Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa

"Tulee mieleen se synkkä ajatus, että niiltä, jotka ovat kaukana, on helppo leikata", toteaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
(Kuva: José Eduardo Deboni / cc 2.0)

Tänään hallitusohjelmansa (pdf) julkistanut pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä tällä hallituskaudella 300 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman yhteydessä julkaistun leikkauslistan (pdf) mukaan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan 200 miljoonalla eurolla ja avustusmuotoisesta tuesta muutetaan 100 miljoonaa euroa lainoiksi tai kehitysrahoituslaitos Finnfundin pääomaksi.

Lisäksi päättyneen hallituskauden käytäntö ohjata päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöbudjettiin loppuu, minkä vaikutus lienee noin 60–70 miljoonaa euroa.

Kaikki hallituspuolueet ilmoittivat jo ennen vaaleja olevansa valmis kehitysyhteistyöleikkauksiin, joten ainakin jonkinlainen romahdus oli odotettu. Kehitysyhteistyöleikkaukset kuuluvat kuitenkin euromääräisesti hallitusohjelman suurimpiin, ja suomalaisjärjestöt pitävätkin niitä suurina. Järjestöjen kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen sanoo olevansa erittäin pettynyt päätökseen.

"Leikkaukset ovat kohtuuttoman suuret. Ymmärsimme kyllä, että leikkaukset leijuvat ilmassa ja kaikki hallinnon sektorit joutuvat tarkastelun alle, mutta leikkausten osuus on aika rujo kehitysrahoituksen kohdalla. Tulee mieleen synkkä ajatus, että niiltä, jotka ovat kaukana, on helppo leikata", hän toteaa.

Hän muistelee, että yhtä suuria leikkauksia on viimeksi tehty viime laman aikoihin yli 20 vuotta sitten.

Myös Plan Suomi Säätiön pääsihteeri Ossi Heinänen pitää leikkauksia suurina. Hän muistuttaa, että osa Suomen kehitysapubudjetista on YK:lle ja EU:lle maksettavaa rahaa, josta ei voi kansainvälisiä sopimuksia rikkomatta leikata. Siksi osuus, josta leikkaukset otetaan, on pienempi kuin koko noin miljardin euron vuosittainen kehitysapupotti.

"Suomen pitää toki panostaa oman talouden hoitoon, mutta samalla ei saa unohtaa maailman köyhimpiä. Siitä ei ole kovin kauaa aikaa, kun Suomi itsekin sai apua. Kyllä tämä omaan napaan tuijottamista ehdottomasti heijastelee", hän toteaa.

"Huolestuttava signaali"

Tänään julkaistun hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii edelleen täyttämään lupauksensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, joskin pidemmällä aikavälillä. Hallituskaudella on myös tarkoitus vahvistaa kehitysmaiden omaa yritystoimintaa ja veropohjaa sekä lisätä kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, mitattavuutta ja vaikuttavuutta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkusta tulee vastaamaan kokoomus.

Timo Lappalaisen mukaan Suomen leikkaukset tulevat vaikuttamaan maailman köyhimpien elämään sekä suoraan että epäsuorasti.

"Nyt käydään monia tulevaisuuden kannalta olennaisia ja kohtalokkaita neuvotteluita siitä, miten planeetta ja ihmisyhteisön tulevaisuus voidaan taata. Tällä hetkellä katsotaan aika tarkkaan, miten sitoutuneita maat ovat kantamaan vastuuta. Sen takia tämä lähettää poliittisesti hieman huolestuttavia signaaleja", hän toteaa.

Tänä vuonna maailma kokoustaa sekä kestävän kehityksen rahoituksesta, kestävän kehityksen tavoitteista että ilmastosopimuksesta.

"Ilmoitetut leikkaukset vesittävät rajusti tätä työtä. Suomi ei myöskään saavuta asettamaansa tavoitetta nostaa kehitysyhteistyön määrärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Kaikki tämä antaa signaalin siitä, että Suomi ei ole sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön", sanoo myös Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi KepaKirkon UlkomaanapuPlan International Suomi

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.
Tehdas tupruttaa savua veden äärellä

EU-maiden kansallisille ilmasto- ja energiasuunnitelmille vaatimaton arvosana – Suomen suunnitelma viidenneksi paras

EU-maiden pitää jättää komissiolle lopulliset ilmasto- ja energiasuunnitelmansa tämä vuoden lopussa. Luonnokset eivät ole riittävän kunnianhimoisia, mikäli halutaan päästä nollapäästöihin, selviää tutkimuksesta.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.
Lentokoneen siipi, taustalla auringonlasku

EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti

Financial Times -lehden ja Transport & Environment -järjestön käsiinsä saaneen raportin mukaan lentoveron vaikutukset unionin työllisyyteen ja bruttokansantuotteeseen olisivat merkityksettömät. EU komissio ei ole vielä julkaissut raporttia.

Luetuimmat

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää
Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys
Oikeusjuttu Shelliä vastaan etenee: Hollantilainen oikeusistuin linjasi, että sillä on toimivaltaa käsitellä nigerialaisten ympäristöaktivistien teloituksiin liittyvä tapaus
Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat
Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana
Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa
Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali
Poikkeuksellisen laaja joukko kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita vaatii EU-johtajilta ilmastohätätilaan puuttumista
EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti
Kahden sadekauden epäonnistuminen uhkaa johtaa kriisiin Somaliassa – Avustusrahoista alle viidennes kasassa