Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Kehitysyhteistyötä ajetaan alas Suomen leikkausten seurauksena ympäri maailman

Muun muassa järjestöjen vammais- ja nuorisotyötä jää tekemättä. "Kenen tarpeet ovat arvokkaampia kuin toisten – se on kauhea dilemma", toteaa Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö.
Suomen Lähetysseura on tukenut Vietnamissa mm. vammaisia lapsia. Vietnamilainen päiväkodin opettaja Nguyen Thi Minh Phuong vierailee vammaisen Hoang Xuan Quyetin kotona vapaa-aikanaankin tarkistamassa tämän voinnin. (Kuva: Laura Meriläinen)

Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt elävät synkkää syksyä. Ulkoministeriön kesäkuussa ilmoittamien tukileikkausten seurauksena monissa käydään nyt yt-neuvotteluja ja yritetään päättää, mistä miljoonien eurojen suuruiset säästöt otetaan.

Vaikka moni yrittää leikata mahdollisimman paljon kotimaan henkilöstöstä ja toiminnasta, myös kehitysyhteistyöhankkeita on lopetettava.

"On hirveän vaikea päättää, mikä nyt sitten ansaitsee tulla lopetetuksi ja mikä ei", toteaa Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja Anja Malm.

Vammaiskumppanuus on yksi ulkoministeriö 16 kumppanuusjärjestöstä. Niille on ilmoitettu, että niiden saamasta ohjelmatuesta keskimäärin 38 prosenttia leikataan ensi vuonna.

Vammaiskumppanuus koordinoi yhdeksän suomalaisen vammaisjärjestön kehitysyhteistyöhankkeita. Sen tapauksessa leikkaussumma tulee olemaan noin 1,2 miljoona euroa.

Vaikeita päätöksiä on jo tehty. Malmin mukaan leikkausten seurauksena esimerkiksi Näkövammaisten keskusliitto lopettaa pitkäaikaisen työnsä Palestiinassa ja Kynnys ry yhden hankkeen Etiopiassa. Palestiinassa tuki loppuu näkövammaisten lasten kouluopetukselta ja näiden vanhempien tukiyhdistykseltä, Etiopiassa ilman tukea jää vammaisten naisten tukihanke.

Kokonaisia maita putoaa pois

Leikkauksista kärsivät myös kehitysmaiden järjestöt, jotka vastaavat suomalaisten järjestöjen rahoittamien hankkeiden käytännön toteutuksesta. Päätettäessä, mikä hanke lopetetaan ja mikä jätetään, onkin Malmin mukaan yritetty punnita sitä, millaiset mahdollisuudet kumppanijärjestöillä on löytää muita rahoitusmuotoja.

Monilla vammaisjärjestöillä ei kuitenkaan ole muita tukijoita, sillä niiden asema on kehitysmaissa vielä heikko.

"Kun meidän tukemme voimakkaasti pienenee tai jää kokonaan pois, he jäävät yleensä ilman tukea", Malm sanoo.

Myös Suomen Lähetysseura on hankkeita karsiessaan yrittänyt painottaa niitä järjestöjä, joilla on mahdollisuus saada rahoitusta muualtakin, kertoo järjestön kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau. Järjestöltä leikataan ensi vuonna yli 3,3 miljoonaa euroa, ja se käy parhaillaan yt-neuvotteluita jopa 25 henkilötyövuoden vähentämisestä.

Järjestö aikoo lopettaa kokonaan muun muassa kehitysyhteistyönsä Vietnamissa. Maassa on muun muassa edistetty etnisten vähemmistöjen koulutusta ja parannettu vammaisten lasten terveyttä.

"Kenen tarpeet ovat arvokkaampia kuin toisten – se on se kauhea dilemma, jonka eteen olemme pakotettuja menemään. Sellaista työtä, josta olisi helppo vähentää, ei ole", Leino-Nzau toteaa.

Vammaisten parissa tehtävä kehitysyhteistyö pyritään hänen mukaansa kuitenkin säästämään mahdollisimman hyvin leikkauksilta.

Lähetysseuran ja Vammaiskumppanuuden lisäksi myös monet muut järjestöt ovat viime viikkoina ilmoittaneet kehitysyhteistyön lopettamisesta kokonaan monissa maissa.

Demo Finland on lopettanut työn Nepalissa, Solidaarisuus puolestaan ajaa alas hankkeet Ugandassa. Kirkon Ulkomaanapu pudottaa ohjelmistaan kokonaan pois viisi maata: Libanonin, Mosambikin, Guatemalan, Hondurasin ja Kongon demokraattisen tasavallan.

Uudet hankkeet jäihin

Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöjen lisäksi rajuja muutoksia joutuvat tekemään myös pienemmät, hanketukea saavat järjestöt. Ulkoministeriö ehti jo järjestää tämänvuotisen hanketuen hakukierroksen, mutta hakemuksia ei käsitellä, koska kierros päätettiin jäädyttää säästötarpeiden vuoksi.

Järjestöille se tarkoittaa, että uusia hankkeita ei voi aloittaa ja myös moni jo käynnissä oleva hanke jää ilman jatkorahoitusta.

Esimerkiksi Suomen Lasten ja Nuorten säätiön kehitysyhteistyöpäällikkö Aino Heikkinen kertoo, että siinä, missä järjestöllä tänä vuonna on ollut viisi kehitysyhteistyöhanketta, ensi vuonna hankkeita on kolme ja mikäli lisärahoitusta ei tule, vuonna 2017 enää yksi.

Järjestö haki tänä vuonna rahoitusta hankkeilleen Peruun ja Keniaan. Perussa on jo aiemmin tuettu muun muassa nuorten elämäntaitoja ja pienyrittäjyyttä. Keniaan suunniteltu hanke taas olisi tukenut yli tuhannen nuoren osallistumista ja työllistymistä Nairobin slummialueilla, Heikkinen kertoo.

Valonpilkahduksiakin löytyy

Kaikissa järjestöissä leikkaukset eivät ole yhtä dramaattisia. Esimerkiksi Kuurojen liitto aikoo turvautua juustohöylään ja leikata kaikesta vähän. Myös Reilu kauppa ry:n ohjelmapäällikkö Teemu Sokka kertoo, ettei järjestö aio lopettaa hankkeitaan, vaan yrittää löytää rahoitusta muualta.

Kehitysmaiden ympäristöjärjestöjen hankkeita tukevalla Siemenpuu-säätiöllä leikkaukset taas kohdistuvat enemmänkin mahdollisiin uusiin tuleviin hankkeisiin, eivät niinkään meneillään oleviin, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan jatkamaan, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro.

Yksi maailma.netin haastattelemista järjestöistä aikoo myös viedä hankkeensa suunnitellusti loppuun. Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöihin kuuluvalla Pelastakaa Lapset ry:llä on ensi vuonna meneillään viimeinen vuosi kolmivuotisesta ohjelmakaudesta, ja sen sitoumukset täytetään.

"Me olemme tehneet lupauksen, että yhtäkään lasta ei jätetä. Emme tule lopettamaan ensi vuonna hankkeita lainkaan. Keräämme rahaa kaksi miljoonaa euroa ja toivomme, että vuoden lopussa on riittävästi rahaa maksaa laskut", kertoo järjestön kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Järjestön budjetista leikkautuu ensi vuonna 2,2 miljoonaa euroa. Se on pannut pystyyn Yhtäkään lasta ei jätetä -keräyksen, jonka yrittää täyttää aukon. Vuonna 2017 järjestö sen sijaan joutunee tekemään muutoksia.

"Vaikea perustella"

Monissa kehitysmaiden järjestöissä tiedetään jo, että leikkauksia on tulossa. Anja Malmin mukaan osa Vammaiskumppanuuden kumppanijärjestöistä on lähettänyt suomalaisille rohkaisuviestejä, osa taas on vielä liian typertyneitä sanoakseen mitään.

Myös Katri Leino-Nzaun mukaan järjestöt ovat olleet järkyttyneitä.

"On ollut vaikea perustella Suomen valtion radikaalia mielenmuutosta. Suomi on ollut edelläkävijä naisten ja vammaisten aseman edistämisessä, ja kyllä kumppanimmekin ovat tienneet sen erittäin hyvin", hän toteaa.

(Etusivun alkuperäinen kuva: jaredflo / Flickr.com / cc 2.0)

Budjetti kutistuu

  • Suomen kehitysyhteistyöbudjetista leikataan ensi vuonna laskutavasta riippuen 300–400 miljoonaa euroa eli noin 30–40 prosenttia.
  • Kehitysyhteistyön määrärahat ovat tämänhetkisen talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna vajaat 714 miljoonaa euroa.
  • Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötuesta leikataan 43 prosenttia; ensi vuonna budjetti on 65 miljoonaa euroa.
  • Kumppanuus- ja hanketukijärjestöjen lisäksi leikataan esimerkiksi viestintä- ja globaalikasvatustuesta sekä kansainvälisten järjestöjen yleistuesta.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskuntatalous Suomi Demo FinlandKirkon UlkomaanapuPelastakaa Lapset ryReilu kauppa rySiemenpuu-säätiöSolidaarisuusSuomen LähetysseuraTaksvärkki ryVammaiskumppanuus ry

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Vihreitä lehtikasveja pellolla.

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Moni suomalainen lihantuottaja käyttää kyllä sertifioitua soijaa, mutta käytännössä soijaa ei pystytä jäljittämään, selviää Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Mielenosoittajia pinkkien kylttien kanssa

Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään

Trumpin aikana kansainväliset järjestöt eivät ole saaneet Yhdysvaltain rahoitusta, jos ne ovat edes puhuneet työssään abortista. Säännön hyödyt ovat olleet minimaaliset ja haitat valtavat.

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti