Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Järjestöt moittivat kuluneen hallituskauden kehityspolitiikkaa – ”Vahinkojen korjaamisessa on seuraavalla hallituksella työsarkaa”

Järjestöt kritisoivat Suomen kehityspolitiikkaa etenkin valtavista leikkauksista. Hyvääkin kuitenkin löytyy, selviää tuoreesta analyysistä.
Eduskuntatalo
Kulunut hallituskausi jää historiaan muun muassa mittavien kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi. (Kuva: Lauri Rantala / CC BY 2.0)

Suomen kehitysyhteistyö on ollut päättyvällä hallituskaudella historiallisessa murroksessa. Hallituskautta leimasivat paitsi valtavat leikkaukset, myös rahoituksen suuntaaminen finanssisijoituksiin ja järjestöjen rahoituksen voimakas supistaminen, summaa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo tuoreessa analyysissaan.

”Nopeat leikkaukset ovat paitsi jättäneet miljoonat vaille apua, myös vahingoittaneet Suomen mainetta vastuullisena ja vakaana toimijana kansainvälisesti. Vahinkojen korjaamisessa on seuraavalla hallituksella työsarkaa”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen tiedotteessa.

Kehitysyhteistyön rahoitusta leikattiin 40 prosenttia heti hallituskauden alussa, ja rahoitusta kasvatettiin vain vähän seuraavina vuosina. Rahaa suunnattiin etenkin yksityiseen kehitysrahoitukseen.

Erityisen paljon leikattiin järjestöiltä sekä monenkeskisestä yhteistyöstä eli käytännössä YK-toimijoilta. Monet järjestöt joutuivat ajamaan alas ohjelmansa nopeasti.

Hallituksen kehityspolitiikassa on kuitenkin järjestöjen mukaan ollut hyvääkin. Kehityspolitiikassa on käsitelty etenkin tuloksellisuutta; viime marraskuussa muun muassa ilmestyi uusi tulosraportti. Kehityspolitiikan uudet painopisteet, kuten naisten ja tyttöjen asema, ovat olleet hyviä. Perussuomalaisia ja sinisiä lukuun ottamatta kaikki puolueet tähtäävät yhä siihen, että 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantulosta suunnattaisiin kehitysyhteistyöhön.

Esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämiseen käytettiin kuitenkin todellisuudessa noin 40 prosenttia vähemmän kehitysyhteistyörahoitusta kuin edellisellä hallituskaudella, Fingon analyysissä muistutetaan. Kaikkein köyhimpien maiden osuus kehitysyhteistyörahoituksesta on vähentynyt.

Analyysin mukaan myöskään Suomen toimet kestävän kehityksen edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Suomi on kyllä muun muassa raportoinut edistymisestään YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen ja kieltänyt kivihiilen.

Toisaalta politiikka ei sinänsä ole muuttunut kestävämpään suuntaan. Suomi ei myöskään ole esimerkiksi nostanut vuoden 2030 päästövähennystavoitettaan ja leikkasi kansainvälistä ilmastorahoitustaan, analyysissa todetaan.

KehitysyhteistyöleikkauksetSuomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi Fingo

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.