Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Suomi jäädyttää useiden YK-järjestöjen yleistuen

Useimmat aiemmin tuetut järjestöt – muun muassa WHO sekä Unaids – ovat jäämässä ilman monenkeskisistä määrärahoista myönnettävää tukea.
UNHCR:n johtaja António Guterres. (Kuva: Eric Bridiers / United States Mission Geneva / cc 2.0)

Ulkoministeriö ei myönnä ensi vuonna lainkaan yleistukea useimmille aiemmin tukemilleen kansainvälisille YK-järjestöille. Ilman yleistukea ovat jäämässä muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO, YK:n hiv- ja aids-järjestö Unaids sekä palestiinalaispakolaisten auttamisjärjestö UNRWA. Syynä ovat kehitysyhteistyöbudjettiin tehtävät leikkaukset.

Jo aiemmin oli tiedossa, että rahat kohdistetaan jatkossa vain muutamalle järjestölle, mutta ulkoministeriö tarkensi lukuja eilen. Alustavien tietojen mukaan eniten rahaa on ensi vuonna luvassa YK:n väestörahasto UNFPA:lle, 15–18 miljoonaa euroa, joka on noin puolet vähemmän kuin tänä vuonna.

Tasa-arvojärjestö UN Women on saamassa 10 miljoonaa euroa ja lastenjärjestö Unicef 5–6 miljoonaa euroa. UN Womenin leikkaus nykyisestä on vajaat 30 prosenttia, Unicefin 70–75 prosenttia. Ministeriön mukaan lukuihin voi vielä tulla muutoksia.

Lisäksi budjetista varataan ministeriön mukaan YK:n kehitysohjelmalle UNDP:lle tämänvuotisen 15,6 miljoonan euron sijasta "pienimuotoinen" summa. Muille YK-järjestöille, jotka tänä vuonna saivat yhteensä 33,2 miljoonaa euroa, ei heru mitään.

Ilman yleistukea jääviin muihin YK-järjestöihin kuuluu monenlaisia järjestöjä. Ulkoministeriön tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2014 YK:n aids-ohjelma Unaids sai yleistukea 9,6 miljoonaa euroa, ympäristöohjelma Unep 6,27 miljoonaa euroa, pakolaisjärjestö UNHCR 7 miljoonaa euroa, elintarvikeohjelma WFP 6 miljoonaa euroa ja maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO 1,01 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna toteutettavat leikkaukset ovat osa uutta hallitusohjelmaa, joka supistaa kehitysyhteistyöbudjettia tämänhetkisen talousarvioesityksen mukaan yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Monenkeskiseen määrärahaan esitetään noin 150 miljoonan euron suuruista leikkausta, joka on absoluuttisesti suurin ja suhteellisesti toiseksi suurin kehitysyhteistyörahoitukseen tehtävä leikkaus.

"Kestämätöntä"

Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko muistuttaa, että vaikka ulkoministeriö on luvannut kehitysyhteistyöhön ensi vuonna kohdistuvien leikkausten olevan väliaikaisia, YK-järjestöjen yleistuen kohdalla asia ei ole niin yksinkertainen.

"Perusrahoituksen lopettaminen kokonaan ei ole väliaikaista, eikä sitä lähdetä kovin helposti kasvattamaan uudestaan. Kyse on strategisesta valinnasta", hän sanoo.

Yleistuki on korvamerkitsemätöntä rahaa, jolla pyöritetään järjestöjen perustoimintaa. Sen loppuminen ei tarkoita välttämättä kaikkien YK-järjestöjen koko rahoituksen loppumista, sillä osa niistä saa rahoitusta ulkoministeriön muiden rahoitusinstrumenttien kautta. Esimerkiksi WFP ja UNHCR ovat saaneet rahoitusta humanitaarisen avun varoista, joista ei ensi vuonna leikata yhtä paljon kuin muista.

Laukko muistuttaa, etteivät muut tukimuodot kuitenkaan korvaa yleistuen lopetusta.

"Jos järjestöillä on jokin normatiivinen tehtävä – kuten WHO:lla tarttuvien tautien ehkäisyssä ja UNEPilla ympäristösopimusten toimeenpanossa – niin eihän sitä hankkeiden varassa tehdä. Tämä on aivan kestämätön rakenne", hän sanoo.

Laukko muistuttaa, että YK-järjestöjen yleisrahoitus vähenee myös suhteellisesti monenkeskisen rahoitusinstrumentin sisällä – tänä vuonna niiden osuus on 43 prosenttia, ensi vuonna 29. Loppuraha menee muun muassa Maailmanpankkiryhmälle ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille.

Hän kritisoi sitä, että keskustelua leikkausten painopisteistä ei juuri ole käyty.

"Haluaisin nähdä sen arvioinnin, joka antaa osviittaa siitä, että tämä on juuri se suunta, jolla laadukkaita tuloksia saadaan aikaiseksi", hän toteaa.

Juttua tarkennettu 12.10. YK-järjestöjen leikkaukset sisältyvät tämänhetkiseen talousarvioesitykseen, joka eduskunnan on määrä hyväksyä joulukuussa.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Suomen YK-liitto

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.

Tuoreimmat

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten