Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Eduskunta saa tänään historian ensimmäisen kehitysyhteistyön tulosraportin – Sen mukaan tulosta tulee, mutta leikkaukset vaikeuttivat työtä

Suomen kehitysyhteistyön tulokset on koottu ensimmäistä kertaa yksien kansien väliin kattavasti. Raportin mukaan Suomen työllä on vaikutusta.
Kuva kehitysyhteistyön tulosraportin kannesta
Kehityspolitiikan tulosraportti listaa yksien kansien väliin Suomen kehitysyhteistyöhankkeiden saavutuksia. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC-ND 2.0)

Eduskunta vastaanottaa tänään historian ensimmäisen kehitysyhteistyön ja -politiikan tulosraportin (pdf). Kyseessä on ulkoministeriön tekemä raportti, joka käsitellään eduskunnassa pääministerin ilmoituksena.
 
Raportti on ulkoministeriölle tärkeä, sillä siinä kootaan ensimmäistä kertaa kattavasti yhteen Suomen viime vuosien kehitysyhteistyön ja -politiikan tuloksia. Mukana ovat vuosina 2015–2018 raportoidut tulokset.

”Olemme kyllä tienneet kehitysyhteistyön tuloksista jo aiemmin, mutta näin laajaa, kattavaa ja analyyttistä tulosraporttia kehityspolitiikasta ei aiemmin ole julkaistu”, kertoi ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala raportin ennakkoesittelytilaisuudessa tiistaina.

Raportin tavoitteena on kertoa veronmaksajille ja päättäjille, mitä kehitysyhteistyövaroilla saadaan aikaan. Siinä käsitellään Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpiä painopistealueita, kuten naisten ja tyttöjen asemaa, työpaikkojen luomista, luonnonvaroja ja humanitaarista apua.

Tuloksia käydään läpi muun muassa esimerkkien, lukujen ja tilastografiikan avulla. Santalan mukaan mukana on kaikki tiedot, jotka on suinkin pystytty tuomaan yhteen.

Keskeinen johtopäätös on, että Suomen kehityspolitiikka tuottaa tuloksia ja että Suomi toteuttaa arvojaan ja tavoitteitaan ”varsin hyvin”.  

Raportin mukaan Suomen kahdenvälisellä tuella on esimerkiksi toimitettu seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut yli 1,5 miljoonalle naiselle ja tytölle vuosina 2015–2017. Menestystarinoihin kuuluu myös esimerkiksi vesihuollon toimittaminen lähes 2,5 miljoonalle ihmiselle ja sähköpalveluiden välittäminen 694 000 ihmiselle kahdenvälisen tuen avulla.

Tulokset näkyvät hitaasti

Raportin luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä vaikka tarkasteluajankohtana ovat vuodet 2015–2018, osa rahoituspäätöksistä ja työstä on tehty jo sitä ennen.

Lisäksi tulokset eivät ole koskaan pelkästään Suomen aikaansaamia vaan ne on saavutettu yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa tai osana isompaa kokonaisuutta, kuten EU-hankkeita, Santala muistutti.

Raportti paljastaakin lukijalle myös sen, miten vaikea laji kehitysyhteistyö on: vaikka tavoitteet olisivat selvät, vaikutusten laskeminen ja mittaaminen ei aina ole yksinkertaista eivätkä tulokset aina näy heti.

”Pitkäjänteisyys on tärkeää kehitysyhteistyössä. Usein tuloksia tulee 4–5 vuoden sisällä”, Santala sanoi.

Leikkausten vaikutukset myönnetään

Tulosraportti julkaistiin tänään. Ajankohta on kriittinen, sillä tällä hallituskaudella kehitysyhteistyöhön on tehty historiallisen suuret leikkaukset. Samalla päättäjät ovat vaatineet yhä enemmän näyttöä kehitysyhteistyön toimivuudesta ja tuloksista. Nyt julkistetun raportin tekoa edellytettiin vuonna 2016 tehdyssä kehityspoliittisessa selonteossa, joka ohjaa Suomen kehitysyhteistyötä tämän hallituskauden ajan.

Tulosraportissa ei ole pystytty laskemaan tarkasti leikkausten vaikutuksia, mutta sen mukaa leikkaukset ovat vähentäneet tulosten määrää. Esimerkiksi ilmastorahoitus on leikkausten seurauksena vähentynyt, mikä on vähentänyt Suomen ilmastopolitiikan uskottavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.

”Jos varoja olisi enemmän, tuloksiakin olisi enemmän”, Santala tiivistää.

Kepan ja Kehyksen muodostaman kehitysyhteistyön uuden kattojärjestön toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi kiittele ulkoministeriötä rehellisyydestä raportin tiedoissa.

”Raportissa tuodaan selvästi esille, kuinka vuonna 2016 toteutetut leikkaukset ovat heikentäneet Suomen työn vaikuttavuutta ja uskottavuutta. Seuraavan hallituksen on korjattava tilanne ja tehtävä selvä linjaus kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta”, hän sanoo tiedotteessa.

Leikkaukset ovat kohdistuneet etenkin kansalaisjärjestöihin sekä monenkeskiseen yhteistyöhön, kuten YK-järjestöihin. Kattojärjestö pitää kuitenkin tärkeänä, että kansalaisyhteiskunnan tukeminen on nostettu raportissa yhdeksi tulosmittariksi.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkahallinto Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan 200 miljoonan euron korotus vuonna 2020

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan selkeä suunnitelma ja tuntuvia lisäyksiä, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta.
Laskin ja kolikoita

Lisätalousarvioesitys: Suomelta rahaa köyhien maiden ilmastotoimiin ja muuttoliikkeen ehkäisyyn

Suomi on myöntämässä lisää rahaa vähiten kehittyneiden maiden ilmastorahastoon sekä kritiikkiäkin saaneeseen EU:n Afrikka-hätärahastoon.
Viljelijöitä pellolla Sambiassa

Suomi jäädytti apunsa Sambian sosiaaliturvaohjelmalle väärinkäyttöepäilysten takia – ”Sambian kehitys on tuottanut pettymyksiä viime vuosina”

Sambiassa tutkitaan laajaa julkisten varojen väärinkäyttöepäilyä sosiaali-, terveys- ja opetussektoreilla. Suomi jäädyttää rahoituksensa sosiaaliturvaohjelmalle muiden avunantajamaiden tavoin. Ulkoministeriön mukaan kaikki raha ei ole mennyt hukkaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sambialaiset Mwenya Katongo ja Thandiwe Mumba Barefeet Theater -järjestöstä

Suomalaisnuoret saivat tasa-arvokoulutusta sambialaisilta kasvattajilta – ”Samat stereotypiat tunnistetaan kaikkialla”

Sambialainen nuorisojärjestö Barefeet Theater ja suomalainen Taksvärkki ovat tehneet vuosia kehitysyhteistyötä muun muassa sambialaisten katunuorten parissa. Tänä syksynä Barefeetin kouluttajat vierailivat antamassa oppia suomalaisille nuorille.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
New Yorkin pörssin julkisivu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoitaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.