Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Järjestöt moittivat kuluneen hallituskauden kehityspolitiikkaa – ”Vahinkojen korjaamisessa on seuraavalla hallituksella työsarkaa”

Järjestöt kritisoivat Suomen kehityspolitiikkaa etenkin valtavista leikkauksista. Hyvääkin kuitenkin löytyy, selviää tuoreesta analyysistä.
Eduskuntatalo
Kulunut hallituskausi jää historiaan muun muassa mittavien kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi. (Kuva: Lauri Rantala / CC BY 2.0)

Suomen kehitysyhteistyö on ollut päättyvällä hallituskaudella historiallisessa murroksessa. Hallituskautta leimasivat paitsi valtavat leikkaukset, myös rahoituksen suuntaaminen finanssisijoituksiin ja järjestöjen rahoituksen voimakas supistaminen, summaa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo tuoreessa analyysissaan.

”Nopeat leikkaukset ovat paitsi jättäneet miljoonat vaille apua, myös vahingoittaneet Suomen mainetta vastuullisena ja vakaana toimijana kansainvälisesti. Vahinkojen korjaamisessa on seuraavalla hallituksella työsarkaa”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen tiedotteessa.

Kehitysyhteistyön rahoitusta leikattiin 40 prosenttia heti hallituskauden alussa, ja rahoitusta kasvatettiin vain vähän seuraavina vuosina. Rahaa suunnattiin etenkin yksityiseen kehitysrahoitukseen.

Erityisen paljon leikattiin järjestöiltä sekä monenkeskisestä yhteistyöstä eli käytännössä YK-toimijoilta. Monet järjestöt joutuivat ajamaan alas ohjelmansa nopeasti.

Hallituksen kehityspolitiikassa on kuitenkin järjestöjen mukaan ollut hyvääkin. Kehityspolitiikassa on käsitelty etenkin tuloksellisuutta; viime marraskuussa muun muassa ilmestyi uusi tulosraportti. Kehityspolitiikan uudet painopisteet, kuten naisten ja tyttöjen asema, ovat olleet hyviä. Perussuomalaisia ja sinisiä lukuun ottamatta kaikki puolueet tähtäävät yhä siihen, että 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantulosta suunnattaisiin kehitysyhteistyöhön.

Esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämiseen käytettiin kuitenkin todellisuudessa noin 40 prosenttia vähemmän kehitysyhteistyörahoitusta kuin edellisellä hallituskaudella, Fingon analyysissä muistutetaan. Kaikkein köyhimpien maiden osuus kehitysyhteistyörahoituksesta on vähentynyt.

Analyysin mukaan myöskään Suomen toimet kestävän kehityksen edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Suomi on kyllä muun muassa raportoinut edistymisestään YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen ja kieltänyt kivihiilen.

Toisaalta politiikka ei sinänsä ole muuttunut kestävämpään suuntaan. Suomi ei myöskään ole esimerkiksi nostanut vuoden 2030 päästövähennystavoitettaan ja leikkasi kansainvälistä ilmastorahoitustaan, analyysissa todetaan.

KehitysyhteistyöleikkauksetSuomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi Fingo

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.