Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa

"Tulee mieleen se synkkä ajatus, että niiltä, jotka ovat kaukana, on helppo leikata", toteaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
(Kuva: José Eduardo Deboni / cc 2.0)

Tänään hallitusohjelmansa (pdf) julkistanut pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä tällä hallituskaudella 300 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman yhteydessä julkaistun leikkauslistan (pdf) mukaan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan 200 miljoonalla eurolla ja avustusmuotoisesta tuesta muutetaan 100 miljoonaa euroa lainoiksi tai kehitysrahoituslaitos Finnfundin pääomaksi.

Lisäksi päättyneen hallituskauden käytäntö ohjata päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöbudjettiin loppuu, minkä vaikutus lienee noin 60–70 miljoonaa euroa.

Kaikki hallituspuolueet ilmoittivat jo ennen vaaleja olevansa valmis kehitysyhteistyöleikkauksiin, joten ainakin jonkinlainen romahdus oli odotettu. Kehitysyhteistyöleikkaukset kuuluvat kuitenkin euromääräisesti hallitusohjelman suurimpiin, ja suomalaisjärjestöt pitävätkin niitä suurina. Järjestöjen kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen sanoo olevansa erittäin pettynyt päätökseen.

"Leikkaukset ovat kohtuuttoman suuret. Ymmärsimme kyllä, että leikkaukset leijuvat ilmassa ja kaikki hallinnon sektorit joutuvat tarkastelun alle, mutta leikkausten osuus on aika rujo kehitysrahoituksen kohdalla. Tulee mieleen synkkä ajatus, että niiltä, jotka ovat kaukana, on helppo leikata", hän toteaa.

Hän muistelee, että yhtä suuria leikkauksia on viimeksi tehty viime laman aikoihin yli 20 vuotta sitten.

Myös Plan Suomi Säätiön pääsihteeri Ossi Heinänen pitää leikkauksia suurina. Hän muistuttaa, että osa Suomen kehitysapubudjetista on YK:lle ja EU:lle maksettavaa rahaa, josta ei voi kansainvälisiä sopimuksia rikkomatta leikata. Siksi osuus, josta leikkaukset otetaan, on pienempi kuin koko noin miljardin euron vuosittainen kehitysapupotti.

"Suomen pitää toki panostaa oman talouden hoitoon, mutta samalla ei saa unohtaa maailman köyhimpiä. Siitä ei ole kovin kauaa aikaa, kun Suomi itsekin sai apua. Kyllä tämä omaan napaan tuijottamista ehdottomasti heijastelee", hän toteaa.

"Huolestuttava signaali"

Tänään julkaistun hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii edelleen täyttämään lupauksensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, joskin pidemmällä aikavälillä. Hallituskaudella on myös tarkoitus vahvistaa kehitysmaiden omaa yritystoimintaa ja veropohjaa sekä lisätä kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, mitattavuutta ja vaikuttavuutta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkusta tulee vastaamaan kokoomus.

Timo Lappalaisen mukaan Suomen leikkaukset tulevat vaikuttamaan maailman köyhimpien elämään sekä suoraan että epäsuorasti.

"Nyt käydään monia tulevaisuuden kannalta olennaisia ja kohtalokkaita neuvotteluita siitä, miten planeetta ja ihmisyhteisön tulevaisuus voidaan taata. Tällä hetkellä katsotaan aika tarkkaan, miten sitoutuneita maat ovat kantamaan vastuuta. Sen takia tämä lähettää poliittisesti hieman huolestuttavia signaaleja", hän toteaa.

Tänä vuonna maailma kokoustaa sekä kestävän kehityksen rahoituksesta, kestävän kehityksen tavoitteista että ilmastosopimuksesta.

"Ilmoitetut leikkaukset vesittävät rajusti tätä työtä. Suomi ei myöskään saavuta asettamaansa tavoitetta nostaa kehitysyhteistyön määrärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Kaikki tämä antaa signaalin siitä, että Suomi ei ole sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön", sanoo myös Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi KepaKirkon UlkomaanapuPlan International Suomi

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija