”En uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa” – Äitien kohtaama rasismi sai Laura Gazzottin perustamaan monikielisyyttä juhlistavan lastenkulttuurifestivaalin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

”En uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa” – Äitien kohtaama rasismi sai Laura Gazzottin perustamaan monikielisyyttä juhlistavan lastenkulttuurifestivaalin

Vuonna 2011 rasismi ryöpsähti valloilleen Suomessa ja sen saivat kokea erityisesti ulkomaalaisen näköiset äidit lapsineen, sanoo lastenkulttuurifestivaali Kolibrin taiteellinen johtaja Laura Gazzotti.

Nainen säilyketölkkihyllyn edessä

Laura Gazzotti johtaa taidefestivaali Kolibria, joka kokoaa yhteen espanjankielisiä, monikulttuurisia ja suomalaisia perheitä. Gazzotti ehdotti haastattelupaikaksi meksikolaisia ruokatarvikkeita myyvää kahvilaa ja elintarvikeliikettä Dos Tecolotesia. Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net.

Laura Gazzotti muistaa tapauksen vuodelta 2011.

”Odotin rattaissa olevan tyttäreni kanssa raitiovaunua Sörnäisissä. Afrikkalaisen näköinen nainen ylitti katua pysäkiltä toiselle, kun toinen nainen alkoi huutaa hänelle ’Huora, huora, huora’”, Gazzotti sanoo.

Argentiinalaistaustainen, aiemmin Perussa ja Ecuadorissa asunut Gazzotti oli muuttanut Suomeen vuonna 2003, alkanut opiskella Helsingin yliopistossa Latinalaisen Amerikan tutkimusta, valmistunut ja tehnyt töitä. Vuonna 2010 hän sai lapsen, ja vuonna 2011 perussuomalaiset voittivat eduskuntavaaleissa.

Sinä vuonna kaikki muuttui, Gazzotti sanoo.

”Reaktio ulkomaalaisia vastaan oli järkyttävä, ja sen saivat kokea erityisesti äidit vauvojen ja pienten lasten kanssa. Oli aikoja, jolloin en uskaltanut puhua lapselleni espanjaa metrossa, pelkäsin niin paljon.”

Gazzotti ei vaikuta naiselta, joka pelkää kovin helposti, vaan pikemminkin sellaiselta, joka tarttuu toimeen.

Pian Suomeen saavuttuaan Gazzotti oli perustanut ystäviensä kanssa elokuvafestivaali Cinemaissin – ”Helsinki oli eurooppalainen pääkaupunki, eikä täällä ollut latinalaisamerikkalaisen elokuvan festivaalia!” – ja sitten monikulttuurisen koko perheen taidefestivaali Kolibrin, jonka taiteellisena johtajana hän nyt toimii.

Gazzotti itse välttyi hyökkäyksiltä, ”koska ulkoisesti en paljon erotu joukosta”, mutta joutui todistamaan useita tapauksia. Ja pelkäsi.

”En ollut koskaan ennen kokenut mitään vastaavaa. Se oli uusi tilanne suomalaisillekin. Ihmiset eivät tienneet miten toimia nähdessään rasismia. Useimmiten kaikki olivat vain hiljaa.”

Turvallinen tila oman kielen puhumiselle

Alkusysäys Kolibri-festivaalin perustamiselle oli juuri monikulttuuristen äitien ja lasten kohtaama rasismi.

”Aluksi olimme vain ryhmä äitiyslomalla olevia äitejä, muutama ystävä, jotka tapasimme jutellaksemme, jakaaksemme kokemuksia ja tukeaksemme toisiamme.”

Naisten – pääosin espanjankielisten – keskusteluista nousi esiin tarve turvallisille tiloille, joissa eri kieliä voisi puhua pelkäämättä ja salailematta.

Ryhmän naiset alkoivat järjestää toimintaa monikulttuurisille perheille, suomen kielen kursseja äideille, kaksikielisyysseminaaria.

Ja lopulta Kolibri-festivaalia, joka lokakuussa levittäytyy kahdeksatta kertaa eri puolille pääkaupunkiseutua. Samalla muutaman äidin Facebook-ryhmä on paisunut viidensadan ihmisen aktiiviseksi yhteisöksi.

”Festivaalin perustaminen lähti toisaalta tarpeesta vahvistaa kaksikulttuuristen suomalaislasten kielellistä identiteettiä, toisaalta halusta luoda kohtaamispaikka, jossa perheet voisivat viettää aikaa yhdessä ja tavata toisiaan.”

Festivaalin tapahtumia järjestetään neljällä eri kielellä: suomeksi, espanjaksi, portugaliksi ja englanniksi.

”Ja joskus myös ruotsiksi. Haluamme tapahtumien olevan sellaisia, että niihin voi osallistua mahdollisimman matalalla kynnyksellä, ilman että kieli on este. Viime vuonna laskimme kuulleemme festivaaleilla viittätoista eri kieltä.”

Siirtolaisuus on osa ihmisyyttä

Rasistinen huutelu ei ole kadonnut Suomesta, mutta vuoteen 2011 verrattuna tilanne on parantunut, Gazzotti sanoo.

”Osittain koska suomalaiset äidit, joilla on lapsia ei-suomalaisten kanssa, alkoivat kirjoittaa ja nostaa asioita esiin. Nyt keskustellaan jo siitä, miten sellaisissa tilanteissa voi toimia.”

Gazzottin mukaan vastuuta rasististen ajattelumallien ylläpitämisestä on myös medialla. Hän nostaa esiin uutisoinnin lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä viime eduskuntavaalien alla.

”Se oli tehokkain kampanja perussuomalaisille. Uutisoinnista jäi kuva, että kuka tahansa ulkomaalainen on potentiaalinen alaikäisten hyväksikäyttäjä ja vaarallinen. On hullua hakea sellaisille teoille selitystä kansallisuudesta tai kulttuuritaustasta, se on rasismia ja edistää rasismia.”

Ihmisten jaottelu ulkoisten piirteiden perusteella suomalaisiksi ja ei-suomalaisiksi ei estä suomalaista yhteiskuntaa muuttumasta monikulttuuriseksi, Gazzotti huomauttaa.

”Tämä maa on jo monikulttuurinen, on ollut sitä aina, ja tulee olemaan koko ajan enemmän. Siirtolaisuus on luonnollinen osa ihmisyyttä. Ihmiset etsivät parempia laidunmaita, tai vettä, tai pakenevat talvea. Suomessa on paljon lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne muualta."

Lisää uusi kommentti