Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen puolilähikuvassa
Ulkar Aghayeva työskentelee harjoittelijana Euroopan parlamentissa Brysselissä Heidi Hautalan (vihr/EFA) avustajana ja tekee Åbo Akademissa maisterintutkintoa sosiaalisesta syrjäytymisestä. (Kuva: Iiris Silvola)

Ulkar Aghayeva, 28, osallistui elokuussa 2019 Tutkijaliiton kesäkouluun, jonka otsikko oli ”Ajattelun dekolonisaatio”, ja järkyttyi.

”Osa valtaväestöön kuuluvista puhujista ei lainkaan tiennyt, mistä he puhuivat. He eivät tiedostaneet etuoikeutettua asemaansa yhteiskunnan valtarakenteissa, mutta puhuivat niistä – rasismista, dekolonisaatiosta, antirasismista – kuin olisivat asiantuntijoita. Silloin ajattelin, että MakeSomeNoise voisi olla hyvä paikka aloittaa näistä ongelmista puhuminen.”

MakeSomeNoise perustettiin vuonna 2016 osana Maahanmuuttajanuorten Helsinki -kehittämisprojektia. Se on puhujafoorumi, jossa maahanmuuttajataustaiset nuoret puhuvat itse heitä koskevista asioita.

”MakeSomeNoise on kehitetty tilanteeseen, jossa maahanmuuttajataustaisten nuorten asioista puhuvat kantasuomalaiset keski-ikäiset ihmiset keskenään nuorten ohitse ja yli, ja tähän haluttiin muutosta”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Irma Sippola.

Nyt Aghayeva on yksi noin paristakymmenestä nuoresta, jotka käyvät erilaisissa tilaisuuksissa puhumassa tärkeiksi kokemistaan asioista sekä aiheista, joista heillä on asiantuntemusta.

Ysin keskiarvo ei riitä

MakeSomeNoisessa on mukana taustaltaan hyvin erilaisia nuoria, Sippola kertoo. Osa opiskelee, osa käy töissä, joillekin uskonto on tärkeää, toisille ei lainkaan. Osa on ollut mukana alusta asti ja toiset, kuten Aghayeva, ovat tulleet mukaan myöhemmin.

Nyt ryhmään on liittynyt myös kaksi romaninuorta.

”He olivat kuuntelemassa tilaisuuttamme ja totesivat, että heidän kohtaamansa asiat ovat hyvin samanlaisia”, Sippola sanoo.

Millaisia asioita ne sitten ovat?

”Maahanmuuttajataustaisia nuoria ei nähdä yhtä kyvykkäinä kuin kantasuomalaiset nuoret. Se voi olla tiedostamatontakin, mutta helposti ajatellaan, että jos esimerkiksi käyttää huivia tai on tummaihoinen, sillä on joku yhteys osaamiseen tai motivaatioon.”

Tilanne on vähän sama kuin naisten kohdalla aiemmin, Sippola vertaa. Naisten on pitänyt tehdä kaksin verroin töitä saavuttaakseen saman aseman työelämässä kuin miehet.

Tästä on kokemusta myös Aghayevalla. Hän sanoo hakeneensa yhtenä kesänä neljääsataa kesätyöpaikkaa ja päässeensä vain yhteen työhaastatteluun. Sekin työ jäi saamatta, sillä haastattelijan mukaan Aghayeva oli ylikoulutettu hakemaansa siivoojan tehtävään.

Aghayeva oli 16-vuotias ja vasta menossa luonnontiedelukioon.

”Yläasteella haaveilin lääkärin ammatista, mutta opinto-ohjaajan mukaan arvosanani eivät riittäneet. Hän suositteli minulle lähihoitajakoulutusta.”

Aghayevan keskiarvo oli 9,3.

”Syrjintä, mikroagressiot ja myös rasismi ovat olleet arjessani läsnä ala-asteelta yliopistoon asti. Joudun joka päivä taistelemaan niitä vastaan ja samalla pitämään kuitenkin omaa arvokkuutta yllä, ja se on välillä hyvin vaikeaa.”

Nuori ennemmin kuin maahanmuuttaja

Sippolan mukaan ennen koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia MakeSomeNoisen nuorille tuli viikoittain puhujapyyntöjä. Tietoa puhujafoorumista ovat levittäneet muun muassa tilaisuudet, joissa on käytetty niin sanottua kuuntelevan dialogin menetelmää.

Siinä nuori puhuu itse valitsemastaan aiheesta, ja kommentoijaksi on pyydetty korkeassa asemassa yhteiskunnassa tai liike-elämässä oleva ihminen, jolle puheen sisältöä ei ole paljastettu etukäteen.

”Voidakseen kommentoida on kuunneltava tarkkaan, mitä nuori puhuu.”

MakeSomeNoisen nuoret ovat saaneet koulutusta muun muassa esiintymiseen ja äänenkäyttöön. Isojen esiintymistilaisuuksien lisäksi he käyvät puhumassa niin päiväkodeissa, kouluissa kuin nuorten tapahtumissa.

Sippolan mukaan palaute on ollut innostunutta ja jokainen esiintyminen on tuonut lisää puhujapyyntöjä.

”Tarve tällaiselle on ilmeinen. Mukana olevat nuoret ovat valtavan taitavia ja kunnianhimoisia, he ovat niitä jotka kyllä pärjäävät. Mutta paljon töitä he ovat joutuneet sen eteen tekemään.”

Nyt MakeSomeNoisea ollaan laajentamassa Helsingistä muualle Suomeen. Sippolan mukaan Helsingissä asenteet maahanmuuttajataustaisia kohtaan ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, mutta työtä on edelleen paljon.

”Vieläkin on jopa oppilaitoksia, joissa lähdetään ’tutustumaan maahanmuuttajiin’, mennään katsomaan ’heidän ruokakauppojaan’ ja ottamaan niistä kuvia”, Sippola sanoo.

Nuorille keskeisin identiteettiä määrittävä tekijä on kuitenkin nuoruus, ei vanhempien kulttuuri tai maa, jossa he ovat ehkä syntyneet, hän korostaa.

”Nuoret odottavat, koska saavat riisua maahanmuuttajan viitan pois. Suomalaisuuden käsite on kovasti omistettu, mutta Helsinki-identiteetti on jo helpompi. Helsinkiläisenä ei tarvitse niin vahvasti olla joko kantasuomalainen tai maahanmuuttaja, täällä voi olla monenlainen.”

Asiantuntijoita, ei kokemusasiantuntijoita

Aghayeva on yksi niistä pärjäävistä nuorista, joka on tehnyt paljon töitä saavutustensa eteen. Tällä hetkellä hän työskentelee harjoittelijana Euroopan parlamentissa Brysselissä Heidi Hautalan (vihr/EFA) avustajana ja tekee Åbo Akademissa maisterintutkintoa sosiaalisesta syrjäytymisestä.

MakeSomeNoisen lisäksi hän toimii Global Dignity Girls & Boys -järjestön puheenjohtajana ja feministisen ja antirasistisen Fem-R-järjestön hallituksessa.

Aghayevan perhe muutti Suomeen Azerbaidžanista, kun hän oli kahdeksanvuotias. Alueen ihmisoikeustilanteen seuraaminen on nyt osa hänen työtään Brysselissä.

MakeSomeNoisen tilaisuuksissa hän on puhunut muun muassa ongelmista, joita seuraa, kun läntistä demokratiamallia yritetään sellaisenaan viedä etelän maihin ymmärtämättä niiden kulttuureja.

Irma Sippola korostaa, että MakeSomeNoisen nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita, jotka puhuvat vain siitä millaista on olla ”maahanmuuttajanuori”, vaan asiantuntijoita omilla aloillaan ja itseään koskevissa asioissa.

Aghayeva haluaa lopuksi välittää viestin ”henkilöille, jotka ovat vaikeassa tilanteessa eivätkä saa vertaistukea”.

”Kehotan heitä rohkeasti pyytämään apua, vaikka koulu- tai työpaikkojen hakemiseen tai cv:n kirjoittamiseen, joko minulta tai joltain muulta. Kaikilla sosiaalisen median alustoilla – Instagramissa, Snapchatissa, Facebookissa, Twitterissä, jopa Tiktokissa – on meitä, jotka olemme kokeneet syrjintää ja joita on toiseutettu, mutta jotka olemme siitä huolimatta sinnikkäästi jatkaneet eteenpäin.”

OIKAISU 2.4: Irma Sippolan titteli on projektipäällikkö, ei koordinaattori.

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismivähemmistöpolitiikkaeriarvoisuusnuorisosiirtolaisuussyrjäytyminen Suomi

Lue myös

Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin katsoo kameraan

Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”

Suomi on vastaanottanut pakolaisia jo lähes 50 vuoden ajan. Kysyimme ensimmäisten pakolaisten joukossa Suomeen saapuneelta Adolfo Veralta sekä vuonna 2015 Suomeen paenneelta Ahmad Hosseinilta, millainen vastaanotto on ollut eri vuosikymmeninä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan