Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Järjestöt moittivat kuluneen hallituskauden kehityspolitiikkaa – ”Vahinkojen korjaamisessa on seuraavalla hallituksella työsarkaa”

Järjestöt kritisoivat Suomen kehityspolitiikkaa etenkin valtavista leikkauksista. Hyvääkin kuitenkin löytyy, selviää tuoreesta analyysistä.
Eduskuntatalo
Kulunut hallituskausi jää historiaan muun muassa mittavien kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi. (Kuva: Lauri Rantala / CC BY 2.0)

Suomen kehitysyhteistyö on ollut päättyvällä hallituskaudella historiallisessa murroksessa. Hallituskautta leimasivat paitsi valtavat leikkaukset, myös rahoituksen suuntaaminen finanssisijoituksiin ja järjestöjen rahoituksen voimakas supistaminen, summaa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo tuoreessa analyysissaan.

”Nopeat leikkaukset ovat paitsi jättäneet miljoonat vaille apua, myös vahingoittaneet Suomen mainetta vastuullisena ja vakaana toimijana kansainvälisesti. Vahinkojen korjaamisessa on seuraavalla hallituksella työsarkaa”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen tiedotteessa.

Kehitysyhteistyön rahoitusta leikattiin 40 prosenttia heti hallituskauden alussa, ja rahoitusta kasvatettiin vain vähän seuraavina vuosina. Rahaa suunnattiin etenkin yksityiseen kehitysrahoitukseen.

Erityisen paljon leikattiin järjestöiltä sekä monenkeskisestä yhteistyöstä eli käytännössä YK-toimijoilta. Monet järjestöt joutuivat ajamaan alas ohjelmansa nopeasti.

Hallituksen kehityspolitiikassa on kuitenkin järjestöjen mukaan ollut hyvääkin. Kehityspolitiikassa on käsitelty etenkin tuloksellisuutta; viime marraskuussa muun muassa ilmestyi uusi tulosraportti. Kehityspolitiikan uudet painopisteet, kuten naisten ja tyttöjen asema, ovat olleet hyviä. Perussuomalaisia ja sinisiä lukuun ottamatta kaikki puolueet tähtäävät yhä siihen, että 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantulosta suunnattaisiin kehitysyhteistyöhön.

Esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämiseen käytettiin kuitenkin todellisuudessa noin 40 prosenttia vähemmän kehitysyhteistyörahoitusta kuin edellisellä hallituskaudella, Fingon analyysissä muistutetaan. Kaikkein köyhimpien maiden osuus kehitysyhteistyörahoituksesta on vähentynyt.

Analyysin mukaan myöskään Suomen toimet kestävän kehityksen edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Suomi on kyllä muun muassa raportoinut edistymisestään YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen ja kieltänyt kivihiilen.

Toisaalta politiikka ei sinänsä ole muuttunut kestävämpään suuntaan. Suomi ei myöskään ole esimerkiksi nostanut vuoden 2030 päästövähennystavoitettaan ja leikkasi kansainvälistä ilmastorahoitustaan, analyysissa todetaan.

KehitysyhteistyöleikkauksetSuomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi Fingo

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.