Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomen uusi kehityspolitiikka korostaa yritysyhteistyötä ja kriisien hoitoa

Valtioneuvoston tänään hyväksymä kehityspoliittinen selonteko korostaa vahvasti Suomen omia intressejä, arvioi Planin vaikuttamis- ja vapaaehtoistyön päällikkö Karoliina Tikka.
(Kuva: Petri A. / CC BY-NC 2.0)

Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on jatkossakin äärimmäisen köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen. Uudistuksiakin on kuitenkin tulossa, käy ilmi tänään julkistetusta Suomen kehityspoliittisesta selonteosta.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään selonteon, joka linjaa Suomen kehitysyhteistyötä tämän hallituskauden ajan. Sen mukaan Suomen kehityspolitiikkaa tulee jatkossa ohjamaan viime syksynä YK:n yleiskokouksessa hyväksytty kestävän kehityksen toimenpideohjelma, jossa on 17 tavoitetta, tärkeimpänä äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

Lisäksi Suomella on omat päätavoitteet, jo viime vuoden hallitusohjelmassa mainitut sukupuolten tasa-arvo, työpaikkojen ja elinkeinojen lisääminen, kestävä energia, vesi ja ruokaturva sekä demokratia.

Kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) sanoi selonteon julkistustilaisuudessa tänään, että selonteon laatimiseen ovat vaikuttaneet muun muassa historian vaikein pakolaiskriisi sekä Suomen kehitysyhteistyöbudjettiin tehdyt leikkaukset.

Kehitysyhteistyövaroja aiotaan hänen mukaansa suunnata etenkin vähiten kehittyneisiin sekä hauraisiin valtioihin. Pakolaiskriisin koettelemiin maihin on tarkoitus suunnata hänen mukaansa suhteessa aiempaa enemmän voimavaroja.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on parhaillaan Lontoossa Syyrian avustuskonferenssissa, jossa Suomen on määrä luvata Syyrialle tukea tänä vuonna vähintään 25 miljoonaa euroa.

Toivakka korosti etenkin kehityspolitiikan yhteyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

"Kehitysyhteistyö luo vakautta ja turvallisuutta paitsi kehitysmaihin, mutta myös lähiympäristöömme ja Suomeen."

Lisää yritysyhteistyötä

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen Kepan ja Planin asiantuntijoiden mukaan suurin ero uudessa linjauksessa Suomen aiempaan kehityspolitiikkaan on yksityisen sektorin yhteistyön vahva korostus.

"Toinen ero on, että linjaus lähtee aika vahvasti Suomen intresseistä, vahvuuksista ja osaamisalueista. Kehitysmaiden omistajuus on tuotu aiempaa heikommin esiin", arvioi Planin vaikuttamistyön ja vapaaehtoistoiminnan päällikkö Karoliina Tikka.

Yritysyhteistyön lisääminen oli odotettavaa, sillä Toivakka on puhunut yksityisen sektorin kehitysyhteistyön lisäämisen puolesta jo aiemmin. Aihe on herättänyt närää etenkin kansalaisjärjestöissä, sillä viime syksynä samalla, kun kehitysyhteistyöbudjetista – etenkin järjestöiltä ja YK-toimijoilta – päätettiin leikata 300 miljoonaa euroa, yrityksiä tukeva kehitysrahoituslaitos Finnfund sai tuntuvan lisäpääomituksen. Samalla järjestöt ovat pelänneet, että niistä tulee enemmänkin valtiovallan konsultteja kuin itsenäisiä toimijoita.

Uudessa linjauksessa suomalaisia yrityksiä kannustetaan kehitysyhteistyösektorille ja Finnfundiin luvataan panostaa entistä enemmän. Lisäksi kritisoidut korkotukiluotot, joista jo ehdittiin luopua, luvataan ottaa uudelleen käyttöön uuden sukupolven investointitukena, jolla tuetaan "kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja hyödyntämällä suomalaista teknologiaa ja osaamista."

Tikan mukaan yksityisen sektorin mukaantulo kehitysyhteistyöhön ei ole lähtökohtaisesti huono asia.

"Ratkaisevaa on, mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan – miten yritysten toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia seurataan ja miten yritysten tekemän työn tuloksista viestitään ja kerrotaan. Vaatimusten on oltava samat kaikille, jotka toimivat julkisella rahalla."

Myös Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen mukaan yritystoiminnalla voi olla tärkeä rooli kehityksessä. Toisaalta hän pohtii, miten yksityisen sektorin toiminnan lisääminen kehitysmaissa tulee sopimaan siihen, että tukea suunnataan hauraisiin, katastrofeista kärsiviin ja vähiten kehittyneisiin maihin.

"Sitä tässä jää miettimään, miten yritystoiminta välineenä tulee kohtaamaan nämä tarpeet. Onko työvälinevalikoima oikein painotettu, jos nuo alueet ovat tärkeitä kohderyhmiä?" hän muotoilee.

Toivakan mukaan yksityistä sektoria tarvitaan etenkin työpaikkojen luomiseksi kehitysmaihin. Hän muistutti selonteon julkistuksessa, että perinteinenkin kehitysyhteistyö tulee jatkumaan, vaikka yrityksiä kannustetaankin mukaan aiempaa enemmän.

"On ihan selvää, että Syyrian kaltaisissa maissa perinteisellä kehitysyhteistyöllä on erittäin suuri merkitys. Mutta kaikkein köyhimmissä maissa, vaikkapa Tansaniassa, on sen verran vakautta, että myös yritykset voivat lähteä niissä toimimaan. Meille tulee nimenomaan köyhimmistä maista viestiä siitä, että he toivoisivat yrityksiä kehittämään toimintaympäristöään ja sitä kautta luomaan vakautta ja työpaikkoja", hän kertoi.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi KepaPlan International SuomiUlkoministeriö

Lue myös

Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen