Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Kehitysyhteistyötä ajetaan alas Suomen leikkausten seurauksena ympäri maailman

Muun muassa järjestöjen vammais- ja nuorisotyötä jää tekemättä. "Kenen tarpeet ovat arvokkaampia kuin toisten – se on kauhea dilemma", toteaa Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö.
Suomen Lähetysseura on tukenut Vietnamissa mm. vammaisia lapsia. Vietnamilainen päiväkodin opettaja Nguyen Thi Minh Phuong vierailee vammaisen Hoang Xuan Quyetin kotona vapaa-aikanaankin tarkistamassa tämän voinnin. (Kuva: Laura Meriläinen)

Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt elävät synkkää syksyä. Ulkoministeriön kesäkuussa ilmoittamien tukileikkausten seurauksena monissa käydään nyt yt-neuvotteluja ja yritetään päättää, mistä miljoonien eurojen suuruiset säästöt otetaan.

Vaikka moni yrittää leikata mahdollisimman paljon kotimaan henkilöstöstä ja toiminnasta, myös kehitysyhteistyöhankkeita on lopetettava.

"On hirveän vaikea päättää, mikä nyt sitten ansaitsee tulla lopetetuksi ja mikä ei", toteaa Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja Anja Malm.

Vammaiskumppanuus on yksi ulkoministeriö 16 kumppanuusjärjestöstä. Niille on ilmoitettu, että niiden saamasta ohjelmatuesta keskimäärin 38 prosenttia leikataan ensi vuonna.

Vammaiskumppanuus koordinoi yhdeksän suomalaisen vammaisjärjestön kehitysyhteistyöhankkeita. Sen tapauksessa leikkaussumma tulee olemaan noin 1,2 miljoona euroa.

Vaikeita päätöksiä on jo tehty. Malmin mukaan leikkausten seurauksena esimerkiksi Näkövammaisten keskusliitto lopettaa pitkäaikaisen työnsä Palestiinassa ja Kynnys ry yhden hankkeen Etiopiassa. Palestiinassa tuki loppuu näkövammaisten lasten kouluopetukselta ja näiden vanhempien tukiyhdistykseltä, Etiopiassa ilman tukea jää vammaisten naisten tukihanke.

Kokonaisia maita putoaa pois

Leikkauksista kärsivät myös kehitysmaiden järjestöt, jotka vastaavat suomalaisten järjestöjen rahoittamien hankkeiden käytännön toteutuksesta. Päätettäessä, mikä hanke lopetetaan ja mikä jätetään, onkin Malmin mukaan yritetty punnita sitä, millaiset mahdollisuudet kumppanijärjestöillä on löytää muita rahoitusmuotoja.

Monilla vammaisjärjestöillä ei kuitenkaan ole muita tukijoita, sillä niiden asema on kehitysmaissa vielä heikko.

"Kun meidän tukemme voimakkaasti pienenee tai jää kokonaan pois, he jäävät yleensä ilman tukea", Malm sanoo.

Myös Suomen Lähetysseura on hankkeita karsiessaan yrittänyt painottaa niitä järjestöjä, joilla on mahdollisuus saada rahoitusta muualtakin, kertoo järjestön kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau. Järjestöltä leikataan ensi vuonna yli 3,3 miljoonaa euroa, ja se käy parhaillaan yt-neuvotteluita jopa 25 henkilötyövuoden vähentämisestä.

Järjestö aikoo lopettaa kokonaan muun muassa kehitysyhteistyönsä Vietnamissa. Maassa on muun muassa edistetty etnisten vähemmistöjen koulutusta ja parannettu vammaisten lasten terveyttä.

"Kenen tarpeet ovat arvokkaampia kuin toisten – se on se kauhea dilemma, jonka eteen olemme pakotettuja menemään. Sellaista työtä, josta olisi helppo vähentää, ei ole", Leino-Nzau toteaa.

Vammaisten parissa tehtävä kehitysyhteistyö pyritään hänen mukaansa kuitenkin säästämään mahdollisimman hyvin leikkauksilta.

Lähetysseuran ja Vammaiskumppanuuden lisäksi myös monet muut järjestöt ovat viime viikkoina ilmoittaneet kehitysyhteistyön lopettamisesta kokonaan monissa maissa.

Demo Finland on lopettanut työn Nepalissa, Solidaarisuus puolestaan ajaa alas hankkeet Ugandassa. Kirkon Ulkomaanapu pudottaa ohjelmistaan kokonaan pois viisi maata: Libanonin, Mosambikin, Guatemalan, Hondurasin ja Kongon demokraattisen tasavallan.

Uudet hankkeet jäihin

Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöjen lisäksi rajuja muutoksia joutuvat tekemään myös pienemmät, hanketukea saavat järjestöt. Ulkoministeriö ehti jo järjestää tämänvuotisen hanketuen hakukierroksen, mutta hakemuksia ei käsitellä, koska kierros päätettiin jäädyttää säästötarpeiden vuoksi.

Järjestöille se tarkoittaa, että uusia hankkeita ei voi aloittaa ja myös moni jo käynnissä oleva hanke jää ilman jatkorahoitusta.

Esimerkiksi Suomen Lasten ja Nuorten säätiön kehitysyhteistyöpäällikkö Aino Heikkinen kertoo, että siinä, missä järjestöllä tänä vuonna on ollut viisi kehitysyhteistyöhanketta, ensi vuonna hankkeita on kolme ja mikäli lisärahoitusta ei tule, vuonna 2017 enää yksi.

Järjestö haki tänä vuonna rahoitusta hankkeilleen Peruun ja Keniaan. Perussa on jo aiemmin tuettu muun muassa nuorten elämäntaitoja ja pienyrittäjyyttä. Keniaan suunniteltu hanke taas olisi tukenut yli tuhannen nuoren osallistumista ja työllistymistä Nairobin slummialueilla, Heikkinen kertoo.

Valonpilkahduksiakin löytyy

Kaikissa järjestöissä leikkaukset eivät ole yhtä dramaattisia. Esimerkiksi Kuurojen liitto aikoo turvautua juustohöylään ja leikata kaikesta vähän. Myös Reilu kauppa ry:n ohjelmapäällikkö Teemu Sokka kertoo, ettei järjestö aio lopettaa hankkeitaan, vaan yrittää löytää rahoitusta muualta.

Kehitysmaiden ympäristöjärjestöjen hankkeita tukevalla Siemenpuu-säätiöllä leikkaukset taas kohdistuvat enemmänkin mahdollisiin uusiin tuleviin hankkeisiin, eivät niinkään meneillään oleviin, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan jatkamaan, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro.

Yksi maailma.netin haastattelemista järjestöistä aikoo myös viedä hankkeensa suunnitellusti loppuun. Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöihin kuuluvalla Pelastakaa Lapset ry:llä on ensi vuonna meneillään viimeinen vuosi kolmivuotisesta ohjelmakaudesta, ja sen sitoumukset täytetään.

"Me olemme tehneet lupauksen, että yhtäkään lasta ei jätetä. Emme tule lopettamaan ensi vuonna hankkeita lainkaan. Keräämme rahaa kaksi miljoonaa euroa ja toivomme, että vuoden lopussa on riittävästi rahaa maksaa laskut", kertoo järjestön kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Järjestön budjetista leikkautuu ensi vuonna 2,2 miljoonaa euroa. Se on pannut pystyyn Yhtäkään lasta ei jätetä -keräyksen, jonka yrittää täyttää aukon. Vuonna 2017 järjestö sen sijaan joutunee tekemään muutoksia.

"Vaikea perustella"

Monissa kehitysmaiden järjestöissä tiedetään jo, että leikkauksia on tulossa. Anja Malmin mukaan osa Vammaiskumppanuuden kumppanijärjestöistä on lähettänyt suomalaisille rohkaisuviestejä, osa taas on vielä liian typertyneitä sanoakseen mitään.

Myös Katri Leino-Nzaun mukaan järjestöt ovat olleet järkyttyneitä.

"On ollut vaikea perustella Suomen valtion radikaalia mielenmuutosta. Suomi on ollut edelläkävijä naisten ja vammaisten aseman edistämisessä, ja kyllä kumppanimmekin ovat tienneet sen erittäin hyvin", hän toteaa.

(Etusivun alkuperäinen kuva: jaredflo / Flickr.com / cc 2.0)

Budjetti kutistuu

  • Suomen kehitysyhteistyöbudjetista leikataan ensi vuonna laskutavasta riippuen 300–400 miljoonaa euroa eli noin 30–40 prosenttia.
  • Kehitysyhteistyön määrärahat ovat tämänhetkisen talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna vajaat 714 miljoonaa euroa.
  • Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötuesta leikataan 43 prosenttia; ensi vuonna budjetti on 65 miljoonaa euroa.
  • Kumppanuus- ja hanketukijärjestöjen lisäksi leikataan esimerkiksi viestintä- ja globaalikasvatustuesta sekä kansainvälisten järjestöjen yleistuesta.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskuntatalous Suomi Demo ryKirkon UlkomaanapuPelastakaa Lapset ryReilu kauppa rySiemenpuu-säätiöSolidaarisuusSuomen LähetysseuraTaksvärkki ryVammaiskumppanuus ry

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit