Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

”En uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa” – Äitien kohtaama rasismi sai Laura Gazzottin perustamaan monikielisyyttä juhlistavan lastenkulttuurifestivaalin

Vuonna 2011 rasismi ryöpsähti valloilleen Suomessa ja sen saivat kokea erityisesti ulkomaalaisen näköiset äidit lapsineen, sanoo lastenkulttuurifestivaali Kolibrin taiteellinen johtaja Laura Gazzotti.
Nainen säilyketölkkihyllyn edessä
Laura Gazzotti johtaa taidefestivaali Kolibria, joka kokoaa yhteen espanjankielisiä, monikulttuurisia ja suomalaisia perheitä. Gazzotti ehdotti haastattelupaikaksi meksikolaisia ruokatarvikkeita myyvää kahvilaa ja elintarvikeliikettä Dos Tecolotesia. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Laura Gazzotti muistaa tapauksen vuodelta 2011.

”Odotin rattaissa olevan tyttäreni kanssa raitiovaunua Sörnäisissä. Afrikkalaisen näköinen nainen ylitti katua pysäkiltä toiselle, kun toinen nainen alkoi huutaa hänelle ’Huora, huora, huora’”, Gazzotti sanoo.

Argentiinalaistaustainen, aiemmin Perussa ja Ecuadorissa asunut Gazzotti oli muuttanut Suomeen vuonna 2003, alkanut opiskella Helsingin yliopistossa Latinalaisen Amerikan tutkimusta, valmistunut ja tehnyt töitä. Vuonna 2010 hän sai lapsen, ja vuonna 2011 perussuomalaiset voittivat eduskuntavaaleissa.

Sinä vuonna kaikki muuttui, Gazzotti sanoo.

”Reaktio ulkomaalaisia vastaan oli järkyttävä, ja sen saivat kokea erityisesti äidit vauvojen ja pienten lasten kanssa. Oli aikoja, jolloin en uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa, pelkäsin niin paljon.”

Gazzotti ei vaikuta naiselta, joka pelkää kovin helposti, vaan pikemminkin sellaiselta, joka tarttuu toimeen.

Pian Suomeen saavuttuaan Gazzotti oli perustanut ystäviensä kanssa elokuvafestivaali Cinemaissin – ”Helsinki oli eurooppalainen pääkaupunki, eikä täällä ollut latinalaisamerikkalaisen elokuvan festivaalia!” – ja sitten monikulttuurisen koko perheen taidefestivaali Kolibrin, jonka taiteellisena johtajana hän nyt toimii.

Gazzotti itse välttyi hyökkäyksiltä, ”koska ulkoisesti en paljon erotu joukosta”, mutta joutui todistamaan useita tapauksia. Ja pelkäsi.

”En ollut koskaan ennen kokenut mitään vastaavaa. Se oli uusi tilanne suomalaisillekin. Ihmiset eivät tienneet miten toimia nähdessään rasismia. Useimmiten kaikki olivat vain hiljaa.”

Turvallinen tila oman kielen puhumiselle

Alkusysäys Kolibri-festivaalin perustamiselle oli juuri monikulttuuristen äitien ja lasten kohtaama rasismi.

”Aluksi olimme vain ryhmä äitiyslomalla olevia äitejä, muutama ystävä, jotka tapasimme jutellaksemme, jakaaksemme kokemuksia ja tukeaksemme toisiamme.”

Naisten – pääosin espanjankielisten – keskusteluista nousi esiin tarve turvallisille tiloille, joissa eri kieliä voisi puhua pelkäämättä ja salailematta.

Ryhmän naiset alkoivat järjestää toimintaa monikulttuurisille perheille, suomen kielen kursseja äideille, kaksikielisyysseminaaria.

Ja lopulta Kolibri-festivaalia, joka lokakuussa levittäytyy kahdeksatta kertaa eri puolille pääkaupunkiseutua. Samalla muutaman äidin Facebook-ryhmä on paisunut viidensadan ihmisen aktiiviseksi yhteisöksi.

”Festivaalin perustaminen lähti toisaalta tarpeesta vahvistaa kaksikulttuuristen suomalaislasten kielellistä identiteettiä, toisaalta halusta luoda kohtaamispaikka, jossa perheet voisivat viettää aikaa yhdessä ja tavata toisiaan.”

Festivaalin tapahtumia järjestetään neljällä eri kielellä: suomeksi, espanjaksi, portugaliksi ja englanniksi.

”Ja joskus myös ruotsiksi. Haluamme tapahtumien olevan sellaisia, että niihin voi osallistua mahdollisimman matalalla kynnyksellä, ilman että kieli on este. Viime vuonna laskimme kuulleemme festivaaleilla viittätoista eri kieltä.”

Siirtolaisuus on osa ihmisyyttä

Rasistinen huutelu ei ole kadonnut Suomesta, mutta vuoteen 2011 verrattuna tilanne on parantunut, Gazzotti sanoo.

”Osittain koska suomalaiset äidit, joilla on lapsia ei-suomalaisten kanssa, alkoivat kirjoittaa ja nostaa asioita esiin. Nyt keskustellaan jo siitä, miten sellaisissa tilanteissa voi toimia.”

Gazzottin mukaan vastuuta rasististen ajattelumallien ylläpitämisestä on myös medialla. Hän nostaa esiin uutisoinnin lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä viime eduskuntavaalien alla.

”Se oli tehokkain kampanja perussuomalaisille. Uutisoinnista jäi kuva, että kuka tahansa ulkomaalainen on potentiaalinen alaikäisten hyväksikäyttäjä ja vaarallinen. On hullua hakea sellaisille teoille selitystä kansallisuudesta tai kulttuuritaustasta, se on rasismia ja edistää rasismia.”

Ihmisten jaottelu ulkoisten piirteiden perusteella suomalaisiksi ja ei-suomalaisiksi ei estä suomalaista yhteiskuntaa muuttumasta monikulttuuriseksi, Gazzotti huomauttaa.

”Tämä maa on jo monikulttuurinen, on ollut sitä aina, ja tulee olemaan koko ajan enemmän. Siirtolaisuus on luonnollinen osa ihmisyyttä. Ihmiset etsivät parempia laidunmaita, tai vettä, tai pakenevat talvea. Suomessa on paljon lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne muualta."

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismieriarvoisuuslapsetsiirtolaisuuskulttuuri SuomiLatinalainen Amerikka ja KaribiaArgentiina

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle