Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

”En uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa” – Äitien kohtaama rasismi sai Laura Gazzottin perustamaan monikielisyyttä juhlistavan lastenkulttuurifestivaalin

Vuonna 2011 rasismi ryöpsähti valloilleen Suomessa ja sen saivat kokea erityisesti ulkomaalaisen näköiset äidit lapsineen, sanoo lastenkulttuurifestivaali Kolibrin taiteellinen johtaja Laura Gazzotti.
Nainen säilyketölkkihyllyn edessä
Laura Gazzotti johtaa taidefestivaali Kolibria, joka kokoaa yhteen espanjankielisiä, monikulttuurisia ja suomalaisia perheitä. Gazzotti ehdotti haastattelupaikaksi meksikolaisia ruokatarvikkeita myyvää kahvilaa ja elintarvikeliikettä Dos Tecolotesia. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Laura Gazzotti muistaa tapauksen vuodelta 2011.

”Odotin rattaissa olevan tyttäreni kanssa raitiovaunua Sörnäisissä. Afrikkalaisen näköinen nainen ylitti katua pysäkiltä toiselle, kun toinen nainen alkoi huutaa hänelle ’Huora, huora, huora’”, Gazzotti sanoo.

Argentiinalaistaustainen, aiemmin Perussa ja Ecuadorissa asunut Gazzotti oli muuttanut Suomeen vuonna 2003, alkanut opiskella Helsingin yliopistossa Latinalaisen Amerikan tutkimusta, valmistunut ja tehnyt töitä. Vuonna 2010 hän sai lapsen, ja vuonna 2011 perussuomalaiset voittivat eduskuntavaaleissa.

Sinä vuonna kaikki muuttui, Gazzotti sanoo.

”Reaktio ulkomaalaisia vastaan oli järkyttävä, ja sen saivat kokea erityisesti äidit vauvojen ja pienten lasten kanssa. Oli aikoja, jolloin en uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa, pelkäsin niin paljon.”

Gazzotti ei vaikuta naiselta, joka pelkää kovin helposti, vaan pikemminkin sellaiselta, joka tarttuu toimeen.

Pian Suomeen saavuttuaan Gazzotti oli perustanut ystäviensä kanssa elokuvafestivaali Cinemaissin – ”Helsinki oli eurooppalainen pääkaupunki, eikä täällä ollut latinalaisamerikkalaisen elokuvan festivaalia!” – ja sitten monikulttuurisen koko perheen taidefestivaali Kolibrin, jonka taiteellisena johtajana hän nyt toimii.

Gazzotti itse välttyi hyökkäyksiltä, ”koska ulkoisesti en paljon erotu joukosta”, mutta joutui todistamaan useita tapauksia. Ja pelkäsi.

”En ollut koskaan ennen kokenut mitään vastaavaa. Se oli uusi tilanne suomalaisillekin. Ihmiset eivät tienneet miten toimia nähdessään rasismia. Useimmiten kaikki olivat vain hiljaa.”

Turvallinen tila oman kielen puhumiselle

Alkusysäys Kolibri-festivaalin perustamiselle oli juuri monikulttuuristen äitien ja lasten kohtaama rasismi.

”Aluksi olimme vain ryhmä äitiyslomalla olevia äitejä, muutama ystävä, jotka tapasimme jutellaksemme, jakaaksemme kokemuksia ja tukeaksemme toisiamme.”

Naisten – pääosin espanjankielisten – keskusteluista nousi esiin tarve turvallisille tiloille, joissa eri kieliä voisi puhua pelkäämättä ja salailematta.

Ryhmän naiset alkoivat järjestää toimintaa monikulttuurisille perheille, suomen kielen kursseja äideille, kaksikielisyysseminaaria.

Ja lopulta Kolibri-festivaalia, joka lokakuussa levittäytyy kahdeksatta kertaa eri puolille pääkaupunkiseutua. Samalla muutaman äidin Facebook-ryhmä on paisunut viidensadan ihmisen aktiiviseksi yhteisöksi.

”Festivaalin perustaminen lähti toisaalta tarpeesta vahvistaa kaksikulttuuristen suomalaislasten kielellistä identiteettiä, toisaalta halusta luoda kohtaamispaikka, jossa perheet voisivat viettää aikaa yhdessä ja tavata toisiaan.”

Festivaalin tapahtumia järjestetään neljällä eri kielellä: suomeksi, espanjaksi, portugaliksi ja englanniksi.

”Ja joskus myös ruotsiksi. Haluamme tapahtumien olevan sellaisia, että niihin voi osallistua mahdollisimman matalalla kynnyksellä, ilman että kieli on este. Viime vuonna laskimme kuulleemme festivaaleilla viittätoista eri kieltä.”

Siirtolaisuus on osa ihmisyyttä

Rasistinen huutelu ei ole kadonnut Suomesta, mutta vuoteen 2011 verrattuna tilanne on parantunut, Gazzotti sanoo.

”Osittain koska suomalaiset äidit, joilla on lapsia ei-suomalaisten kanssa, alkoivat kirjoittaa ja nostaa asioita esiin. Nyt keskustellaan jo siitä, miten sellaisissa tilanteissa voi toimia.”

Gazzottin mukaan vastuuta rasististen ajattelumallien ylläpitämisestä on myös medialla. Hän nostaa esiin uutisoinnin lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä viime eduskuntavaalien alla.

”Se oli tehokkain kampanja perussuomalaisille. Uutisoinnista jäi kuva, että kuka tahansa ulkomaalainen on potentiaalinen alaikäisten hyväksikäyttäjä ja vaarallinen. On hullua hakea sellaisille teoille selitystä kansallisuudesta tai kulttuuritaustasta, se on rasismia ja edistää rasismia.”

Ihmisten jaottelu ulkoisten piirteiden perusteella suomalaisiksi ja ei-suomalaisiksi ei estä suomalaista yhteiskuntaa muuttumasta monikulttuuriseksi, Gazzotti huomauttaa.

”Tämä maa on jo monikulttuurinen, on ollut sitä aina, ja tulee olemaan koko ajan enemmän. Siirtolaisuus on luonnollinen osa ihmisyyttä. Ihmiset etsivät parempia laidunmaita, tai vettä, tai pakenevat talvea. Suomessa on paljon lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne muualta."

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismieriarvoisuuslapsetsiirtolaisuuskulttuuri SuomiLatinalainen Amerikka ja KaribiaArgentiina

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi