Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Suomi jäädyttää useiden YK-järjestöjen yleistuen

Useimmat aiemmin tuetut järjestöt – muun muassa WHO sekä Unaids – ovat jäämässä ilman monenkeskisistä määrärahoista myönnettävää tukea.
UNHCR:n johtaja António Guterres. (Kuva: Eric Bridiers / United States Mission Geneva / cc 2.0)

Ulkoministeriö ei myönnä ensi vuonna lainkaan yleistukea useimmille aiemmin tukemilleen kansainvälisille YK-järjestöille. Ilman yleistukea ovat jäämässä muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO, YK:n hiv- ja aids-järjestö Unaids sekä palestiinalaispakolaisten auttamisjärjestö UNRWA. Syynä ovat kehitysyhteistyöbudjettiin tehtävät leikkaukset.

Jo aiemmin oli tiedossa, että rahat kohdistetaan jatkossa vain muutamalle järjestölle, mutta ulkoministeriö tarkensi lukuja eilen. Alustavien tietojen mukaan eniten rahaa on ensi vuonna luvassa YK:n väestörahasto UNFPA:lle, 15–18 miljoonaa euroa, joka on noin puolet vähemmän kuin tänä vuonna.

Tasa-arvojärjestö UN Women on saamassa 10 miljoonaa euroa ja lastenjärjestö Unicef 5–6 miljoonaa euroa. UN Womenin leikkaus nykyisestä on vajaat 30 prosenttia, Unicefin 70–75 prosenttia. Ministeriön mukaan lukuihin voi vielä tulla muutoksia.

Lisäksi budjetista varataan ministeriön mukaan YK:n kehitysohjelmalle UNDP:lle tämänvuotisen 15,6 miljoonan euron sijasta "pienimuotoinen" summa. Muille YK-järjestöille, jotka tänä vuonna saivat yhteensä 33,2 miljoonaa euroa, ei heru mitään.

Ilman yleistukea jääviin muihin YK-järjestöihin kuuluu monenlaisia järjestöjä. Ulkoministeriön tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2014 YK:n aids-ohjelma Unaids sai yleistukea 9,6 miljoonaa euroa, ympäristöohjelma Unep 6,27 miljoonaa euroa, pakolaisjärjestö UNHCR 7 miljoonaa euroa, elintarvikeohjelma WFP 6 miljoonaa euroa ja maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO 1,01 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna toteutettavat leikkaukset ovat osa uutta hallitusohjelmaa, joka supistaa kehitysyhteistyöbudjettia tämänhetkisen talousarvioesityksen mukaan yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Monenkeskiseen määrärahaan esitetään noin 150 miljoonan euron suuruista leikkausta, joka on absoluuttisesti suurin ja suhteellisesti toiseksi suurin kehitysyhteistyörahoitukseen tehtävä leikkaus.

"Kestämätöntä"

Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko muistuttaa, että vaikka ulkoministeriö on luvannut kehitysyhteistyöhön ensi vuonna kohdistuvien leikkausten olevan väliaikaisia, YK-järjestöjen yleistuen kohdalla asia ei ole niin yksinkertainen.

"Perusrahoituksen lopettaminen kokonaan ei ole väliaikaista, eikä sitä lähdetä kovin helposti kasvattamaan uudestaan. Kyse on strategisesta valinnasta", hän sanoo.

Yleistuki on korvamerkitsemätöntä rahaa, jolla pyöritetään järjestöjen perustoimintaa. Sen loppuminen ei tarkoita välttämättä kaikkien YK-järjestöjen koko rahoituksen loppumista, sillä osa niistä saa rahoitusta ulkoministeriön muiden rahoitusinstrumenttien kautta. Esimerkiksi WFP ja UNHCR ovat saaneet rahoitusta humanitaarisen avun varoista, joista ei ensi vuonna leikata yhtä paljon kuin muista.

Laukko muistuttaa, etteivät muut tukimuodot kuitenkaan korvaa yleistuen lopetusta.

"Jos järjestöillä on jokin normatiivinen tehtävä – kuten WHO:lla tarttuvien tautien ehkäisyssä ja UNEPilla ympäristösopimusten toimeenpanossa – niin eihän sitä hankkeiden varassa tehdä. Tämä on aivan kestämätön rakenne", hän sanoo.

Laukko muistuttaa, että YK-järjestöjen yleisrahoitus vähenee myös suhteellisesti monenkeskisen rahoitusinstrumentin sisällä – tänä vuonna niiden osuus on 43 prosenttia, ensi vuonna 29. Loppuraha menee muun muassa Maailmanpankkiryhmälle ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille.

Hän kritisoi sitä, että keskustelua leikkausten painopisteistä ei juuri ole käyty.

"Haluaisin nähdä sen arvioinnin, joka antaa osviittaa siitä, että tämä on juuri se suunta, jolla laadukkaita tuloksia saadaan aikaiseksi", hän toteaa.

Juttua tarkennettu 12.10. YK-järjestöjen leikkaukset sisältyvät tämänhetkiseen talousarvioesitykseen, joka eduskunnan on määrä hyväksyä joulukuussa.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Suomen YK-liitto

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Nainen ja aaseja kuivuneen joen pohjalla

Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna

1,8 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kuivuutta Afrikan sarvessa. Pelastakaa Lapset vaatii lisärahoitusta avustustoimiin.