Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Järjestöissä valmistaudutaan kehitysyhteistyöhankkeiden alasajoon

Ulkoministeriö on julkistanut suunnitelman, jonka mukaan kansalaisjärjestöille suunnatusta kehitysyhteistyörahoituksesta leikataan 43 prosenttia. Järjestöille leikkaukset tarkoittavat jopa toiminnan loppumista.
(Kuva: goooder / Flickr.com)

Kansalaisjärjestöt ovat ottaneet tyrmistyneinä vastaan ulkoministeriön suunnitelmat leikata järjestöjen kehitysyhteistyörahoituksesta 43 prosenttia, eli noin 49 miljoonaa euroa ensi vuoden alusta alkaen. Leikkauksia osattiin uuden hallitusohjelman linjausten vuoksi jo uumoilla, mutta eilen julkistetut yksityiskohdat olivat silti kova isku monelle järjestölle.

Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuudessa esittelemän suunnitelman mukaan kumppanuusjärjestöiksi luokiteltujen 16 järjestön ohjelmatuesta leikataan ensi vuonna 38 prosenttia.

Pienemmille järjestöille tarkoitettu hanketukikierros sekä kunta-alojen hakukierros keskeytetään tämän vuoden osalta. Viestintä- ja globaalikasvatustuen sekä kansainvälisten järjestöjen yleistä hakukierrosta ei järjestetä tänä vuonna lainkaan, ja matkatuet lopetetaan kokonaan.

Lista on monen järjestön kannalta enemmän kuin karu.

"En osannut odottaa näin rajua päätöstä pahimmissakaan skenaarioissa", toteaa Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) toiminnanjohtaja Niklas Kaskeala.

Kehitysmaiden medioita ja sananvapaustyötä tukevalla Vikesillä on 12 kehitysyhteistyöhanketta, joista 11:een se on saanut ulkoministeriön hanketukea. Neljä hankkeista päättyy tänä vuonna, ja järjestö haki niille jatkoa nyt keskeytetyllä kierroksella. Ulkoministeriön mukaan seuraava hakukierros "pyritään" järjestämään ensi keväänä, joten täyttä varmuutta ei ole.

"Jos ensi keväänäkään ei tule hakukierrosta, vuonna 2017 meillä on enää yksi ulkoministeriön ja yksi EU:n rahoittama hanke, jolloin vuosibudjetti on reilut 10 prosenttia siitä, mitä se on tänä vuonna. Ensi vuonnakin käytettävissä olevat tukirahat vähentyvät puolella", Kaskeala kertoo.

Vikes on rahoittanut esimerkiksi Tansaniassa yhteisömediahanketta, jossa rakennetaan parhaillaan radioasemaa. Pahimmassa tapauksessa radiomastot jäävät Kaskealan mukaan puoliksi rakentamatta eikä radioasema pääse aloittamaan toimintaansa.

Yt-neuvotteluja tiedossa

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa on arvioinut, että leikkaukset saattavat lopettaa monen pienen järjestön toiminnan ja että myös työllisyysvaikutukset ovat väistämättömät. Järjestö ilmoitti viime viikolla aloittavansa yt-neuvottelut.

Myös Suomen World Visionissa joudutaan leikkausten vuoksi miettimään kokonaan uudelleen, miten työt jatkossa tehdään, kertoo järjestön vt. toiminnanjohtaja Anne Pönni.

World Vision on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö, ja noin puolet sen rahoituksesta on tullut ulkoministeriön ohjelmatuesta, jota leikataan ensi vuonna 38 prosenttia. Järjestö arvioi, että leikkausten seurauksena noin 230 000 ihmisen toimeentulomahdollisuudet voivat heikentyä.

Samantyyppistä viestiä ovat lähettäneet muutkin järjestöt. Pelastakaa Lasten arvion mukaan jopa 80 000 ja Planin mukaan 180 000 lasta voi jäädä ilman tukea leikkausten takia.

Pönnin mukaan World Vision pyrkii suuntaamaan leikkaukset Suomen päähän, mutta siitä huolimatta kehitysmaissa toteutettavat hankkeetkin kokevat 20–25 prosentin leikkaukset.

World Visionilla on tällä hetkellä 19 hanketta kuudessa eri maassa. Niiden painopisteinä ovat esimerkiksi äitien ja lasten terveys, naisten oikeudet, maatalous ja toimeentulo.

"Joidenkin ohjelmien kohdalla saatamme joutua lopettamaan rahoituksen kuin seinään. Se on todella epämiellyttävää ja väärin niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä kanssamme. Yleensä ohjelmat lopetetaan hitaasti, jotta muutokset olisivat pysyviä, mutta sehän ei ole nyt mitenkään mahdollista, kun leikkaukset astuvat voimaan jo ensi vuonna", Pönni toteaa.

Vielä ei tiedetä, millä perusteilla vaikeat päätökset tehdään. Pönni painottaa, että järjestö neuvottelee leikkauksista paikallisten World Visionin toimistojen kanssa, eikä leikkauksia sanella ylhäältä käsin.

Missä painopisteet?

Kansalaisjärjestöjen leikkauslista on vain osa kehitysyhteistyöbudjettiin kohdistuvista leikkauksista, joiden on toukokuussa julkistetun hallitusohjelman mukaan määrä olla vuosittain 300 miljoonaa euroa ensi vuoden alusta alkaen.

Leikkaukset täsmentyvät vielä kesän aikana ennen budjettineuvotteluja, kertoivat ulkoministeriön virkamiehet eilisessä keskustelutilaisuudessa. Heidän mukaansa nyt julkistettuja tietoja ei olisi kerrottu normaalisti näin aikaisessa vaiheessa, mutta järjestöille haluttiin aikaa antaa sopeutua poikkeuksellisen rajuihin muutoksiin.

"Muutokset ja leikkaukset kohdistuvat kaikkeen ilman poikkeuksia. Ne ovat hankalia ja vakavia ja tulevat aiheuttamaan muutoksia järjestöjen toimintamalleihin", totesi kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Riikka Laatu keskustelutilaisuudessa.

Suunnitteilla on myös kansalaisjärjestöjen työn evaluointi, joka valmistuu ensi keväänä. Sitä hyödynnetään seuraavien vuosien työtä suunniteltaessa.

Tilaisuudessa toisteltiin myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok) jo aiemmin antamaa viestiä, jonka mukaan jatkossa Suomen kehitysyhteistyön pirstaleisuutta vähennetään ja työtä kohdennetaan tarkemmin. Kehitysyhteistyön neljä prioriteettia ovat naiset ja tytöt, toimivat demokratiat, kestävä energia, ruokaturva ja vesi sekä vastuullinen yritystoiminta.

Kepan mukaan järjestöt, joiden työtä nyt ajetaan alas, ovat kuitenkin tehneet työtä nimenomaan näiden painopisteiden eteen. Myös Vikesin Niklas Kaskeala ihmettelee puheita fokusoimisesta.

"Nyt leikataan kaikilta ohjelmatukijärjestöiltä tietyn prosentin mukaan ja koko hanketukikierros peruttiin. Sehän asetti kaikki hakemukset samalle viivalle. Eiväthän prioriteetit silloin voi mitenkään näkyä", hän sanoo.

Maailma.net kuuluu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuen saajiin.

Ulkoministeriön tuki kansalaisjärjestöille

  • Suomen kehitysyhteistyöbudjetista jaetaan kansalaisjärjestöille tänä vuonna noin 114 miljoonaa euroa.
  • Kansalaisjärjestötuella tuetaan noin 200 järjestön noin 900:aa hanketta 90 eri maassa.
  • Ensi vuonna järjestöille on luvassa tukea enää 65 miljoonaa euroa.
  • Yhteensä Suomen kehitysyhteistyöbudjetti on tänä vuonna noin 1,01 miljardia euroa.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi KepaPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiUlkoministeriöViestintä ja kehitys -säätiö

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.