Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen puolilähikuvassa
Ulkar Aghayeva työskentelee harjoittelijana Euroopan parlamentissa Brysselissä Heidi Hautalan (vihr/EFA) avustajana ja tekee Åbo Akademissa maisterintutkintoa sosiaalisesta syrjäytymisestä. (Kuva: Iiris Silvola)

Ulkar Aghayeva, 28, osallistui elokuussa 2019 Tutkijaliiton kesäkouluun, jonka otsikko oli ”Ajattelun dekolonisaatio”, ja järkyttyi.

”Osa valtaväestöön kuuluvista puhujista ei lainkaan tiennyt, mistä he puhuivat. He eivät tiedostaneet etuoikeutettua asemaansa yhteiskunnan valtarakenteissa, mutta puhuivat niistä – rasismista, dekolonisaatiosta, antirasismista – kuin olisivat asiantuntijoita. Silloin ajattelin, että MakeSomeNoise voisi olla hyvä paikka aloittaa näistä ongelmista puhuminen.”

MakeSomeNoise perustettiin vuonna 2016 osana Maahanmuuttajanuorten Helsinki -kehittämisprojektia. Se on puhujafoorumi, jossa maahanmuuttajataustaiset nuoret puhuvat itse heitä koskevista asioita.

”MakeSomeNoise on kehitetty tilanteeseen, jossa maahanmuuttajataustaisten nuorten asioista puhuvat kantasuomalaiset keski-ikäiset ihmiset keskenään nuorten ohitse ja yli, ja tähän haluttiin muutosta”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Irma Sippola.

Nyt Aghayeva on yksi noin paristakymmenestä nuoresta, jotka käyvät erilaisissa tilaisuuksissa puhumassa tärkeiksi kokemistaan asioista sekä aiheista, joista heillä on asiantuntemusta.

Ysin keskiarvo ei riitä

MakeSomeNoisessa on mukana taustaltaan hyvin erilaisia nuoria, Sippola kertoo. Osa opiskelee, osa käy töissä, joillekin uskonto on tärkeää, toisille ei lainkaan. Osa on ollut mukana alusta asti ja toiset, kuten Aghayeva, ovat tulleet mukaan myöhemmin.

Nyt ryhmään on liittynyt myös kaksi romaninuorta.

”He olivat kuuntelemassa tilaisuuttamme ja totesivat, että heidän kohtaamansa asiat ovat hyvin samanlaisia”, Sippola sanoo.

Millaisia asioita ne sitten ovat?

”Maahanmuuttajataustaisia nuoria ei nähdä yhtä kyvykkäinä kuin kantasuomalaiset nuoret. Se voi olla tiedostamatontakin, mutta helposti ajatellaan, että jos esimerkiksi käyttää huivia tai on tummaihoinen, sillä on joku yhteys osaamiseen tai motivaatioon.”

Tilanne on vähän sama kuin naisten kohdalla aiemmin, Sippola vertaa. Naisten on pitänyt tehdä kaksin verroin töitä saavuttaakseen saman aseman työelämässä kuin miehet.

Tästä on kokemusta myös Aghayevalla. Hän sanoo hakeneensa yhtenä kesänä neljääsataa kesätyöpaikkaa ja päässeensä vain yhteen työhaastatteluun. Sekin työ jäi saamatta, sillä haastattelijan mukaan Aghayeva oli ylikoulutettu hakemaansa siivoojan tehtävään.

Aghayeva oli 16-vuotias ja vasta menossa luonnontiedelukioon.

”Yläasteella haaveilin lääkärin ammatista, mutta opinto-ohjaajan mukaan arvosanani eivät riittäneet. Hän suositteli minulle lähihoitajakoulutusta.”

Aghayevan keskiarvo oli 9,3.

”Syrjintä, mikroagressiot ja myös rasismi ovat olleet arjessani läsnä ala-asteelta yliopistoon asti. Joudun joka päivä taistelemaan niitä vastaan ja samalla pitämään kuitenkin omaa arvokkuutta yllä, ja se on välillä hyvin vaikeaa.”

Nuori ennemmin kuin maahanmuuttaja

Sippolan mukaan ennen koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia MakeSomeNoisen nuorille tuli viikoittain puhujapyyntöjä. Tietoa puhujafoorumista ovat levittäneet muun muassa tilaisuudet, joissa on käytetty niin sanottua kuuntelevan dialogin menetelmää.

Siinä nuori puhuu itse valitsemastaan aiheesta, ja kommentoijaksi on pyydetty korkeassa asemassa yhteiskunnassa tai liike-elämässä oleva ihminen, jolle puheen sisältöä ei ole paljastettu etukäteen.

”Voidakseen kommentoida on kuunneltava tarkkaan, mitä nuori puhuu.”

MakeSomeNoisen nuoret ovat saaneet koulutusta muun muassa esiintymiseen ja äänenkäyttöön. Isojen esiintymistilaisuuksien lisäksi he käyvät puhumassa niin päiväkodeissa, kouluissa kuin nuorten tapahtumissa.

Sippolan mukaan palaute on ollut innostunutta ja jokainen esiintyminen on tuonut lisää puhujapyyntöjä.

”Tarve tällaiselle on ilmeinen. Mukana olevat nuoret ovat valtavan taitavia ja kunnianhimoisia, he ovat niitä jotka kyllä pärjäävät. Mutta paljon töitä he ovat joutuneet sen eteen tekemään.”

Nyt MakeSomeNoisea ollaan laajentamassa Helsingistä muualle Suomeen. Sippolan mukaan Helsingissä asenteet maahanmuuttajataustaisia kohtaan ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, mutta työtä on edelleen paljon.

”Vieläkin on jopa oppilaitoksia, joissa lähdetään ’tutustumaan maahanmuuttajiin’, mennään katsomaan ’heidän ruokakauppojaan’ ja ottamaan niistä kuvia”, Sippola sanoo.

Nuorille keskeisin identiteettiä määrittävä tekijä on kuitenkin nuoruus, ei vanhempien kulttuuri tai maa, jossa he ovat ehkä syntyneet, hän korostaa.

”Nuoret odottavat, koska saavat riisua maahanmuuttajan viitan pois. Suomalaisuuden käsite on kovasti omistettu, mutta Helsinki-identiteetti on jo helpompi. Helsinkiläisenä ei tarvitse niin vahvasti olla joko kantasuomalainen tai maahanmuuttaja, täällä voi olla monenlainen.”

Asiantuntijoita, ei kokemusasiantuntijoita

Aghayeva on yksi niistä pärjäävistä nuorista, joka on tehnyt paljon töitä saavutustensa eteen. Tällä hetkellä hän työskentelee harjoittelijana Euroopan parlamentissa Brysselissä Heidi Hautalan (vihr/EFA) avustajana ja tekee Åbo Akademissa maisterintutkintoa sosiaalisesta syrjäytymisestä.

MakeSomeNoisen lisäksi hän toimii Global Dignity Girls & Boys -järjestön puheenjohtajana ja feministisen ja antirasistisen Fem-R-järjestön hallituksessa.

Aghayevan perhe muutti Suomeen Azerbaidžanista, kun hän oli kahdeksanvuotias. Alueen ihmisoikeustilanteen seuraaminen on nyt osa hänen työtään Brysselissä.

MakeSomeNoisen tilaisuuksissa hän on puhunut muun muassa ongelmista, joita seuraa, kun läntistä demokratiamallia yritetään sellaisenaan viedä etelän maihin ymmärtämättä niiden kulttuureja.

Irma Sippola korostaa, että MakeSomeNoisen nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita, jotka puhuvat vain siitä millaista on olla ”maahanmuuttajanuori”, vaan asiantuntijoita omilla aloillaan ja itseään koskevissa asioissa.

Aghayeva haluaa lopuksi välittää viestin ”henkilöille, jotka ovat vaikeassa tilanteessa eivätkä saa vertaistukea”.

”Kehotan heitä rohkeasti pyytämään apua, vaikka koulu- tai työpaikkojen hakemiseen tai cv:n kirjoittamiseen, joko minulta tai joltain muulta. Kaikilla sosiaalisen median alustoilla – Instagramissa, Snapchatissa, Facebookissa, Twitterissä, jopa Tiktokissa – on meitä, jotka olemme kokeneet syrjintää ja joita on toiseutettu, mutta jotka olemme siitä huolimatta sinnikkäästi jatkaneet eteenpäin.”

OIKAISU 2.4: Irma Sippolan titteli on projektipäällikkö, ei koordinaattori.

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismisyrjäytyminenvähemmistöpolitiikkaeriarvoisuusnuorisosiirtolaisuus Suomi

Lue myös

Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin katsoo kameraan

Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”

Suomi on vastaanottanut pakolaisia jo lähes 50 vuoden ajan. Kysyimme ensimmäisten pakolaisten joukossa Suomeen saapuneelta Adolfo Veralta sekä vuonna 2015 Suomeen paenneelta Ahmad Hosseinilta, millainen vastaanotto on ollut eri vuosikymmeninä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”