Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa

"Tulee mieleen se synkkä ajatus, että niiltä, jotka ovat kaukana, on helppo leikata", toteaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
(Kuva: José Eduardo Deboni / cc 2.0)

Tänään hallitusohjelmansa (pdf) julkistanut pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä tällä hallituskaudella 300 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman yhteydessä julkaistun leikkauslistan (pdf) mukaan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan 200 miljoonalla eurolla ja avustusmuotoisesta tuesta muutetaan 100 miljoonaa euroa lainoiksi tai kehitysrahoituslaitos Finnfundin pääomaksi.

Lisäksi päättyneen hallituskauden käytäntö ohjata päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöbudjettiin loppuu, minkä vaikutus lienee noin 60–70 miljoonaa euroa.

Kaikki hallituspuolueet ilmoittivat jo ennen vaaleja olevansa valmis kehitysyhteistyöleikkauksiin, joten ainakin jonkinlainen romahdus oli odotettu. Kehitysyhteistyöleikkaukset kuuluvat kuitenkin euromääräisesti hallitusohjelman suurimpiin, ja suomalaisjärjestöt pitävätkin niitä suurina. Järjestöjen kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen sanoo olevansa erittäin pettynyt päätökseen.

"Leikkaukset ovat kohtuuttoman suuret. Ymmärsimme kyllä, että leikkaukset leijuvat ilmassa ja kaikki hallinnon sektorit joutuvat tarkastelun alle, mutta leikkausten osuus on aika rujo kehitysrahoituksen kohdalla. Tulee mieleen synkkä ajatus, että niiltä, jotka ovat kaukana, on helppo leikata", hän toteaa.

Hän muistelee, että yhtä suuria leikkauksia on viimeksi tehty viime laman aikoihin yli 20 vuotta sitten.

Myös Plan Suomi Säätiön pääsihteeri Ossi Heinänen pitää leikkauksia suurina. Hän muistuttaa, että osa Suomen kehitysapubudjetista on YK:lle ja EU:lle maksettavaa rahaa, josta ei voi kansainvälisiä sopimuksia rikkomatta leikata. Siksi osuus, josta leikkaukset otetaan, on pienempi kuin koko noin miljardin euron vuosittainen kehitysapupotti.

"Suomen pitää toki panostaa oman talouden hoitoon, mutta samalla ei saa unohtaa maailman köyhimpiä. Siitä ei ole kovin kauaa aikaa, kun Suomi itsekin sai apua. Kyllä tämä omaan napaan tuijottamista ehdottomasti heijastelee", hän toteaa.

"Huolestuttava signaali"

Tänään julkaistun hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii edelleen täyttämään lupauksensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, joskin pidemmällä aikavälillä. Hallituskaudella on myös tarkoitus vahvistaa kehitysmaiden omaa yritystoimintaa ja veropohjaa sekä lisätä kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, mitattavuutta ja vaikuttavuutta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkusta tulee vastaamaan kokoomus.

Timo Lappalaisen mukaan Suomen leikkaukset tulevat vaikuttamaan maailman köyhimpien elämään sekä suoraan että epäsuorasti.

"Nyt käydään monia tulevaisuuden kannalta olennaisia ja kohtalokkaita neuvotteluita siitä, miten planeetta ja ihmisyhteisön tulevaisuus voidaan taata. Tällä hetkellä katsotaan aika tarkkaan, miten sitoutuneita maat ovat kantamaan vastuuta. Sen takia tämä lähettää poliittisesti hieman huolestuttavia signaaleja", hän toteaa.

Tänä vuonna maailma kokoustaa sekä kestävän kehityksen rahoituksesta, kestävän kehityksen tavoitteista että ilmastosopimuksesta.

"Ilmoitetut leikkaukset vesittävät rajusti tätä työtä. Suomi ei myöskään saavuta asettamaansa tavoitetta nostaa kehitysyhteistyön määrärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Kaikki tämä antaa signaalin siitä, että Suomi ei ole sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön", sanoo myös Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi KepaKirkon UlkomaanapuPlan International Suomi

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi