Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Järjestöt moittivat kuluneen hallituskauden kehityspolitiikkaa – ”Vahinkojen korjaamisessa on seuraavalla hallituksella työsarkaa”

Järjestöt kritisoivat Suomen kehityspolitiikkaa etenkin valtavista leikkauksista. Hyvääkin kuitenkin löytyy, selviää tuoreesta analyysistä.
Eduskuntatalo
Kulunut hallituskausi jää historiaan muun muassa mittavien kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi. (Kuva: Lauri Rantala / CC BY 2.0)

Suomen kehitysyhteistyö on ollut päättyvällä hallituskaudella historiallisessa murroksessa. Hallituskautta leimasivat paitsi valtavat leikkaukset, myös rahoituksen suuntaaminen finanssisijoituksiin ja järjestöjen rahoituksen voimakas supistaminen, summaa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo tuoreessa analyysissaan.

”Nopeat leikkaukset ovat paitsi jättäneet miljoonat vaille apua, myös vahingoittaneet Suomen mainetta vastuullisena ja vakaana toimijana kansainvälisesti. Vahinkojen korjaamisessa on seuraavalla hallituksella työsarkaa”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen tiedotteessa.

Kehitysyhteistyön rahoitusta leikattiin 40 prosenttia heti hallituskauden alussa, ja rahoitusta kasvatettiin vain vähän seuraavina vuosina. Rahaa suunnattiin etenkin yksityiseen kehitysrahoitukseen.

Erityisen paljon leikattiin järjestöiltä sekä monenkeskisestä yhteistyöstä eli käytännössä YK-toimijoilta. Monet järjestöt joutuivat ajamaan alas ohjelmansa nopeasti.

Hallituksen kehityspolitiikassa on kuitenkin järjestöjen mukaan ollut hyvääkin. Kehityspolitiikassa on käsitelty etenkin tuloksellisuutta; viime marraskuussa muun muassa ilmestyi uusi tulosraportti. Kehityspolitiikan uudet painopisteet, kuten naisten ja tyttöjen asema, ovat olleet hyviä. Perussuomalaisia ja sinisiä lukuun ottamatta kaikki puolueet tähtäävät yhä siihen, että 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantulosta suunnattaisiin kehitysyhteistyöhön.

Esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämiseen käytettiin kuitenkin todellisuudessa noin 40 prosenttia vähemmän kehitysyhteistyörahoitusta kuin edellisellä hallituskaudella, Fingon analyysissä muistutetaan. Kaikkein köyhimpien maiden osuus kehitysyhteistyörahoituksesta on vähentynyt.

Analyysin mukaan myöskään Suomen toimet kestävän kehityksen edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Suomi on kyllä muun muassa raportoinut edistymisestään YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen ja kieltänyt kivihiilen.

Toisaalta politiikka ei sinänsä ole muuttunut kestävämpään suuntaan. Suomi ei myöskään ole esimerkiksi nostanut vuoden 2030 päästövähennystavoitettaan ja leikkasi kansainvälistä ilmastorahoitustaan, analyysissa todetaan.

KehitysyhteistyöleikkauksetSuomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi Fingo

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.