Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä
”Mediassa minua siteerataan aina 'maahanmuuttajataustaisena' kaupunginvaltuutettuna, vaikka voisi sanoa vaan vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu”, helsinkiläinen poliitikko Suldaan Said Ahmed sanoo työpaikkansa Helsingin Diakonissalaitoksen kahvilassa. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Miten Suomessa uutisoidaan maahanmuutosta? Mikä ärsyttää, onko jossain parantamisen varaa? Miten Suomessa voisi tehdä laadukkaampaa journalismia maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta, vai onko kaikki jo hyvin?

Maailma.net kysyi kolmelta julkisuuden kanssa tekemisissä olevalta maahanmuuttajalta, miten he näkevät suomalaisen median maahanmuuttoaiheisen uutisoinnin.

Yksi ilmeinen ongelma käy ilmi jo tämän jutun kysymyksenasettelussa, kuten helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Suldaan Said Ahmedin kommentista kuuluu:

”Valtuustoaloitteeni ovat liittyneet syrjäytymiseen, sosiaalisiin kysymyksiin, työelämään tai tavallisten helsinkiläisten arjen parantamiseen. Myös työni kautta olen profiloitunut näihin aiheisiin. Silti toimittajat soittavat minulle ainoastaan, kun kyse on maahanmuutosta”, Said Ahmed sanoo.

Hän kertoo joskus kieltäytyvänsä antamasta haastatteluja ”maahanmuuttajana” mutta kokee toisaalta velvollisuudekseen puhua aiheesta, jotta tilanne joskus muuttuisi.

Suomalaisuuden käsite on liian kapea

Teini-ikäisenä Somaliasta Suomeen tullut Said Ahmed, 26, työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksella yhteisötyöntekijänä syrjäytymisen vastaisessa työssä ja toimii vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Poliitikkona Said Ahmed sekä seuraa mediaa että on itse uutisoinnin kohde.

Erityisesti yksi asia vaivaa häntä maahanmuuttajiin liittyvässä journalismissa.

”Maahanmuuttajataustaisia, tai jopa Suomessa syntyneitä, siteerataan mediassa ’suomalaisina’ silloin kun he ovat saavuttaneet jotain erityistä. Mutta jos on kyse vaikka nuorisorikollisuudesta tai syrjäytymisestä, sitten on maahanmuuttaja.”

”Kun onnistuu jossain, pidetään suomalaisena mutta kun epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana”, hän tiivistää.

Perimmäisenä ongelmana Said Ahmedin mukaan on suomalaisuuden käsitteen kapeus: ei-valkoiset ovat Suomessa aina ensisijaisesti maahanmuuttajia. Etenkin nuorissa tämä aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja turhautumista.

Said Ahmedin mukaan medialla on iso vaikutus siihen, ketkä nähdään ”meikäläisinä” ja ketkä suljetaan ulos.

”Kun puhutaan esimerkiksi suomalaisista perheistä tai suomalaisista nuorista, kerrotaan yleensä valkoisista nuorista ja valkoisista perheistä. En muista nähneeni juttua, jossa suomalaisesta elämäntavasta tai arjesta olisivat puhuneet ruskeaihoiset perheet.”

Osittain näkökulmien yksipuolisuus johtuu Said Ahmedin mukaan siitä, että media on Suomessa pitkälti valkoisten ihmisten käsissä. Parannusta on kuitenkin tapahtunut, ja media-alalla toimivat nuoret ovat aiempia sukupolvia avarakatseisempia, Said Ahmed kiittää.

Monien rodullistettujen suomalaisnuorten näkökulmasta muutos on kuitenkin tuskallisen hidas.

Huomiota myös koulutetuille

Tämän kevään ylioppilas, vuoden pakolaisnaiseksi valittu Rand Mohamad Deep, 19, pakeni perheensä kanssa Syyrian sotaa ensin Mauritaniaan ja sitten Suomeen. Deeb opetteli suomen kielen viidessä kuukaudessa, kirjoitti ylioppilaaksi kahdessa vuodessa erinomaisin arvosanoin ja tähtää nyt lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Deep kertoo seuranneensa suomalaista mediaa enemmän vasta sen jälkeen, kun hänet viime keväänä valittiin vuoden pakolaisnaiseksi.

Hän ylistää vuolaasti Suomea ja suomalaisia mutta löytää myös parannettavaa suomalaisen median toimintatavoista. Hänen mukaansa maahanmuuttajista uutisoidaan useammin kielteiseen kuin myönteiseen sävyyn, mikä vaikuttaa ihmisten mielikuviin ja myös viranomaisten asenteisiin.

Rand Mohamad Deep ikkunan vieressä
Rand Mohamad Deep toivoo, että mediassa nostettaisiin enemmän esiin maahanmuuton positiivisia puolia. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

”Maahanmuuttajien odotetaan kykenevän vain matalan koulutustason tehtäviin. Paljon resursseja käytetään niiden valmennukseen, joita opiskelu ei kiinnosta lainkaan, ja ne, joilla on valmiiksi koulutusta ja korkea motivaatio, jäävät helposti ilman tukea.”

Vahingollista on Deebin mukaan myös ihmisten niputtaminen yhdeksi ”maahanmuuttajien” ryhmäksi, jolloin unohtuu että kyse on yksittäisistä ihmisistä, joiden taustat ovat erilaisia.

Moniin muihin maihin verrattuna tilanne on Suomessa kuitenkin hyvä, Deep sanoo.

”Esimerkiksi minuun on aina suhtauduttu ystävällisesti, silloinkin kun on ollut paljon kielteistä uutisointia maahanmuuttajista. Uskon että suomalaisten ajattelutapa on niin avoin, että he pystyvät näkemään ihmiset ihmisinä.”

”Maahanmuuttajataustainen” tarkoittaa ei-valkoista

Äitinsä puolelta suomalainen Enrique Tessieri, 64, on syntynyt Argentiinassa, kasvanut Yhdysvalloissa ja asunut vuodesta 1978 lähtien pääosin Suomessa mutta myös eri puolilla espanjankielistä maailmaa.

Nykyään Otava-opistolla Mikkelissä työskentelevällä Tessierillä on pitkä tausta toimittajana, uutispäällikkönä ja kirjeenvaihtajana erimaalaisissa ja -kielisissä medioissa. Vuodesta 2007 lähtien Tessieri on pitänyt Migrant Tales -blogia, jossa käsitellään maahanmuuttoa ja mediaa Suomessa siirtolaisten näkökulmasta.

Reilussa kymmenessä vuodessa Suomen mediailmapiiri muuttunut paljon, Tessieri sanoo.

”Asiat, joita ei ennen olisi sanottu ääneen, ovat nyt melkein normaalia puhetta. Esimerkiksi ’matu’, ’maahantunkeutuja’, sehän on ihan hirveä sana. Keskeinen kysymys on, miksi maahanmuuttovastaiset, äärioikeistolaiset äänet ovat saaneet niin paljon valtaa Suomessa.”

Jo termi ”maahanmuuttajataustainen” on koodikieltä, joka todellisuudessa tarkoittaa ei-valkoista, ei-EU-kansalaista, ihmistä, jolla on juuria Afrikassa, Aasiassa tai Lähi-Idässä, Tessieri huomauttaa.

”Saksalaista ei koskaan kutsuttaisi ’maahamuuttajataustaiseksi’.”

Yksipuolista uutisointia

Suomalaisia toimittajia Tessieri kritisoi siitä, etteivät nämä tarpeeksi haasta rasistista puhetta tai tarkista maahanmuuttovastaisten poliitikkojen väitteitä ennen niiden julkaisemista. Vaikka virheet myöhemmin oikaistaisiin, alkuperäinen mielikuva jää elämään.

Maahanmuuttovastaisen ideologian haastamisen sijaan media saattaa valaa bensaa liekkeihin, Tessieri harmittelee. Esimerkkinä ylilyönneistä hän nostaa uutisoinnin Oulussa tapahtuneista seksuaalirikoksista, joiden tekijät olivat pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisia.

Tessieri laski, että marraskuun lopun ja helmikuun alun välissä pelkästään Yle kirjoitti 77 juttua aiheesta. Yhtenä päivänä ilmestyi 13 juttua.

”Kirjoitettiin ’ringistä,’ vaikka tekijät olivat eri maista eivätkä edes tunteneet toisiaan. Uutisointi aiheesta meni överiksi, se ei ollut reilua eikä tasapuolista.”

Kun kantasuomalaisten miesten pedofiliaverkosto paljastui hieman sen jälkeen, siitä kirjoitettiin Ylellä vain viikon ajan ja juttuja oli yhteensä seitsemän, Tessieri vertaa.

Ylilyöntien taustalla vaikuttaa Tessierin mukaan sama syy kuin minkä Said Ahmed nosti esiin: media on Suomessa liian valkoinen, siitä puuttuu moninaisuutta. Rakenteellista rasismia on silloin vaikea havaita.

”Ihmiset katsovat asioita omasta perspektiivistään.”

Oikaisu 26.8.2019: Suldaan Said Ahmed työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksella yhteisötyöntekijänä, ei yhteisökouluttajana.

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenäRasismi rasismieriarvoisuussiirtolaisuusväestömediatiedotusvälineetviestintäetiikka & arvokeskustelu Suomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää