Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä
”Mediassa minua siteerataan aina 'maahanmuuttajataustaisena' kaupunginvaltuutettuna, vaikka voisi sanoa vaan vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu”, helsinkiläinen poliitikko Suldaan Said Ahmed sanoo työpaikkansa Helsingin Diakonissalaitoksen kahvilassa. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Miten Suomessa uutisoidaan maahanmuutosta? Mikä ärsyttää, onko jossain parantamisen varaa? Miten Suomessa voisi tehdä laadukkaampaa journalismia maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta, vai onko kaikki jo hyvin?

Maailma.net kysyi kolmelta julkisuuden kanssa tekemisissä olevalta maahanmuuttajalta, miten he näkevät suomalaisen median maahanmuuttoaiheisen uutisoinnin.

Yksi ilmeinen ongelma käy ilmi jo tämän jutun kysymyksenasettelussa, kuten helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Suldaan Said Ahmedin kommentista kuuluu:

”Valtuustoaloitteeni ovat liittyneet syrjäytymiseen, sosiaalisiin kysymyksiin, työelämään tai tavallisten helsinkiläisten arjen parantamiseen. Myös työni kautta olen profiloitunut näihin aiheisiin. Silti toimittajat soittavat minulle ainoastaan, kun kyse on maahanmuutosta”, Said Ahmed sanoo.

Hän kertoo joskus kieltäytyvänsä antamasta haastatteluja ”maahanmuuttajana” mutta kokee toisaalta velvollisuudekseen puhua aiheesta, jotta tilanne joskus muuttuisi.

Suomalaisuuden käsite on liian kapea

Teini-ikäisenä Somaliasta Suomeen tullut Said Ahmed, 26, työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksella yhteisötyöntekijänä syrjäytymisen vastaisessa työssä ja toimii vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Poliitikkona Said Ahmed sekä seuraa mediaa että on itse uutisoinnin kohde.

Erityisesti yksi asia vaivaa häntä maahanmuuttajiin liittyvässä journalismissa.

”Maahanmuuttajataustaisia, tai jopa Suomessa syntyneitä, siteerataan mediassa ’suomalaisina’ silloin kun he ovat saavuttaneet jotain erityistä. Mutta jos on kyse vaikka nuorisorikollisuudesta tai syrjäytymisestä, sitten on maahanmuuttaja.”

”Kun onnistuu jossain, pidetään suomalaisena mutta kun epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana”, hän tiivistää.

Perimmäisenä ongelmana Said Ahmedin mukaan on suomalaisuuden käsitteen kapeus: ei-valkoiset ovat Suomessa aina ensisijaisesti maahanmuuttajia. Etenkin nuorissa tämä aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja turhautumista.

Said Ahmedin mukaan medialla on iso vaikutus siihen, ketkä nähdään ”meikäläisinä” ja ketkä suljetaan ulos.

”Kun puhutaan esimerkiksi suomalaisista perheistä tai suomalaisista nuorista, kerrotaan yleensä valkoisista nuorista ja valkoisista perheistä. En muista nähneeni juttua, jossa suomalaisesta elämäntavasta tai arjesta olisivat puhuneet ruskeaihoiset perheet.”

Osittain näkökulmien yksipuolisuus johtuu Said Ahmedin mukaan siitä, että media on Suomessa pitkälti valkoisten ihmisten käsissä. Parannusta on kuitenkin tapahtunut, ja media-alalla toimivat nuoret ovat aiempia sukupolvia avarakatseisempia, Said Ahmed kiittää.

Monien rodullistettujen suomalaisnuorten näkökulmasta muutos on kuitenkin tuskallisen hidas.

Huomiota myös koulutetuille

Tämän kevään ylioppilas, vuoden pakolaisnaiseksi valittu Rand Mohamad Deep, 19, pakeni perheensä kanssa Syyrian sotaa ensin Mauritaniaan ja sitten Suomeen. Deeb opetteli suomen kielen viidessä kuukaudessa, kirjoitti ylioppilaaksi kahdessa vuodessa erinomaisin arvosanoin ja tähtää nyt lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Deep kertoo seuranneensa suomalaista mediaa enemmän vasta sen jälkeen, kun hänet viime keväänä valittiin vuoden pakolaisnaiseksi.

Hän ylistää vuolaasti Suomea ja suomalaisia mutta löytää myös parannettavaa suomalaisen median toimintatavoista. Hänen mukaansa maahanmuuttajista uutisoidaan useammin kielteiseen kuin myönteiseen sävyyn, mikä vaikuttaa ihmisten mielikuviin ja myös viranomaisten asenteisiin.

Rand Mohamad Deep ikkunan vieressä
Rand Mohamad Deep toivoo, että mediassa nostettaisiin enemmän esiin maahanmuuton positiivisia puolia. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

”Maahanmuuttajien odotetaan kykenevän vain matalan koulutustason tehtäviin. Paljon resursseja käytetään niiden valmennukseen, joita opiskelu ei kiinnosta lainkaan, ja ne, joilla on valmiiksi koulutusta ja korkea motivaatio, jäävät helposti ilman tukea.”

Vahingollista on Deebin mukaan myös ihmisten niputtaminen yhdeksi ”maahanmuuttajien” ryhmäksi, jolloin unohtuu että kyse on yksittäisistä ihmisistä, joiden taustat ovat erilaisia.

Moniin muihin maihin verrattuna tilanne on Suomessa kuitenkin hyvä, Deep sanoo.

”Esimerkiksi minuun on aina suhtauduttu ystävällisesti, silloinkin kun on ollut paljon kielteistä uutisointia maahanmuuttajista. Uskon että suomalaisten ajattelutapa on niin avoin, että he pystyvät näkemään ihmiset ihmisinä.”

”Maahanmuuttajataustainen” tarkoittaa ei-valkoista

Äitinsä puolelta suomalainen Enrique Tessieri, 64, on syntynyt Argentiinassa, kasvanut Yhdysvalloissa ja asunut vuodesta 1978 lähtien pääosin Suomessa mutta myös eri puolilla espanjankielistä maailmaa.

Nykyään Otava-opistolla Mikkelissä työskentelevällä Tessierillä on pitkä tausta toimittajana, uutispäällikkönä ja kirjeenvaihtajana erimaalaisissa ja -kielisissä medioissa. Vuodesta 2007 lähtien Tessieri on pitänyt Migrant Tales -blogia, jossa käsitellään maahanmuuttoa ja mediaa Suomessa siirtolaisten näkökulmasta.

Reilussa kymmenessä vuodessa Suomen mediailmapiiri muuttunut paljon, Tessieri sanoo.

”Asiat, joita ei ennen olisi sanottu ääneen, ovat nyt melkein normaalia puhetta. Esimerkiksi ’matu’, ’maahantunkeutuja’, sehän on ihan hirveä sana. Keskeinen kysymys on, miksi maahanmuuttovastaiset, äärioikeistolaiset äänet ovat saaneet niin paljon valtaa Suomessa.”

Jo termi ”maahanmuuttajataustainen” on koodikieltä, joka todellisuudessa tarkoittaa ei-valkoista, ei-EU-kansalaista, ihmistä, jolla on juuria Afrikassa, Aasiassa tai Lähi-Idässä, Tessieri huomauttaa.

”Saksalaista ei koskaan kutsuttaisi ’maahamuuttajataustaiseksi’.”

Yksipuolista uutisointia

Suomalaisia toimittajia Tessieri kritisoi siitä, etteivät nämä tarpeeksi haasta rasistista puhetta tai tarkista maahanmuuttovastaisten poliitikkojen väitteitä ennen niiden julkaisemista. Vaikka virheet myöhemmin oikaistaisiin, alkuperäinen mielikuva jää elämään.

Maahanmuuttovastaisen ideologian haastamisen sijaan media saattaa valaa bensaa liekkeihin, Tessieri harmittelee. Esimerkkinä ylilyönneistä hän nostaa uutisoinnin Oulussa tapahtuneista seksuaalirikoksista, joiden tekijät olivat pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisia.

Tessieri laski, että marraskuun lopun ja helmikuun alun välissä pelkästään Yle kirjoitti 77 juttua aiheesta. Yhtenä päivänä ilmestyi 13 juttua.

”Kirjoitettiin ’ringistä,’ vaikka tekijät olivat eri maista eivätkä edes tunteneet toisiaan. Uutisointi aiheesta meni överiksi, se ei ollut reilua eikä tasapuolista.”

Kun kantasuomalaisten miesten pedofiliaverkosto paljastui hieman sen jälkeen, siitä kirjoitettiin Ylellä vain viikon ajan ja juttuja oli yhteensä seitsemän, Tessieri vertaa.

Ylilyöntien taustalla vaikuttaa Tessierin mukaan sama syy kuin minkä Said Ahmed nosti esiin: media on Suomessa liian valkoinen, siitä puuttuu moninaisuutta. Rakenteellista rasismia on silloin vaikea havaita.

”Ihmiset katsovat asioita omasta perspektiivistään.”

Oikaisu 26.8.2019: Suldaan Said Ahmed työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksella yhteisötyöntekijänä, ei yhteisökouluttajana.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismieriarvoisuussiirtolaisuusväestömediatiedotusvälineetviestintäetiikka & arvokeskustelu Suomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle