Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

”En uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa” – Äitien kohtaama rasismi sai Laura Gazzottin perustamaan monikielisyyttä juhlistavan lastenkulttuurifestivaalin

Vuonna 2011 rasismi ryöpsähti valloilleen Suomessa ja sen saivat kokea erityisesti ulkomaalaisen näköiset äidit lapsineen, sanoo lastenkulttuurifestivaali Kolibrin taiteellinen johtaja Laura Gazzotti.
Nainen säilyketölkkihyllyn edessä
Laura Gazzotti johtaa taidefestivaali Kolibria, joka kokoaa yhteen espanjankielisiä, monikulttuurisia ja suomalaisia perheitä. Gazzotti ehdotti haastattelupaikaksi meksikolaisia ruokatarvikkeita myyvää kahvilaa ja elintarvikeliikettä Dos Tecolotesia. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Laura Gazzotti muistaa tapauksen vuodelta 2011.

”Odotin rattaissa olevan tyttäreni kanssa raitiovaunua Sörnäisissä. Afrikkalaisen näköinen nainen ylitti katua pysäkiltä toiselle, kun toinen nainen alkoi huutaa hänelle ’Huora, huora, huora’”, Gazzotti sanoo.

Argentiinalaistaustainen, aiemmin Perussa ja Ecuadorissa asunut Gazzotti oli muuttanut Suomeen vuonna 2003, alkanut opiskella Helsingin yliopistossa Latinalaisen Amerikan tutkimusta, valmistunut ja tehnyt töitä. Vuonna 2010 hän sai lapsen, ja vuonna 2011 perussuomalaiset voittivat eduskuntavaaleissa.

Sinä vuonna kaikki muuttui, Gazzotti sanoo.

”Reaktio ulkomaalaisia vastaan oli järkyttävä, ja sen saivat kokea erityisesti äidit vauvojen ja pienten lasten kanssa. Oli aikoja, jolloin en uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa, pelkäsin niin paljon.”

Gazzotti ei vaikuta naiselta, joka pelkää kovin helposti, vaan pikemminkin sellaiselta, joka tarttuu toimeen.

Pian Suomeen saavuttuaan Gazzotti oli perustanut ystäviensä kanssa elokuvafestivaali Cinemaissin – ”Helsinki oli eurooppalainen pääkaupunki, eikä täällä ollut latinalaisamerikkalaisen elokuvan festivaalia!” – ja sitten monikulttuurisen koko perheen taidefestivaali Kolibrin, jonka taiteellisena johtajana hän nyt toimii.

Gazzotti itse välttyi hyökkäyksiltä, ”koska ulkoisesti en paljon erotu joukosta”, mutta joutui todistamaan useita tapauksia. Ja pelkäsi.

”En ollut koskaan ennen kokenut mitään vastaavaa. Se oli uusi tilanne suomalaisillekin. Ihmiset eivät tienneet miten toimia nähdessään rasismia. Useimmiten kaikki olivat vain hiljaa.”

Turvallinen tila oman kielen puhumiselle

Alkusysäys Kolibri-festivaalin perustamiselle oli juuri monikulttuuristen äitien ja lasten kohtaama rasismi.

”Aluksi olimme vain ryhmä äitiyslomalla olevia äitejä, muutama ystävä, jotka tapasimme jutellaksemme, jakaaksemme kokemuksia ja tukeaksemme toisiamme.”

Naisten – pääosin espanjankielisten – keskusteluista nousi esiin tarve turvallisille tiloille, joissa eri kieliä voisi puhua pelkäämättä ja salailematta.

Ryhmän naiset alkoivat järjestää toimintaa monikulttuurisille perheille, suomen kielen kursseja äideille, kaksikielisyysseminaaria.

Ja lopulta Kolibri-festivaalia, joka lokakuussa levittäytyy kahdeksatta kertaa eri puolille pääkaupunkiseutua. Samalla muutaman äidin Facebook-ryhmä on paisunut viidensadan ihmisen aktiiviseksi yhteisöksi.

”Festivaalin perustaminen lähti toisaalta tarpeesta vahvistaa kaksikulttuuristen suomalaislasten kielellistä identiteettiä, toisaalta halusta luoda kohtaamispaikka, jossa perheet voisivat viettää aikaa yhdessä ja tavata toisiaan.”

Festivaalin tapahtumia järjestetään neljällä eri kielellä: suomeksi, espanjaksi, portugaliksi ja englanniksi.

”Ja joskus myös ruotsiksi. Haluamme tapahtumien olevan sellaisia, että niihin voi osallistua mahdollisimman matalalla kynnyksellä, ilman että kieli on este. Viime vuonna laskimme kuulleemme festivaaleilla viittätoista eri kieltä.”

Siirtolaisuus on osa ihmisyyttä

Rasistinen huutelu ei ole kadonnut Suomesta, mutta vuoteen 2011 verrattuna tilanne on parantunut, Gazzotti sanoo.

”Osittain koska suomalaiset äidit, joilla on lapsia ei-suomalaisten kanssa, alkoivat kirjoittaa ja nostaa asioita esiin. Nyt keskustellaan jo siitä, miten sellaisissa tilanteissa voi toimia.”

Gazzottin mukaan vastuuta rasististen ajattelumallien ylläpitämisestä on myös medialla. Hän nostaa esiin uutisoinnin lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä viime eduskuntavaalien alla.

”Se oli tehokkain kampanja perussuomalaisille. Uutisoinnista jäi kuva, että kuka tahansa ulkomaalainen on potentiaalinen alaikäisten hyväksikäyttäjä ja vaarallinen. On hullua hakea sellaisille teoille selitystä kansallisuudesta tai kulttuuritaustasta, se on rasismia ja edistää rasismia.”

Ihmisten jaottelu ulkoisten piirteiden perusteella suomalaisiksi ja ei-suomalaisiksi ei estä suomalaista yhteiskuntaa muuttumasta monikulttuuriseksi, Gazzotti huomauttaa.

”Tämä maa on jo monikulttuurinen, on ollut sitä aina, ja tulee olemaan koko ajan enemmän. Siirtolaisuus on luonnollinen osa ihmisyyttä. Ihmiset etsivät parempia laidunmaita, tai vettä, tai pakenevat talvea. Suomessa on paljon lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne muualta."

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismieriarvoisuuslapsetsiirtolaisuuskulttuuri SuomiLatinalainen Amerikka ja KaribiaArgentiina

Lue myös

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hamid Sadra, artist

Nuoret rauhanlähettiläät käyvät vihanlietsontaa vastaan Irakissa ja Afganistanissa – Suomen tuella yritetään purkaa konfliktien luomia vastakkainasetteluja

Vuosikymmeniä kestänyt väkivallan kierre kärjistää keskusteluilmapiiriä ja jakaa kansaa sekä Irakissa että Afganistanissa. Suomen rahoittamassa hankkeessa rekrytoidaan nuoria rauhanlähettiläiksi. 25-vuotias Hamid Sadra uskoo, että taide voi olla yksi tapa edistää rauhaa.

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat

Maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta puhuvat mediassa yleensä ne, joilla ei ole siitä omakohtaista kokemusta. Maailma.netin juttusarja kääntää asetelman päälaelleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset