Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Eduskunta saa tänään historian ensimmäisen kehitysyhteistyön tulosraportin – Sen mukaan tulosta tulee, mutta leikkaukset vaikeuttivat työtä

Suomen kehitysyhteistyön tulokset on koottu ensimmäistä kertaa yksien kansien väliin kattavasti. Raportin mukaan Suomen työllä on vaikutusta.
Kuva kehitysyhteistyön tulosraportin kannesta
Kehityspolitiikan tulosraportti listaa yksien kansien väliin Suomen kehitysyhteistyöhankkeiden saavutuksia. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC-ND 2.0)

Eduskunta vastaanottaa tänään historian ensimmäisen kehitysyhteistyön ja -politiikan tulosraportin (pdf). Kyseessä on ulkoministeriön tekemä raportti, joka käsitellään eduskunnassa pääministerin ilmoituksena.
 
Raportti on ulkoministeriölle tärkeä, sillä siinä kootaan ensimmäistä kertaa kattavasti yhteen Suomen viime vuosien kehitysyhteistyön ja -politiikan tuloksia. Mukana ovat vuosina 2015–2018 raportoidut tulokset.

”Olemme kyllä tienneet kehitysyhteistyön tuloksista jo aiemmin, mutta näin laajaa, kattavaa ja analyyttistä tulosraporttia kehityspolitiikasta ei aiemmin ole julkaistu”, kertoi ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala raportin ennakkoesittelytilaisuudessa tiistaina.

Raportin tavoitteena on kertoa veronmaksajille ja päättäjille, mitä kehitysyhteistyövaroilla saadaan aikaan. Siinä käsitellään Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpiä painopistealueita, kuten naisten ja tyttöjen asemaa, työpaikkojen luomista, luonnonvaroja ja humanitaarista apua.

Tuloksia käydään läpi muun muassa esimerkkien, lukujen ja tilastografiikan avulla. Santalan mukaan mukana on kaikki tiedot, jotka on suinkin pystytty tuomaan yhteen.

Keskeinen johtopäätös on, että Suomen kehityspolitiikka tuottaa tuloksia ja että Suomi toteuttaa arvojaan ja tavoitteitaan ”varsin hyvin”.  

Raportin mukaan Suomen kahdenvälisellä tuella on esimerkiksi toimitettu seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut yli 1,5 miljoonalle naiselle ja tytölle vuosina 2015–2017. Menestystarinoihin kuuluu myös esimerkiksi vesihuollon toimittaminen lähes 2,5 miljoonalle ihmiselle ja sähköpalveluiden välittäminen 694 000 ihmiselle kahdenvälisen tuen avulla.

Tulokset näkyvät hitaasti

Raportin luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä vaikka tarkasteluajankohtana ovat vuodet 2015–2018, osa rahoituspäätöksistä ja työstä on tehty jo sitä ennen.

Lisäksi tulokset eivät ole koskaan pelkästään Suomen aikaansaamia vaan ne on saavutettu yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa tai osana isompaa kokonaisuutta, kuten EU-hankkeita, Santala muistutti.

Raportti paljastaakin lukijalle myös sen, miten vaikea laji kehitysyhteistyö on: vaikka tavoitteet olisivat selvät, vaikutusten laskeminen ja mittaaminen ei aina ole yksinkertaista eivätkä tulokset aina näy heti.

”Pitkäjänteisyys on tärkeää kehitysyhteistyössä. Usein tuloksia tulee 4–5 vuoden sisällä”, Santala sanoi.

Leikkausten vaikutukset myönnetään

Tulosraportti julkaistiin tänään. Ajankohta on kriittinen, sillä tällä hallituskaudella kehitysyhteistyöhön on tehty historiallisen suuret leikkaukset. Samalla päättäjät ovat vaatineet yhä enemmän näyttöä kehitysyhteistyön toimivuudesta ja tuloksista. Nyt julkistetun raportin tekoa edellytettiin vuonna 2016 tehdyssä kehityspoliittisessa selonteossa, joka ohjaa Suomen kehitysyhteistyötä tämän hallituskauden ajan.

Tulosraportissa ei ole pystytty laskemaan tarkasti leikkausten vaikutuksia, mutta sen mukaa leikkaukset ovat vähentäneet tulosten määrää. Esimerkiksi ilmastorahoitus on leikkausten seurauksena vähentynyt, mikä on vähentänyt Suomen ilmastopolitiikan uskottavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.

”Jos varoja olisi enemmän, tuloksiakin olisi enemmän”, Santala tiivistää.

Kepan ja Kehyksen muodostaman kehitysyhteistyön uuden kattojärjestön toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi kiittele ulkoministeriötä rehellisyydestä raportin tiedoissa.

”Raportissa tuodaan selvästi esille, kuinka vuonna 2016 toteutetut leikkaukset ovat heikentäneet Suomen työn vaikuttavuutta ja uskottavuutta. Seuraavan hallituksen on korjattava tilanne ja tehtävä selvä linjaus kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta”, hän sanoo tiedotteessa.

Leikkaukset ovat kohdistuneet etenkin kansalaisjärjestöihin sekä monenkeskiseen yhteistyöhön, kuten YK-järjestöihin. Kattojärjestö pitää kuitenkin tärkeänä, että kansalaisyhteiskunnan tukeminen on nostettu raportissa yhdeksi tulosmittariksi.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkahallinto Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.

Tuoreimmat

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet