Uutiset Ilmastonmuutos

Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin

Brittiläisen Autonomy-ajatuspajan tuoreen tutkimusraportin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatisi eurooppalaisia vähentämään työntekoaan noin yhdeksään tuntiin viikossa. Laskelma perustuu tietoihin Ruotsin, Saksan ja Iso-Britannian kasvihuonekaasupäästöistä ja teollisuustuotannosta.
Tehtaanpiippuja joenrannalla
Kuvassa Encen sellutehdas Espanjan Pontevedrassa. (Kuva: jorgegaygago / CC BY-NC-ND 2.0)

Brittiläisen Autonomy-ajatuspajan tuoreen tutkimusraportin mukaan työtunteja pitäisi radikaalisti vähentää, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä edes kahteen asteeseen. Sopiva työviikon pituus Euroopassa olisi noin yhdeksän tuntia, raportissa lasketaan.

Laskelma perustuu muun muassa OECD:n ja YK:n tietoihin Iso-Britannian, Saksan ja Ruotsin teollisuuden kasvihuonekaasupäästöistä ja tuottavuudesta sekä tutkimuksiin työajan, bruttokansantuotteen, hiilijalanjäljen ja kasvihuonekaasupäästöjen välisistä yhteyksistä.

Työn automatisoitumisen vuoksi työajan reipas lyhentäminen olisi hyvinkin mahdollista, raportissa todetaan. Jo 1880-luvulla sosialisti Paul Lafargue visioi teknologian kehityksen johtavan ennen pitkää kolmetuntisiin työpäiviin, ja taloustieteilijä John Maynard Keynes puhui 1930-luvulla viisitoistatuntisesta työviikosta.

Teknologia ja työn automatisaatio ovat sittemmin kehittyneet huimasti. Työntuntien radikaalin vähentämisen sijaan olemme kuitenkin päätyneet lisäämään kulutustamme ja luomaan nykyisen massakulutusyhteiskunnan, joka on johtanut ilmastokriisiin, tutkimusraportissa sanotaan.

Hiilidioksidipäästöjen lisäksi lyhyempi työviikko vähentäisi työttömyyttä ja lisäisi muun muassa hyvinvointia, tuottavuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

”Vihreän, kestävän yhteiskunnan luominen edellyttää monenlaisia toimia, joista lyhyemmät työviikot ovat vain yksi”, sanoo Autonomyn johtaja Will Stronge Guardian-lehdelle.

Ilmastonmuutos soveltava teknologiatyöpolitiikkaetiikka & arvokeskustelutalouskuluttaminenympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.