Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Eduskunta saa tänään historian ensimmäisen kehitysyhteistyön tulosraportin – Sen mukaan tulosta tulee, mutta leikkaukset vaikeuttivat työtä

Suomen kehitysyhteistyön tulokset on koottu ensimmäistä kertaa yksien kansien väliin kattavasti. Raportin mukaan Suomen työllä on vaikutusta.
Kuva kehitysyhteistyön tulosraportin kannesta
Kehityspolitiikan tulosraportti listaa yksien kansien väliin Suomen kehitysyhteistyöhankkeiden saavutuksia. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC-ND 2.0)

Eduskunta vastaanottaa tänään historian ensimmäisen kehitysyhteistyön ja -politiikan tulosraportin (pdf). Kyseessä on ulkoministeriön tekemä raportti, joka käsitellään eduskunnassa pääministerin ilmoituksena.
 
Raportti on ulkoministeriölle tärkeä, sillä siinä kootaan ensimmäistä kertaa kattavasti yhteen Suomen viime vuosien kehitysyhteistyön ja -politiikan tuloksia. Mukana ovat vuosina 2015–2018 raportoidut tulokset.

”Olemme kyllä tienneet kehitysyhteistyön tuloksista jo aiemmin, mutta näin laajaa, kattavaa ja analyyttistä tulosraporttia kehityspolitiikasta ei aiemmin ole julkaistu”, kertoi ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala raportin ennakkoesittelytilaisuudessa tiistaina.

Raportin tavoitteena on kertoa veronmaksajille ja päättäjille, mitä kehitysyhteistyövaroilla saadaan aikaan. Siinä käsitellään Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpiä painopistealueita, kuten naisten ja tyttöjen asemaa, työpaikkojen luomista, luonnonvaroja ja humanitaarista apua.

Tuloksia käydään läpi muun muassa esimerkkien, lukujen ja tilastografiikan avulla. Santalan mukaan mukana on kaikki tiedot, jotka on suinkin pystytty tuomaan yhteen.

Keskeinen johtopäätös on, että Suomen kehityspolitiikka tuottaa tuloksia ja että Suomi toteuttaa arvojaan ja tavoitteitaan ”varsin hyvin”.  

Raportin mukaan Suomen kahdenvälisellä tuella on esimerkiksi toimitettu seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut yli 1,5 miljoonalle naiselle ja tytölle vuosina 2015–2017. Menestystarinoihin kuuluu myös esimerkiksi vesihuollon toimittaminen lähes 2,5 miljoonalle ihmiselle ja sähköpalveluiden välittäminen 694 000 ihmiselle kahdenvälisen tuen avulla.

Tulokset näkyvät hitaasti

Raportin luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä vaikka tarkasteluajankohtana ovat vuodet 2015–2018, osa rahoituspäätöksistä ja työstä on tehty jo sitä ennen.

Lisäksi tulokset eivät ole koskaan pelkästään Suomen aikaansaamia vaan ne on saavutettu yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa tai osana isompaa kokonaisuutta, kuten EU-hankkeita, Santala muistutti.

Raportti paljastaakin lukijalle myös sen, miten vaikea laji kehitysyhteistyö on: vaikka tavoitteet olisivat selvät, vaikutusten laskeminen ja mittaaminen ei aina ole yksinkertaista eivätkä tulokset aina näy heti.

”Pitkäjänteisyys on tärkeää kehitysyhteistyössä. Usein tuloksia tulee 4–5 vuoden sisällä”, Santala sanoi.

Leikkausten vaikutukset myönnetään

Tulosraportti julkaistiin tänään. Ajankohta on kriittinen, sillä tällä hallituskaudella kehitysyhteistyöhön on tehty historiallisen suuret leikkaukset. Samalla päättäjät ovat vaatineet yhä enemmän näyttöä kehitysyhteistyön toimivuudesta ja tuloksista. Nyt julkistetun raportin tekoa edellytettiin vuonna 2016 tehdyssä kehityspoliittisessa selonteossa, joka ohjaa Suomen kehitysyhteistyötä tämän hallituskauden ajan.

Tulosraportissa ei ole pystytty laskemaan tarkasti leikkausten vaikutuksia, mutta sen mukaa leikkaukset ovat vähentäneet tulosten määrää. Esimerkiksi ilmastorahoitus on leikkausten seurauksena vähentynyt, mikä on vähentänyt Suomen ilmastopolitiikan uskottavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.

”Jos varoja olisi enemmän, tuloksiakin olisi enemmän”, Santala tiivistää.

Kepan ja Kehyksen muodostaman kehitysyhteistyön uuden kattojärjestön toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi kiittele ulkoministeriötä rehellisyydestä raportin tiedoissa.

”Raportissa tuodaan selvästi esille, kuinka vuonna 2016 toteutetut leikkaukset ovat heikentäneet Suomen työn vaikuttavuutta ja uskottavuutta. Seuraavan hallituksen on korjattava tilanne ja tehtävä selvä linjaus kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta”, hän sanoo tiedotteessa.

Leikkaukset ovat kohdistuneet etenkin kansalaisjärjestöihin sekä monenkeskiseen yhteistyöhön, kuten YK-järjestöihin. Kattojärjestö pitää kuitenkin tärkeänä, että kansalaisyhteiskunnan tukeminen on nostettu raportissa yhdeksi tulosmittariksi.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkahallinto Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan 200 miljoonan euron korotus vuonna 2020

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan selkeä suunnitelma ja tuntuvia lisäyksiä, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta.
Laskin ja kolikoita

Lisätalousarvioesitys: Suomelta rahaa köyhien maiden ilmastotoimiin ja muuttoliikkeen ehkäisyyn

Suomi on myöntämässä lisää rahaa vähiten kehittyneiden maiden ilmastorahastoon sekä kritiikkiäkin saaneeseen EU:n Afrikka-hätärahastoon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.