Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

”En uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa” – Äitien kohtaama rasismi sai Laura Gazzottin perustamaan monikielisyyttä juhlistavan lastenkulttuurifestivaalin

Vuonna 2011 rasismi ryöpsähti valloilleen Suomessa ja sen saivat kokea erityisesti ulkomaalaisen näköiset äidit lapsineen, sanoo lastenkulttuurifestivaali Kolibrin taiteellinen johtaja Laura Gazzotti.
Nainen säilyketölkkihyllyn edessä
Laura Gazzotti johtaa taidefestivaali Kolibria, joka kokoaa yhteen espanjankielisiä, monikulttuurisia ja suomalaisia perheitä. Gazzotti ehdotti haastattelupaikaksi meksikolaisia ruokatarvikkeita myyvää kahvilaa ja elintarvikeliikettä Dos Tecolotesia. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Laura Gazzotti muistaa tapauksen vuodelta 2011.

”Odotin rattaissa olevan tyttäreni kanssa raitiovaunua Sörnäisissä. Afrikkalaisen näköinen nainen ylitti katua pysäkiltä toiselle, kun toinen nainen alkoi huutaa hänelle ’Huora, huora, huora’”, Gazzotti sanoo.

Argentiinalaistaustainen, aiemmin Perussa ja Ecuadorissa asunut Gazzotti oli muuttanut Suomeen vuonna 2003, alkanut opiskella Helsingin yliopistossa Latinalaisen Amerikan tutkimusta, valmistunut ja tehnyt töitä. Vuonna 2010 hän sai lapsen, ja vuonna 2011 perussuomalaiset voittivat eduskuntavaaleissa.

Sinä vuonna kaikki muuttui, Gazzotti sanoo.

”Reaktio ulkomaalaisia vastaan oli järkyttävä, ja sen saivat kokea erityisesti äidit vauvojen ja pienten lasten kanssa. Oli aikoja, jolloin en uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa, pelkäsin niin paljon.”

Gazzotti ei vaikuta naiselta, joka pelkää kovin helposti, vaan pikemminkin sellaiselta, joka tarttuu toimeen.

Pian Suomeen saavuttuaan Gazzotti oli perustanut ystäviensä kanssa elokuvafestivaali Cinemaissin – ”Helsinki oli eurooppalainen pääkaupunki, eikä täällä ollut latinalaisamerikkalaisen elokuvan festivaalia!” – ja sitten monikulttuurisen koko perheen taidefestivaali Kolibrin, jonka taiteellisena johtajana hän nyt toimii.

Gazzotti itse välttyi hyökkäyksiltä, ”koska ulkoisesti en paljon erotu joukosta”, mutta joutui todistamaan useita tapauksia. Ja pelkäsi.

”En ollut koskaan ennen kokenut mitään vastaavaa. Se oli uusi tilanne suomalaisillekin. Ihmiset eivät tienneet miten toimia nähdessään rasismia. Useimmiten kaikki olivat vain hiljaa.”

Turvallinen tila oman kielen puhumiselle

Alkusysäys Kolibri-festivaalin perustamiselle oli juuri monikulttuuristen äitien ja lasten kohtaama rasismi.

”Aluksi olimme vain ryhmä äitiyslomalla olevia äitejä, muutama ystävä, jotka tapasimme jutellaksemme, jakaaksemme kokemuksia ja tukeaksemme toisiamme.”

Naisten – pääosin espanjankielisten – keskusteluista nousi esiin tarve turvallisille tiloille, joissa eri kieliä voisi puhua pelkäämättä ja salailematta.

Ryhmän naiset alkoivat järjestää toimintaa monikulttuurisille perheille, suomen kielen kursseja äideille, kaksikielisyysseminaaria.

Ja lopulta Kolibri-festivaalia, joka lokakuussa levittäytyy kahdeksatta kertaa eri puolille pääkaupunkiseutua. Samalla muutaman äidin Facebook-ryhmä on paisunut viidensadan ihmisen aktiiviseksi yhteisöksi.

”Festivaalin perustaminen lähti toisaalta tarpeesta vahvistaa kaksikulttuuristen suomalaislasten kielellistä identiteettiä, toisaalta halusta luoda kohtaamispaikka, jossa perheet voisivat viettää aikaa yhdessä ja tavata toisiaan.”

Festivaalin tapahtumia järjestetään neljällä eri kielellä: suomeksi, espanjaksi, portugaliksi ja englanniksi.

”Ja joskus myös ruotsiksi. Haluamme tapahtumien olevan sellaisia, että niihin voi osallistua mahdollisimman matalalla kynnyksellä, ilman että kieli on este. Viime vuonna laskimme kuulleemme festivaaleilla viittätoista eri kieltä.”

Siirtolaisuus on osa ihmisyyttä

Rasistinen huutelu ei ole kadonnut Suomesta, mutta vuoteen 2011 verrattuna tilanne on parantunut, Gazzotti sanoo.

”Osittain koska suomalaiset äidit, joilla on lapsia ei-suomalaisten kanssa, alkoivat kirjoittaa ja nostaa asioita esiin. Nyt keskustellaan jo siitä, miten sellaisissa tilanteissa voi toimia.”

Gazzottin mukaan vastuuta rasististen ajattelumallien ylläpitämisestä on myös medialla. Hän nostaa esiin uutisoinnin lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä viime eduskuntavaalien alla.

”Se oli tehokkain kampanja perussuomalaisille. Uutisoinnista jäi kuva, että kuka tahansa ulkomaalainen on potentiaalinen alaikäisten hyväksikäyttäjä ja vaarallinen. On hullua hakea sellaisille teoille selitystä kansallisuudesta tai kulttuuritaustasta, se on rasismia ja edistää rasismia.”

Ihmisten jaottelu ulkoisten piirteiden perusteella suomalaisiksi ja ei-suomalaisiksi ei estä suomalaista yhteiskuntaa muuttumasta monikulttuuriseksi, Gazzotti huomauttaa.

”Tämä maa on jo monikulttuurinen, on ollut sitä aina, ja tulee olemaan koko ajan enemmän. Siirtolaisuus on luonnollinen osa ihmisyyttä. Ihmiset etsivät parempia laidunmaita, tai vettä, tai pakenevat talvea. Suomessa on paljon lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne muualta."

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismieriarvoisuuslapsetsiirtolaisuuskulttuuri SuomiLatinalainen Amerikka ja KaribiaArgentiina

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta