vähemmistöpolitiikka

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Mies puolilähikuvassa kiviseinää vasten.

Ghanan poliitikot ajavat homouden kieltävää lakia – Se on helppo keino kääntää huomio pois todellisista ongelmista

Ghanassa käsitellään uutta lakia, joka voisi sulkea vankilaan sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt että heidän oikeuksistaan raportoivat journalistit. Köyhyys ei kuitenkaan katoa vähemmistöjä vainoamalla, kirjoittaa ghanalaistaustainen freelance-toimittaja Linus Atarah.
Kaupungin rakennuksia yläviistosta kuvattuna.

Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta

Englanninkielistä vähemmistöä edustavan separatistiryhmän taistelut hallitusta vastaan ovat kestäneet jo viisi vuotta. ”Seuraava sukupolvi tuhotaan silmiemme edessä, ja se vain lisää halveksuntaa ja vieraantumista valtiota kohtaan heidän kasvaessaan”, varoittaa politiikan tutkija Christopher Fomunyoh.
Kaksi naista sekä opaskoira seisovat esiintymislavalla.

Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää

Maailma kylässä -festivaaleilla palkittu Abilis-säätiö tukee kehittyvien maiden vammaisjärjestöjä. Viime vuonna se myönsi tukea etenkin saavutettavan koronatiedon levittämiseen ja hygieniatarvikkeiden jakamiseen. Toiminnanjohtaja Marjo Heinosen mukaan pandemiasta on syytä ottaa opiksi.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, muistuttavat Salaado ja Faisa Qasim.
Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kirjoituskone, jonka paperissa teksti Black Lives Matter.

Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta

Helsingissä on järjestetty viime syksystä alkaen koulutuksia, joissa opetushenkilökunta opettelee tunnistamaan rakenteellista rasismia ja puuttumaan siihen. Aihe on vaikea ja aiheuttaa monille häpeän tunteita, mutta negatiivisistakin tunteista voi oppia, neuvoo Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja Akunna Onwen.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

Nyt on aika aktivoitua uiguurinaisten tilanteen parantamiseksi

Kiinan toimet uiguureja kohtaan muistuttavat yhä enemmän etnistä puhdistusta. Ihmisoikeuksien puolustajana profiloituneen EU:n pitäisi tehdä konkreettisempia päätöksiä tuomitakseen Kiinan toimet, kirjoittaa Salaado Qasim.
Elina Nikulainen puolilähikuvassa keltaisella taustalla.

Vaalien verkkoviha kohdistuu etenkin naisiin ja vähemmistöihin – Näin tasoitat kuntavaalien lähtöasetelmia ja tuet demokratiaa

Naisten ja vähemmistöjen osallistuminen kunnallisvaaleihin on yhä haastavaa niin resurssien puutteen kuin syrjinnänkin vuoksi. Vähintä, mitä jokainen meistä voi tehdä, on olla aktiivinen vastavoima häiriköiville nettitrolleille, kirjoittaa tasa-arvoasiantuntija Elina Nikulainen.
Kyniä sateenkaaren väreissä

Sukupuolen vahvistamisen ei pitäisi vaatia ihmeitä

Alaikäinen ei Suomessa voi vaihtaa henkilötunnustaan oman sukupuolen mukaiseksi. Se kuitenkin auttaisi lasta elämään oman minäkuvansa mukaista elämää ja antaisi aikaa varmistua siitä, mitä hän itse haluaa, kirjoittaa Aiko Lohtander.
Ihmisiä meressä ja hiekkarannalla.

Suureellinen ratahanke murjoo Jukatanin niemimaata – Alkuperäiskansojen elämäntapa uhkaa jäädä turismin jalkoihin

Meksikossa rakennetaan 1 525 kilometriä pitkää junarataa, jonka tarkoituksena on yhdistää Jukatanin niemimaan turistikohteita toisiinsa ja Mexico Cityyn. Alkuperäiskansat pelkäävät, että se tietää perinteisen elämäntavan loppua.
Maskilla suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

Bangladeshin rohingyaleireillä on syntynyt lähes 76 000 vauvaa – Kolmen vuoden jälkeen pakolaiset odottavat edelleen kotiinpaluuta

Myanmarista paenneet rohingyat odottavat yhä Bangladeshin täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä paluuta kotiin. ”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön”, kritisoi Pelastakaa Lasten edustaja Mark Pierce.
Puhujanpöntössä oleva kyltti, jossa lukee stay at home.

Amnesty: Koronapandemia nosti vähemmistöt poliisin silmätikuksi ympäri Eurooppaa

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportin mukaan koronapandemia on paljastanut, miten järjestelmällistä ja laajaa poliisin rasismi Euroopassa on.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.
Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Tilaa aihepiirin vähemmistöpolitiikka RSS-syöte