Uutiset Yritysvastuu

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
Tutkija Anna Härri
Kongon demokraattisessa tasavallassa vierailleen tutkija Anna Härrin mukaan tällä hetkellä on lähes mahdotonta varmistaa, että länsimaissa jalostettava koboltti olisi peräisin eettisistä lähteistä. (Kuva: Teija Laakso)

Tavallisen länsimaisen kuluttajan arki ei pyörisi nykyiseen malliin ilman litiumioniakkuja.

Niitä käytetään melkein kaikessa pienelektroniikassa: älypuhelimissa, läppäreissä, partakoneissa, kameroissa – sekä tulevaisuudessa yhä enemmän myös sähköautoissa.

Yksi tärkeimmistä akuissa tarvittavista mineraaleista on koboltti, josta peräti 60 prosenttia tulee Kongon demokraattisen tasavallan eteläosista. Koboltintuotannon ytimessä on Kolwezin kaivoskaupunki, jossa Eettisen kaupan puolesta (Eetti) ry:n tutkija Anna Härri pääsi vierailemaan alkukesästä.

”Kolwezi oli köyhin kaupunki, jonka olen koskaan nähnyt, vaikka sieltä tulee suurin osa yhdestä maailman keskeisimmistä metalleista. Koboltin kaivaminen ei tuntunut tuovan hyvinvointia kongolaisille – tai ainakin hyvin vähän”, hän kuvailee.

Monet kobolttia hyödyntävät suuryritykset väittävät hankkivansa kobolttinsa eettisistä lähteistä. Härrin mukaan tällä hetkellä yritysten on kuitenkin lähes mahdotonta jäljittää koboltin alkuperää varmasti.

Tienesti dollarin tai kaksi päivässä

Kongon koboltti louhitaan kahdesta lähteestä: 80 prosenttia tulee isoista teollisista, usein kiinalaisten omistamista kaivoksista. Ne eivät päästäneet Härriä tutustumaan toimintaansa.

Noin 20 prosenttia kaivajista taas on pienkaivajia, joita on vaihtelevien arvioiden mukaan 150 000–255 000. Heistä todennäköisesti kymmenet tuhannet ovat lapsia.

”Lapsia oli töissä joka puolella. Mitään suojalaitteita ei käytetty. Ihmiset elävät hökkeleissä ja kertoivat ansaitsevansa yhden tai kaksi dollaria päivässä. Kaivajia kuolee onnettomuuksissa koko ajan”, Härri kertoo.

Joukko ihmisiä kaivamassa kobolttia
Noin viidennes Kongon koboltinkaivajista on pienkaivajia. Kuva vuodelta 2011. (Kuva: Fairphone / CC BY-NC 2.0)

Isot länsimaiset firmat sanovat ostavansa kobolttinsa pääosin teollisista kaivoksista, joissa työolosuhteet ovat paremmat. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kuitenkin kritisoinut vuonna 2017 ilmestyneessä raportissaan muun muassa Microsoftia, Lenovoa, Renaultia, Vodafonea ja Huaweita siitä, etteivät ne juurikaan valvo koboltin tuotantoketjuaan.

Härri ei vierailunsa perusteella usko, että länsimaiset yritykset voivat tällä hetkellä varmistaa aukottomasti, että niiden käyttämä koboltti tulisi vain teollisilta kaivoksilta eikä pienkaivajilta. Ainakin se on erittäin vaikeaa.

”Pienkaivajat toimivat aivan teollisten kaivosten kyljessä. Sekä teollisten kaivosten että pienkaivajien kaivama koboltti päätyy lopulta myyntiin kiinalaisille, ja silloin yrityksen on vaikea tietää, mistä tietty kobolttilasti on peräisin, ellei se valvo toimintaa itse yksityiskohtaisesti paikan päällä”, hän sanoo.

Koboltilla on linkki myös Suomeen, sillä Kokkolassa toimiva Freeport Cobalt jalostaa jo 11 prosenttia maailman koboltista. Yhtiö ei antanut Maailma.netille varsinaista haastattelua mutta kertoo sähköpostivastauksessaan, että yli 90 prosenttia sen jalostamasta koboltista tulee Kongon suurista teollisista kaivoksista, kuten Tenke Fungurumesta.

Freeport Cobalt kertoo myös hankkivansa kobolttinsa suoraan kuparivalmistajilta, joille kobolttihydroksidi on sivutuote. Se vakuuttaa käyvänsä kauppaa sellaisten yritysten kanssa jotka huomioivat työturvallisuuden, ihmisoikeudet ja ympäristön. Yhtiö kertoo myös tehneensä jo vuosien ajan sisäisiä hankinta-auditointeja ja käyvänsä paikan päällä, jotta vaatimukset täyttyvät.

Eettinen läppäri – vaikea tehtävä

Koboltin kysyntä ja hinta on viime vuosina kasvanut älylaite- ja sähköautobuumin takia. Siksi Kongon koboltille riittää kysyntää jatkossakin eettisistä ongelmista huolimatta.

Härri on mukana Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa, jossa yritetään muun muassa tutkijoiden avustuksella selvittää, onko mahdollista rakentaa täysin eettisesti tuotettu tietokone.

Se on ollut paljon vaikeampaa kuin alun perin ajateltiin, Härri tunnustaa. Koboltti ei ole ainoa ongelmallinen ainesosa, vaan yhdessä läppärissä on yli 30:tä mineraalia kaikilta maailman mantereilta. Kaikkiin liittyy omat ongelmansa, ja tuotantoketjujen jäljittäminen on lähes mahdotonta etenkin alan monopolisoituneiden toimijoiden vuoksi.

Ratkaisuvaihtoehtojakin on kuitenkin löydetty. Yksi niistä on kierrätys. Tällä hetkellä vain puolet elektronisista laitteista Suomessa kierrätetään, vaikka niistä voisi ottaa talteen arvokkaita metalleja. E-jätteen määrän voi odottaa kasvavan, sillä esimerkiksi älypuhelimen keskimääräinen käyttöikä on vain pari vuotta.

Toinen vaihtoehto voi olla kotimainen koboltti, jota Suomessa tuotetaan sivutuotteena Terrafamen kaivoksessa. Se ei kuitenkaan riitä koko maailman tarpeisiin – eikä Härri muutenkaan haluaisi viedä elinkeinoa Kongon köyhiltä pienkaivajilta.

Tärkeämpää olisi sen varmistaminen, että työolosuhteet ovat kunnolliset. Se voidaan tehdä vain valvomalla paremmin.

”Valvonta on vaikeaa, mutta kyllä suuret yritykset voisivat vaatia enemmän alihankkijoiltaan ja perustaa vaikka omia toimistoja paikan päälle. Tuotantoketjua pitäisi ottaa enemmän itse haltuun ja tehdä siitä lyhyempi – eikä shoppailla sieltä, missä raaka-aineet ovat halvimpia”, hän sanoo.

Esimerkiksi Amnestyn raportissa onkin jo kiitelty muun muassa Applea, HP:tä ja Delliä siitä, että ne ovat ottaneet askeleita tuotantoketjunsa avaamiseksi. Apple on sittemmin jopa kertonut neuvottelevansa koboltin ostosta suoraan Kongosta.

Entäpä sitten kuluttajat, jotka haluavat käyttää uutta elektroniikkaa mutta toimia silti eettisesti? Härri suosittelee seuraamaan esimerkiksi erilaisia listauksia, joissa kerrotaan, miten helposti tietty laite on korjattavissa. Kuluttajan kannattaa ostaa mahdollisuuksien mukaan helposti korjattavaa, laadukasta ja käytettyä elektroniikkaa ja käyttää sitä pitkään.

Hän kannustaa kuluttajia myös kysymään yrityksiltä, miten ne varmistavat vastuullisuuden. Samaa mieltä ovat Kongon pienkaivajat.

”Monet heistä tiesivät, että tuote päätyy lopulta länsimaihin. He kehottivat kuluttajia vaatimaan lisätietoa siitä, mistä koboltti tulee.”

Yritysvastuu ihmisoikeudeteriarvoisuusköyhyystyötalouskuluttaminenliiketoimintayhtiötympäristö Kongon demokraattinen tasavaltaSuomi Eettisen kaupan puolesta ry

Kommentit

Lähettänyt Kari Kojonen (ei varmistettu) 16.8.2019 - 09:18

Suomessa kobolttia saadaan Outokummun alueen kaivoksista ja vanhoista rikadtusjötekasoista. Tärkein CO mineraali on pentlandiitti, mutta myös rikkikiisu sisältää kobolttia. Pitoisuudet ovat huomattavasti suuremmat kuin Talvivaarassa

Lähettänyt Anton Hausen (ei varmistettu) 19.8.2019 - 18:45

Samankuuloinen meininki kuin esim. kultakaivoksilla länsi-Afrikassa. Sielläkin ainakin muutama vuosi sitten pienkaivokset oli virallisten, suurten kaivosten kyljessä. Villin lännen meininkiä kertakaikkiaan, missä lapsen elämän hinta oli halpa. Kylissä näkyi enemmän leskinaisia kuin muita.... liekö kultateollisuus petrannut sekään.

Mielenkiintoinen artikkeli ja hanke!

Lähettänyt Juhani Fredrikson (ei varmistettu) 11.1.2020 - 10:14

Entä raakaöljyn rikinpoistoon käytettävä koboltti? Suomessa käytettävä venäläinen raakaöljy on erittäin rikkipitoista ja vaatii paljon kobolttia. Kuka vahtii öljy-yhtiöiden eettisyyttä?

Lue myös

Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija