Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa

"Tulee mieleen se synkkä ajatus, että niiltä, jotka ovat kaukana, on helppo leikata", toteaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
(Kuva: José Eduardo Deboni / cc 2.0)

Tänään hallitusohjelmansa (pdf) julkistanut pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä tällä hallituskaudella 300 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman yhteydessä julkaistun leikkauslistan (pdf) mukaan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan 200 miljoonalla eurolla ja avustusmuotoisesta tuesta muutetaan 100 miljoonaa euroa lainoiksi tai kehitysrahoituslaitos Finnfundin pääomaksi.

Lisäksi päättyneen hallituskauden käytäntö ohjata päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöbudjettiin loppuu, minkä vaikutus lienee noin 60–70 miljoonaa euroa.

Kaikki hallituspuolueet ilmoittivat jo ennen vaaleja olevansa valmis kehitysyhteistyöleikkauksiin, joten ainakin jonkinlainen romahdus oli odotettu. Kehitysyhteistyöleikkaukset kuuluvat kuitenkin euromääräisesti hallitusohjelman suurimpiin, ja suomalaisjärjestöt pitävätkin niitä suurina. Järjestöjen kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen sanoo olevansa erittäin pettynyt päätökseen.

"Leikkaukset ovat kohtuuttoman suuret. Ymmärsimme kyllä, että leikkaukset leijuvat ilmassa ja kaikki hallinnon sektorit joutuvat tarkastelun alle, mutta leikkausten osuus on aika rujo kehitysrahoituksen kohdalla. Tulee mieleen synkkä ajatus, että niiltä, jotka ovat kaukana, on helppo leikata", hän toteaa.

Hän muistelee, että yhtä suuria leikkauksia on viimeksi tehty viime laman aikoihin yli 20 vuotta sitten.

Myös Plan Suomi Säätiön pääsihteeri Ossi Heinänen pitää leikkauksia suurina. Hän muistuttaa, että osa Suomen kehitysapubudjetista on YK:lle ja EU:lle maksettavaa rahaa, josta ei voi kansainvälisiä sopimuksia rikkomatta leikata. Siksi osuus, josta leikkaukset otetaan, on pienempi kuin koko noin miljardin euron vuosittainen kehitysapupotti.

"Suomen pitää toki panostaa oman talouden hoitoon, mutta samalla ei saa unohtaa maailman köyhimpiä. Siitä ei ole kovin kauaa aikaa, kun Suomi itsekin sai apua. Kyllä tämä omaan napaan tuijottamista ehdottomasti heijastelee", hän toteaa.

"Huolestuttava signaali"

Tänään julkaistun hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii edelleen täyttämään lupauksensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, joskin pidemmällä aikavälillä. Hallituskaudella on myös tarkoitus vahvistaa kehitysmaiden omaa yritystoimintaa ja veropohjaa sekä lisätä kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, mitattavuutta ja vaikuttavuutta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkusta tulee vastaamaan kokoomus.

Timo Lappalaisen mukaan Suomen leikkaukset tulevat vaikuttamaan maailman köyhimpien elämään sekä suoraan että epäsuorasti.

"Nyt käydään monia tulevaisuuden kannalta olennaisia ja kohtalokkaita neuvotteluita siitä, miten planeetta ja ihmisyhteisön tulevaisuus voidaan taata. Tällä hetkellä katsotaan aika tarkkaan, miten sitoutuneita maat ovat kantamaan vastuuta. Sen takia tämä lähettää poliittisesti hieman huolestuttavia signaaleja", hän toteaa.

Tänä vuonna maailma kokoustaa sekä kestävän kehityksen rahoituksesta, kestävän kehityksen tavoitteista että ilmastosopimuksesta.

"Ilmoitetut leikkaukset vesittävät rajusti tätä työtä. Suomi ei myöskään saavuta asettamaansa tavoitetta nostaa kehitysyhteistyön määrärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Kaikki tämä antaa signaalin siitä, että Suomi ei ole sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön", sanoo myös Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi KepaKirkon UlkomaanapuPlan International Suomi

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.