Uutiset Yritysvastuu

Suomalaisjärjestö selvittää, miten rakennetaan eettinen läppäri – ”Apple pystyisi nyt jo muuttamaan ison osan tuotannostaan eettiseksi”

Kannettavien tietokoneiden tuotantoon liittyy ongelmia, joita on mahdotonta välttää merkkiä vaihtamalla. Eettisen kaupan puolesta -järjestössä kyllästyttiin perinteiseen kampanjointiin ja päätettiin selvittää, voisiko reilun kaupan läppärin rakentaa itse.
Macin näppäimistö ja otus
Kulutuselektroniikan tuotannossa on moni asia pielessä. Koska eettisiä läppäreitä ei ole tarjolla, Eettisen kaupan puolesta -järjestössä päätettiin alkaa selvittää, voisiko sellaisen rakentaa itse. (Kuva: anroir / CC BY-NC 2.0)

Kaikki sai alkunsa Eettisen kaupan puolesta -järjestön tutkija Anna Härrin mökiltä, minne järjestön työntekijät olivat kokoontuneet viettämään aikaa yhdessä.

”Kävelimme metsässä ja mietimme, miten voisimme muuttaa maailmaa. Perinteinen kampanjointi on joskus niin hidasta. Niinpä päätimme alkaa tehdä itse, näyttää hyviä esimerkkejä siitä, miten on mahdollista toimia”, Härri sanoo.

Metsäkävelyn seurauksena polkaistiin pystyyn Eettinen läppäri -hanke. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on ”voimaannuttaa nuoria suomalaisia vaatimaan eettisempää elektroniikkaa osoittamalla, että eettisen läppärin tekeminen on mahdollista”, niin kuin hanketta kuvataan sitä rahoittavan Koneen säätiön sivuilla.

No, onko eettisen läppärin tekeminen mahdollista, Anna Härri?

”Projekti on vasta alussa”, Härri toppuuttelee. Nyt on käynnissä on taustatutkimusvaihe, minkä jälkeen lanseerataan tiedotuskampanja ja aletaan tuottaa lyhytdokumentteja aiheesta.

”Tässä vaiheessa tarkoituksena on tutkia, voisiko se olla mahdollista”, Härri muotoilee.

Mukana projektissa on eri alojen asiantuntijoita, tutkijoita ja Aalto-yliopiston opiskelijoita. Yhteistyötä tehdään muun muassa eettisiä puhelimia valmistavan hollantilaisen Fairphonen ja eettistä tietokonehiirtä kehittelevän berliiniläisfirman kanssa.

Myöhemmin edessä on matka Kongoon, missä elektroniikan valmistamisessa tarvittavia mineraaleja louhitaan.

Pitkällä tähtäimellä lopputuloksena saattaa hyvinkin olla eettinen läppäri. Mutta helppoa tai nopeaa sellaisen tekeminen ei tule olemaan.

Elektroniikkatuotannossa moni asia pielessä

Mihin eettistä läppäriä sitten tarvitaan? Mikä tekee kannettavista tietokoneista niin epäeettisiä?

”Läppäristä on lähes mahdotonta tietää, miten se on tuotettu, koska teollisuudenalalla läpinäkyvyyttä on niin vähän”, Härri sanoo.

Yksi asia, mitä on tutkittu, ovat kannettavissa tietokoneissa ja muussa kulutuselektroniikassa käytettävät mineraalit. Niitä tulee paljon muun muassa Kiinasta, Venäjältä ja Indonesiasta.

Ja Kongosta. Sieltä on peräisin esimerkiksi valtaosa koboltista, jota käytetään muun muassa akkuihin. Kongosta ja sen naapurimaista tulee myös elektroniikkakomponenteissa käytettävää tinaa, tantaalia, volframia ja kultaa.

”Mineraalien louhintaan liittyy paljon ihmisoikeusloukkauksia. Kokonaisia yhteisöjä on joutunut muuttamaan kaivosten alta, niissä käytetään lapsi- ja orjatyötyövoimaa ja työolot ovat usein vaarallisia.”

Mineraalien erotteluun saatetaan käyttää työntekijöille ja ympäristölle vaarallisia myrkkyjä, eikä kaivajille useinkaan makseta kunnollista palkkaa.

Kasvava ongelma on lisäksi elektroniikkajäte. The Global E-waste -raportin mukaan pelkästään vuonna 2017 maailmassa syntyi lähes 50 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä, ja määrä kasvaa joka vuosi.

Härrin mukaan jätteen vähentämiseen pitäisi tähdätä jo laitteiden suunnitteluvaiheessa, jotta käytettyjen laitteiden osat olisi helppo irrottaa ja kierrättää.

”Vaikka teknologia on kehittynyt, laitteiden käyttöikä on lyhentynyt. Elektroniikka pitäisi suunnitella kestäväksi, kierrätettäväksi je helpommin korjattavaksi.”

Isoilla firmoilla mahdollisuus tehdä reilua

Tietokoneista ja muusta kulutuselektroniikasta on olemassa erilaisia reiluuslistauksia, kuten Rank a Brand, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa, mikä merkki oikeasti on eettisin. Rankingit painottavat eri asioita ja perustuvat ulkopuolisen valvonnan sijaan siihen, mitä yritykset itse kertovat.

Rankingeilla on paikkansa, mutta todellisuudessa reiluja läppäreitä ei ole, Härri sanoo.

”Loppujen lopuksi kaikki tietokoneet ovat sisältä aika samanlaisia. Yksi harvoista firmoista, joka yrittää tuottaa kulutuselektroniikkaa eettisesti, on Fairphone. He ovat saaneet muutaman metallituotantoketjun varmistettua, heillä on läpinäkyvät tuotantoketjut ja eettisyyteen tähtääviä ohjelmia eri tehtaiden kanssa.”

”Mutta ei Fairphonekaan pysty varmistamaan koko ketjua, ainoastaan pienen osan siitä.”

Elektroniikkakomponenttien valmistaminen vaatii niin suurta erikoistumista, että tuotanto on pitkälle monopolisoitunutta. Pienille toimijoille muutosten vaatiminen tuotantoon on hankalaa.

Toisin on suurten teknologiajättien laita.

”Apple pystyisi muuttamaan suuren osan tuotannostaan eettiseksi. Eikä se välttämättä nostaisi edes tuotteiden hintaa, josta iso osa mudostuu Applen brändistä”, Härri sanoo.

Vertailun vuoksi: Fairphone 2, joka on tällä hetkellä markkinoiden reiluin puhelin, maksaa hieman yli viisisataa euroa. Uusimman iPhone-mallin hinta on yli tuhat euroa.

Viime vuoden viimeisten kolmen kuukauden aikana Apple teki voittoa 20 miljardia dollaria.

”Jos työntekijöille maksettaisiin vähän enemmän palkkaa, voisiko sen ottaa siitä voitosta”, Härri kysyy.

Lainsäädäntö kehittyy

Kulutuselektroniikan muuttamiseksi eettisemmäksi tarvitaan lainsäädäntöä ja sertifikaatteja. Edistystä onkin jo tapahtunut. EU on hyväksynyt konfliktimineraalilain, jonka myötä yrityksille tulee velvollisuus varmistaa, että niiden myymissä laitteissa käytetty tina, tantaali, volfram ja kulta on tuotettu vastuullisesti.

Yhdysvalloissa tämänkaltainen laki on tullut voimaan jo aiemmin. Dodd-Frank Act velvoittaa yrityksiä varmistamaan, etteivät Kongosta hankitut metallit ruoki maan sisäisiä konflikteja.

Yhdysvaltojen konfliktimineraalilainsäädännön toimivuudesta on erilaisia näkemyksiä.

”Aluksi yritykset katosivat Kongosta eivätkä uskaltaneet tuoda sieltä enää mitään. Sekään ei ole paikallisten ihmisten kannalta hyvä asia. Nyt on tullut sertifikaatteja, joiden pitäisi taata mineraalien alkuperä, mutta niiden luotettavuudesta ollaan montaa mieltä. Kongon metalleja on alettu salakuljettaa Ruandaan ja muihin naapurimaihin sertifikaattivaatimusten välttämiseksi.”

Mitään kokonaisvaltaista, koko tuotantoketjun varmistavaa sertifikaattia ei ole olemassa. Ongelmana on tuotantoketjujen pirstaleisuus ja alihankkijoiden valtava määrä.

”Tuotantoketju muodostuu sadoista, jopa tuhansista toimijoista. Metallit saattavat matkata vaikka miten monen tehtaan kautta. Paljon komponentteja tulee maista, joissa on ihmisoikeusoikeusongelmia.”

Lainsäätäjien lisäksi Härri on valmis vierittämään vastuuta myös yksittäiselle kuluttajalle.

”Kuluttaja pystyy kyllä vaikuttamaan, sillä teollisuus vastaa kysyntään. Kuluttaja voi esimerkiksi lähettää palautetta yrityksille ja kansanedustajille.”

Tai sitten ostaa sen reilun läppärin, jonka Härri ja kumppanit jonain päivänä ehkä onnistuvat rakentamaan.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyöinformaatioteknologiaetiikka & arvokeskustelukorruptio & läpinäkyvyyslakikonfliktikauppakuluttaminenliiketoimintayhtiötympäristömaaperä Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Vaatteita henkareilla

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.
Poika käyttää konetta tehtaassa, silmät käsitelty tunnistamattomiksi

Eroon lapsityöstä – Lainsäädännöllä vai vapaaehtoisin toimin?

Yritysten vapaaehtoisia toimia on pitkään tarjottu parhaaksi tavaksi torjua lapsityövoiman käyttöä, mutta käytännössä edistys on ollut hidasta. Suomen Unicefin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino uskoo, että sitova lainsäädäntö olisi tehokkaampi keino.
Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koulutustilastot ovat jumittaneet yli vuosikymmenen – Unesco: Nykymenolla 12 miljoonaa lasta ei pääse koskaan kouluun

Köyhissä maissa 19 prosenttia 6–11-vuotiaista on poissa koulusta, rikkaissa taas vain kaksi prosenttia, käy ilmi Unescon tilastoista.
Vaatteita henkareilla

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg kuulokkeet korvilla Euroopan parlamentin istunnossa

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”

Thunberg kannustaa kaikkia osallistumaan ilmastolakkoon, joka järjestetään syyskuun 20. ja 27. päivänä.

Tuoreimmat

Koulutustilastot ovat jumittaneet yli vuosikymmenen – Unesco: Nykymenolla 12 miljoonaa lasta ei pääse koskaan kouluun
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa