Uutiset Yritysvastuu

Suomalaisjärjestö selvittää, miten rakennetaan eettinen läppäri – ”Apple pystyisi nyt jo muuttamaan ison osan tuotannostaan eettiseksi”

Kannettavien tietokoneiden tuotantoon liittyy ongelmia, joita on mahdotonta välttää merkkiä vaihtamalla. Eettisen kaupan puolesta -järjestössä kyllästyttiin perinteiseen kampanjointiin ja päätettiin selvittää, voisiko reilun kaupan läppärin rakentaa itse.
Macin näppäimistö ja otus
Kulutuselektroniikan tuotannossa on moni asia pielessä. Koska eettisiä läppäreitä ei ole tarjolla, Eettisen kaupan puolesta -järjestössä päätettiin alkaa selvittää, voisiko sellaisen rakentaa itse. (Kuva: anroir / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Kaikki sai alkunsa Eettisen kaupan puolesta -järjestön tutkija Anna Härrin mökiltä, minne järjestön työntekijät olivat kokoontuneet viettämään aikaa yhdessä.

”Kävelimme metsässä ja mietimme, miten voisimme muuttaa maailmaa. Perinteinen kampanjointi on joskus niin hidasta. Niinpä päätimme alkaa tehdä itse, näyttää hyviä esimerkkejä siitä, miten on mahdollista toimia”, Härri sanoo.

Metsäkävelyn seurauksena polkaistiin pystyyn Eettinen läppäri -hanke. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on ”voimaannuttaa nuoria suomalaisia vaatimaan eettisempää elektroniikkaa osoittamalla, että eettisen läppärin tekeminen on mahdollista”, niin kuin hanketta kuvataan sitä rahoittavan Koneen säätiön sivuilla.

No, onko eettisen läppärin tekeminen mahdollista, Anna Härri?

”Projekti on vasta alussa”, Härri toppuuttelee. Nyt on käynnissä on taustatutkimusvaihe, minkä jälkeen lanseerataan tiedotuskampanja ja aletaan tuottaa lyhytdokumentteja aiheesta.

”Tässä vaiheessa tarkoituksena on tutkia, voisiko se olla mahdollista”, Härri muotoilee.

Mukana projektissa on eri alojen asiantuntijoita, tutkijoita ja Aalto-yliopiston opiskelijoita. Yhteistyötä tehdään muun muassa eettisiä puhelimia valmistavan hollantilaisen Fairphonen ja eettistä tietokonehiirtä kehittelevän berliiniläisfirman kanssa.

Myöhemmin edessä on matka Kongoon, missä elektroniikan valmistamisessa tarvittavia mineraaleja louhitaan.

Pitkällä tähtäimellä lopputuloksena saattaa hyvinkin olla eettinen läppäri. Mutta helppoa tai nopeaa sellaisen tekeminen ei tule olemaan.

Elektroniikkatuotannossa moni asia pielessä

Mihin eettistä läppäriä sitten tarvitaan? Mikä tekee kannettavista tietokoneista niin epäeettisiä?

”Läppäristä on lähes mahdotonta tietää, miten se on tuotettu, koska teollisuudenalalla läpinäkyvyyttä on niin vähän”, Härri sanoo.

Yksi asia, mitä on tutkittu, ovat kannettavissa tietokoneissa ja muussa kulutuselektroniikassa käytettävät mineraalit. Niitä tulee paljon muun muassa Kiinasta, Venäjältä ja Indonesiasta.

Ja Kongosta. Sieltä on peräisin esimerkiksi valtaosa koboltista, jota käytetään muun muassa akkuihin. Kongosta ja sen naapurimaista tulee myös elektroniikkakomponenteissa käytettävää tinaa, tantaalia, volframia ja kultaa.

”Mineraalien louhintaan liittyy paljon ihmisoikeusloukkauksia. Kokonaisia yhteisöjä on joutunut muuttamaan kaivosten alta, niissä käytetään lapsi- ja orjatyötyövoimaa ja työolot ovat usein vaarallisia.”

Mineraalien erotteluun saatetaan käyttää työntekijöille ja ympäristölle vaarallisia myrkkyjä, eikä kaivajille useinkaan makseta kunnollista palkkaa.

Kasvava ongelma on lisäksi elektroniikkajäte. The Global E-waste -raportin mukaan pelkästään vuonna 2017 maailmassa syntyi lähes 50 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä, ja määrä kasvaa joka vuosi.

Härrin mukaan jätteen vähentämiseen pitäisi tähdätä jo laitteiden suunnitteluvaiheessa, jotta käytettyjen laitteiden osat olisi helppo irrottaa ja kierrättää.

”Vaikka teknologia on kehittynyt, laitteiden käyttöikä on lyhentynyt. Elektroniikka pitäisi suunnitella kestäväksi, kierrätettäväksi je helpommin korjattavaksi.”

Isoilla firmoilla mahdollisuus tehdä reilua

Tietokoneista ja muusta kulutuselektroniikasta on olemassa erilaisia reiluuslistauksia, kuten Rank a Brand, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa, mikä merkki oikeasti on eettisin. Rankingit painottavat eri asioita ja perustuvat ulkopuolisen valvonnan sijaan siihen, mitä yritykset itse kertovat.

Rankingeilla on paikkansa, mutta todellisuudessa reiluja läppäreitä ei ole, Härri sanoo.

”Loppujen lopuksi kaikki tietokoneet ovat sisältä aika samanlaisia. Yksi harvoista firmoista, joka yrittää tuottaa kulutuselektroniikkaa eettisesti, on Fairphone. He ovat saaneet muutaman metallituotantoketjun varmistettua, heillä on läpinäkyvät tuotantoketjut ja eettisyyteen tähtääviä ohjelmia eri tehtaiden kanssa.”

”Mutta ei Fairphonekaan pysty varmistamaan koko ketjua, ainoastaan pienen osan siitä.”

Elektroniikkakomponenttien valmistaminen vaatii niin suurta erikoistumista, että tuotanto on pitkälle monopolisoitunutta. Pienille toimijoille muutosten vaatiminen tuotantoon on hankalaa.

Toisin on suurten teknologiajättien laita.

”Apple pystyisi muuttamaan suuren osan tuotannostaan eettiseksi. Eikä se välttämättä nostaisi edes tuotteiden hintaa, josta iso osa mudostuu Applen brändistä”, Härri sanoo.

Vertailun vuoksi: Fairphone 2, joka on tällä hetkellä markkinoiden reiluin puhelin, maksaa hieman yli viisisataa euroa. Uusimman iPhone-mallin hinta on yli tuhat euroa.

Viime vuoden viimeisten kolmen kuukauden aikana Apple teki voittoa 20 miljardia dollaria.

”Jos työntekijöille maksettaisiin vähän enemmän palkkaa, voisiko sen ottaa siitä voitosta”, Härri kysyy.

Lainsäädäntö kehittyy

Kulutuselektroniikan muuttamiseksi eettisemmäksi tarvitaan lainsäädäntöä ja sertifikaatteja. Edistystä onkin jo tapahtunut. EU on hyväksynyt konfliktimineraalilain, jonka myötä yrityksille tulee velvollisuus varmistaa, että niiden myymissä laitteissa käytetty tina, tantaali, volfram ja kulta on tuotettu vastuullisesti.

Yhdysvalloissa tämänkaltainen laki on tullut voimaan jo aiemmin. Dodd-Frank Act velvoittaa yrityksiä varmistamaan, etteivät Kongosta hankitut metallit ruoki maan sisäisiä konflikteja.

Yhdysvaltojen konfliktimineraalilainsäädännön toimivuudesta on erilaisia näkemyksiä.

”Aluksi yritykset katosivat Kongosta eivätkä uskaltaneet tuoda sieltä enää mitään. Sekään ei ole paikallisten ihmisten kannalta hyvä asia. Nyt on tullut sertifikaatteja, joiden pitäisi taata mineraalien alkuperä, mutta niiden luotettavuudesta ollaan montaa mieltä. Kongon metalleja on alettu salakuljettaa Ruandaan ja muihin naapurimaihin sertifikaattivaatimusten välttämiseksi.”

Mitään kokonaisvaltaista, koko tuotantoketjun varmistavaa sertifikaattia ei ole olemassa. Ongelmana on tuotantoketjujen pirstaleisuus ja alihankkijoiden valtava määrä.

”Tuotantoketju muodostuu sadoista, jopa tuhansista toimijoista. Metallit saattavat matkata vaikka miten monen tehtaan kautta. Paljon komponentteja tulee maista, joissa on ihmisoikeusoikeusongelmia.”

Lainsäätäjien lisäksi Härri on valmis vierittämään vastuuta myös yksittäiselle kuluttajalle.

”Kuluttaja pystyy kyllä vaikuttamaan, sillä teollisuus vastaa kysyntään. Kuluttaja voi esimerkiksi lähettää palautetta yrityksille ja kansanedustajille.”

Tai sitten ostaa sen reilun läppärin, jonka Härri ja kumppanit jonain päivänä ehkä onnistuvat rakentamaan.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyöinformaatioteknologiaetiikka & arvokeskustelukorruptio & läpinäkyvyyslakikonfliktikauppakuluttaminenliiketoimintayhtiötympäristömaaperä Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen puolilähikuvassa.

Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Unkarin parlamentti nuiji keväällä läpi lain, jonka mukaan sukupuoli on pysyvä ominaisuus eikä nimeäkään voi enää vaihtaa. Transvanilla-järjestössä toimiva Tina Kolos Orbán toivoo kansainvälistä tukea mutta muistuttaa, että paras tapa edistää transsukupuolisten oikeuksia on tukea oman maan transihmisiä – myös Suomessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla puita.

Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille

”Vakka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.
Riisiä ja papuja pahvilautasella.

Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Jos eteläsudanilaisen perusruoka-annoksen hinta suhteutettaisiin yhdysvaltalaiseen tulotasoon, ateriasta saisi pulittaa peräti 336 euroa.

Tuoreimmat

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Saudi-Arabia ei päässyt YK:n ihmisoikeusneuvostoon – Kiinallekin aiempaa vähemmän ääniä
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Maan sisäisten pakolaisten määrä kasvanut tänä vuonna – ”Suurin osa säähän liittyvistä katastrofeista vasta tulossa”