed nosti esiin: media on Suomessa liian valkoinen, siitä puuttuu moninaisuutta. Rakenteellista rasismia on silloin vaikea havaita.

”Ihmiset katsovat asioita omasta perspektiivistään.”

Oikaisu 26.8.2019: Suldaan Said Ahmed työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksella yhteisötyöntekijänä, ei yhteisökouluttajana.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismieriarvoisuussiirtolaisuusväestömediatiedotusvälineetviestintäetiikka & arvokeskustelu Suomi

Lue myös

Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Lippispäinen mies Helsingin keskustassa

Podcast: Suomi on harvoja maita, jotka tarjoavat oman äidinkielen opetusta maahanmuuttajalapsille – Gustavo García oli Suomen ensimmäinen kotikielen opettaja

Maahanmuuttajalasten äidinkielen opetus kouluissa sai Suomessa alkunsa chileläisten pakolaisten lapsista ja venezuelalaisesta maahanmuuttajasta, Gustavo Garcíasta, vuonna 1973. Kuuntele podcast, jossa hän kertoo opetuksen alkuajoista ja pohtii äidinkielen merkitystä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin