Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Järjestöissä valmistaudutaan kehitysyhteistyöhankkeiden alasajoon

Ulkoministeriö on julkistanut suunnitelman, jonka mukaan kansalaisjärjestöille suunnatusta kehitysyhteistyörahoituksesta leikataan 43 prosenttia. Järjestöille leikkaukset tarkoittavat jopa toiminnan loppumista.
(Kuva: goooder / Flickr.com)

Kansalaisjärjestöt ovat ottaneet tyrmistyneinä vastaan ulkoministeriön suunnitelmat leikata järjestöjen kehitysyhteistyörahoituksesta 43 prosenttia, eli noin 49 miljoonaa euroa ensi vuoden alusta alkaen. Leikkauksia osattiin uuden hallitusohjelman linjausten vuoksi jo uumoilla, mutta eilen julkistetut yksityiskohdat olivat silti kova isku monelle järjestölle.

Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuudessa esittelemän suunnitelman mukaan kumppanuusjärjestöiksi luokiteltujen 16 järjestön ohjelmatuesta leikataan ensi vuonna 38 prosenttia.

Pienemmille järjestöille tarkoitettu hanketukikierros sekä kunta-alojen hakukierros keskeytetään tämän vuoden osalta. Viestintä- ja globaalikasvatustuen sekä kansainvälisten järjestöjen yleistä hakukierrosta ei järjestetä tänä vuonna lainkaan, ja matkatuet lopetetaan kokonaan.

Lista on monen järjestön kannalta enemmän kuin karu.

"En osannut odottaa näin rajua päätöstä pahimmissakaan skenaarioissa", toteaa Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) toiminnanjohtaja Niklas Kaskeala.

Kehitysmaiden medioita ja sananvapaustyötä tukevalla Vikesillä on 12 kehitysyhteistyöhanketta, joista 11:een se on saanut ulkoministeriön hanketukea. Neljä hankkeista päättyy tänä vuonna, ja järjestö haki niille jatkoa nyt keskeytetyllä kierroksella. Ulkoministeriön mukaan seuraava hakukierros "pyritään" järjestämään ensi keväänä, joten täyttä varmuutta ei ole.

"Jos ensi keväänäkään ei tule hakukierrosta, vuonna 2017 meillä on enää yksi ulkoministeriön ja yksi EU:n rahoittama hanke, jolloin vuosibudjetti on reilut 10 prosenttia siitä, mitä se on tänä vuonna. Ensi vuonnakin käytettävissä olevat tukirahat vähentyvät puolella", Kaskeala kertoo.

Vikes on rahoittanut esimerkiksi Tansaniassa yhteisömediahanketta, jossa rakennetaan parhaillaan radioasemaa. Pahimmassa tapauksessa radiomastot jäävät Kaskealan mukaan puoliksi rakentamatta eikä radioasema pääse aloittamaan toimintaansa.

Yt-neuvotteluja tiedossa

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa on arvioinut, että leikkaukset saattavat lopettaa monen pienen järjestön toiminnan ja että myös työllisyysvaikutukset ovat väistämättömät. Järjestö ilmoitti viime viikolla aloittavansa yt-neuvottelut.

Myös Suomen World Visionissa joudutaan leikkausten vuoksi miettimään kokonaan uudelleen, miten työt jatkossa tehdään, kertoo järjestön vt. toiminnanjohtaja Anne Pönni.

World Vision on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö, ja noin puolet sen rahoituksesta on tullut ulkoministeriön ohjelmatuesta, jota leikataan ensi vuonna 38 prosenttia. Järjestö arvioi, että leikkausten seurauksena noin 230 000 ihmisen toimeentulomahdollisuudet voivat heikentyä.

Samantyyppistä viestiä ovat lähettäneet muutkin järjestöt. Pelastakaa Lasten arvion mukaan jopa 80 000 ja Planin mukaan 180 000 lasta voi jäädä ilman tukea leikkausten takia.

Pönnin mukaan World Vision pyrkii suuntaamaan leikkaukset Suomen päähän, mutta siitä huolimatta kehitysmaissa toteutettavat hankkeetkin kokevat 20–25 prosentin leikkaukset.

World Visionilla on tällä hetkellä 19 hanketta kuudessa eri maassa. Niiden painopisteinä ovat esimerkiksi äitien ja lasten terveys, naisten oikeudet, maatalous ja toimeentulo.

"Joidenkin ohjelmien kohdalla saatamme joutua lopettamaan rahoituksen kuin seinään. Se on todella epämiellyttävää ja väärin niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä kanssamme. Yleensä ohjelmat lopetetaan hitaasti, jotta muutokset olisivat pysyviä, mutta sehän ei ole nyt mitenkään mahdollista, kun leikkaukset astuvat voimaan jo ensi vuonna", Pönni toteaa.

Vielä ei tiedetä, millä perusteilla vaikeat päätökset tehdään. Pönni painottaa, että järjestö neuvottelee leikkauksista paikallisten World Visionin toimistojen kanssa, eikä leikkauksia sanella ylhäältä käsin.

Missä painopisteet?

Kansalaisjärjestöjen leikkauslista on vain osa kehitysyhteistyöbudjettiin kohdistuvista leikkauksista, joiden on toukokuussa julkistetun hallitusohjelman mukaan määrä olla vuosittain 300 miljoonaa euroa ensi vuoden alusta alkaen.

Leikkaukset täsmentyvät vielä kesän aikana ennen budjettineuvotteluja, kertoivat ulkoministeriön virkamiehet eilisessä keskustelutilaisuudessa. Heidän mukaansa nyt julkistettuja tietoja ei olisi kerrottu normaalisti näin aikaisessa vaiheessa, mutta järjestöille haluttiin aikaa antaa sopeutua poikkeuksellisen rajuihin muutoksiin.

"Muutokset ja leikkaukset kohdistuvat kaikkeen ilman poikkeuksia. Ne ovat hankalia ja vakavia ja tulevat aiheuttamaan muutoksia järjestöjen toimintamalleihin", totesi kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Riikka Laatu keskustelutilaisuudessa.

Suunnitteilla on myös kansalaisjärjestöjen työn evaluointi, joka valmistuu ensi keväänä. Sitä hyödynnetään seuraavien vuosien työtä suunniteltaessa.

Tilaisuudessa toisteltiin myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok) jo aiemmin antamaa viestiä, jonka mukaan jatkossa Suomen kehitysyhteistyön pirstaleisuutta vähennetään ja työtä kohdennetaan tarkemmin. Kehitysyhteistyön neljä prioriteettia ovat naiset ja tytöt, toimivat demokratiat, kestävä energia, ruokaturva ja vesi sekä vastuullinen yritystoiminta.

Kepan mukaan järjestöt, joiden työtä nyt ajetaan alas, ovat kuitenkin tehneet työtä nimenomaan näiden painopisteiden eteen. Myös Vikesin Niklas Kaskeala ihmettelee puheita fokusoimisesta.

"Nyt leikataan kaikilta ohjelmatukijärjestöiltä tietyn prosentin mukaan ja koko hanketukikierros peruttiin. Sehän asetti kaikki hakemukset samalle viivalle. Eiväthän prioriteetit silloin voi mitenkään näkyä", hän sanoo.

Maailma.net kuuluu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuen saajiin.

Ulkoministeriön tuki kansalaisjärjestöille

  • Suomen kehitysyhteistyöbudjetista jaetaan kansalaisjärjestöille tänä vuonna noin 114 miljoonaa euroa.
  • Kansalaisjärjestötuella tuetaan noin 200 järjestön noin 900:aa hanketta 90 eri maassa.
  • Ensi vuonna järjestöille on luvassa tukea enää 65 miljoonaa euroa.
  • Yhteensä Suomen kehitysyhteistyöbudjetti on tänä vuonna noin 1,01 miljardia euroa.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi KepaPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiUlkoministeriöViestintä ja kehitys -säätiö

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset