Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Kehitysyhteistyötä ajetaan alas Suomen leikkausten seurauksena ympäri maailman

Muun muassa järjestöjen vammais- ja nuorisotyötä jää tekemättä. "Kenen tarpeet ovat arvokkaampia kuin toisten – se on kauhea dilemma", toteaa Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö.
Suomen Lähetysseura on tukenut Vietnamissa mm. vammaisia lapsia. Vietnamilainen päiväkodin opettaja Nguyen Thi Minh Phuong vierailee vammaisen Hoang Xuan Quyetin kotona vapaa-aikanaankin tarkistamassa tämän voinnin. (Kuva: Laura Meriläinen)

Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt elävät synkkää syksyä. Ulkoministeriön kesäkuussa ilmoittamien tukileikkausten seurauksena monissa käydään nyt yt-neuvotteluja ja yritetään päättää, mistä miljoonien eurojen suuruiset säästöt otetaan.

Vaikka moni yrittää leikata mahdollisimman paljon kotimaan henkilöstöstä ja toiminnasta, myös kehitysyhteistyöhankkeita on lopetettava.

"On hirveän vaikea päättää, mikä nyt sitten ansaitsee tulla lopetetuksi ja mikä ei", toteaa Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja Anja Malm.

Vammaiskumppanuus on yksi ulkoministeriö 16 kumppanuusjärjestöstä. Niille on ilmoitettu, että niiden saamasta ohjelmatuesta keskimäärin 38 prosenttia leikataan ensi vuonna.

Vammaiskumppanuus koordinoi yhdeksän suomalaisen vammaisjärjestön kehitysyhteistyöhankkeita. Sen tapauksessa leikkaussumma tulee olemaan noin 1,2 miljoona euroa.

Vaikeita päätöksiä on jo tehty. Malmin mukaan leikkausten seurauksena esimerkiksi Näkövammaisten keskusliitto lopettaa pitkäaikaisen työnsä Palestiinassa ja Kynnys ry yhden hankkeen Etiopiassa. Palestiinassa tuki loppuu näkövammaisten lasten kouluopetukselta ja näiden vanhempien tukiyhdistykseltä, Etiopiassa ilman tukea jää vammaisten naisten tukihanke.

Kokonaisia maita putoaa pois

Leikkauksista kärsivät myös kehitysmaiden järjestöt, jotka vastaavat suomalaisten järjestöjen rahoittamien hankkeiden käytännön toteutuksesta. Päätettäessä, mikä hanke lopetetaan ja mikä jätetään, onkin Malmin mukaan yritetty punnita sitä, millaiset mahdollisuudet kumppanijärjestöillä on löytää muita rahoitusmuotoja.

Monilla vammaisjärjestöillä ei kuitenkaan ole muita tukijoita, sillä niiden asema on kehitysmaissa vielä heikko.

"Kun meidän tukemme voimakkaasti pienenee tai jää kokonaan pois, he jäävät yleensä ilman tukea", Malm sanoo.

Myös Suomen Lähetysseura on hankkeita karsiessaan yrittänyt painottaa niitä järjestöjä, joilla on mahdollisuus saada rahoitusta muualtakin, kertoo järjestön kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau. Järjestöltä leikataan ensi vuonna yli 3,3 miljoonaa euroa, ja se käy parhaillaan yt-neuvotteluita jopa 25 henkilötyövuoden vähentämisestä.

Järjestö aikoo lopettaa kokonaan muun muassa kehitysyhteistyönsä Vietnamissa. Maassa on muun muassa edistetty etnisten vähemmistöjen koulutusta ja parannettu vammaisten lasten terveyttä.

"Kenen tarpeet ovat arvokkaampia kuin toisten – se on se kauhea dilemma, jonka eteen olemme pakotettuja menemään. Sellaista työtä, josta olisi helppo vähentää, ei ole", Leino-Nzau toteaa.

Vammaisten parissa tehtävä kehitysyhteistyö pyritään hänen mukaansa kuitenkin säästämään mahdollisimman hyvin leikkauksilta.

Lähetysseuran ja Vammaiskumppanuuden lisäksi myös monet muut järjestöt ovat viime viikkoina ilmoittaneet kehitysyhteistyön lopettamisesta kokonaan monissa maissa.

Demo Finland on lopettanut työn Nepalissa, Solidaarisuus puolestaan ajaa alas hankkeet Ugandassa. Kirkon Ulkomaanapu pudottaa ohjelmistaan kokonaan pois viisi maata: Libanonin, Mosambikin, Guatemalan, Hondurasin ja Kongon demokraattisen tasavallan.

Uudet hankkeet jäihin

Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöjen lisäksi rajuja muutoksia joutuvat tekemään myös pienemmät, hanketukea saavat järjestöt. Ulkoministeriö ehti jo järjestää tämänvuotisen hanketuen hakukierroksen, mutta hakemuksia ei käsitellä, koska kierros päätettiin jäädyttää säästötarpeiden vuoksi.

Järjestöille se tarkoittaa, että uusia hankkeita ei voi aloittaa ja myös moni jo käynnissä oleva hanke jää ilman jatkorahoitusta.

Esimerkiksi Suomen Lasten ja Nuorten säätiön kehitysyhteistyöpäällikkö Aino Heikkinen kertoo, että siinä, missä järjestöllä tänä vuonna on ollut viisi kehitysyhteistyöhanketta, ensi vuonna hankkeita on kolme ja mikäli lisärahoitusta ei tule, vuonna 2017 enää yksi.

Järjestö haki tänä vuonna rahoitusta hankkeilleen Peruun ja Keniaan. Perussa on jo aiemmin tuettu muun muassa nuorten elämäntaitoja ja pienyrittäjyyttä. Keniaan suunniteltu hanke taas olisi tukenut yli tuhannen nuoren osallistumista ja työllistymistä Nairobin slummialueilla, Heikkinen kertoo.

Valonpilkahduksiakin löytyy

Kaikissa järjestöissä leikkaukset eivät ole yhtä dramaattisia. Esimerkiksi Kuurojen liitto aikoo turvautua juustohöylään ja leikata kaikesta vähän. Myös Reilu kauppa ry:n ohjelmapäällikkö Teemu Sokka kertoo, ettei järjestö aio lopettaa hankkeitaan, vaan yrittää löytää rahoitusta muualta.

Kehitysmaiden ympäristöjärjestöjen hankkeita tukevalla Siemenpuu-säätiöllä leikkaukset taas kohdistuvat enemmänkin mahdollisiin uusiin tuleviin hankkeisiin, eivät niinkään meneillään oleviin, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan jatkamaan, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro.

Yksi maailma.netin haastattelemista järjestöistä aikoo myös viedä hankkeensa suunnitellusti loppuun. Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöihin kuuluvalla Pelastakaa Lapset ry:llä on ensi vuonna meneillään viimeinen vuosi kolmivuotisesta ohjelmakaudesta, ja sen sitoumukset täytetään.

"Me olemme tehneet lupauksen, että yhtäkään lasta ei jätetä. Emme tule lopettamaan ensi vuonna hankkeita lainkaan. Keräämme rahaa kaksi miljoonaa euroa ja toivomme, että vuoden lopussa on riittävästi rahaa maksaa laskut", kertoo järjestön kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Järjestön budjetista leikkautuu ensi vuonna 2,2 miljoonaa euroa. Se on pannut pystyyn Yhtäkään lasta ei jätetä -keräyksen, jonka yrittää täyttää aukon. Vuonna 2017 järjestö sen sijaan joutunee tekemään muutoksia.

"Vaikea perustella"

Monissa kehitysmaiden järjestöissä tiedetään jo, että leikkauksia on tulossa. Anja Malmin mukaan osa Vammaiskumppanuuden kumppanijärjestöistä on lähettänyt suomalaisille rohkaisuviestejä, osa taas on vielä liian typertyneitä sanoakseen mitään.

Myös Katri Leino-Nzaun mukaan järjestöt ovat olleet järkyttyneitä.

"On ollut vaikea perustella Suomen valtion radikaalia mielenmuutosta. Suomi on ollut edelläkävijä naisten ja vammaisten aseman edistämisessä, ja kyllä kumppanimmekin ovat tienneet sen erittäin hyvin", hän toteaa.

(Etusivun alkuperäinen kuva: jaredflo / Flickr.com / cc 2.0)

Budjetti kutistuu

  • Suomen kehitysyhteistyöbudjetista leikataan ensi vuonna laskutavasta riippuen 300–400 miljoonaa euroa eli noin 30–40 prosenttia.
  • Kehitysyhteistyön määrärahat ovat tämänhetkisen talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna vajaat 714 miljoonaa euroa.
  • Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötuesta leikataan 43 prosenttia; ensi vuonna budjetti on 65 miljoonaa euroa.
  • Kumppanuus- ja hanketukijärjestöjen lisäksi leikataan esimerkiksi viestintä- ja globaalikasvatustuesta sekä kansainvälisten järjestöjen yleistuesta.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskuntatalous Suomi Demo ryKirkon UlkomaanapuPelastakaa Lapset ryReilu kauppa rySiemenpuu-säätiöSolidaarisuusSuomen LähetysseuraTaksvärkki ryVammaiskumppanuus ry

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla