Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomen uusi kehityspolitiikka korostaa yritysyhteistyötä ja kriisien hoitoa

Valtioneuvoston tänään hyväksymä kehityspoliittinen selonteko korostaa vahvasti Suomen omia intressejä, arvioi Planin vaikuttamis- ja vapaaehtoistyön päällikkö Karoliina Tikka.
(Kuva: Petri A. / CC BY-NC 2.0)

Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on jatkossakin äärimmäisen köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen. Uudistuksiakin on kuitenkin tulossa, käy ilmi tänään julkistetusta Suomen kehityspoliittisesta selonteosta.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään selonteon, joka linjaa Suomen kehitysyhteistyötä tämän hallituskauden ajan. Sen mukaan Suomen kehityspolitiikkaa tulee jatkossa ohjamaan viime syksynä YK:n yleiskokouksessa hyväksytty kestävän kehityksen toimenpideohjelma, jossa on 17 tavoitetta, tärkeimpänä äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

Lisäksi Suomella on omat päätavoitteet, jo viime vuoden hallitusohjelmassa mainitut sukupuolten tasa-arvo, työpaikkojen ja elinkeinojen lisääminen, kestävä energia, vesi ja ruokaturva sekä demokratia.

Kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) sanoi selonteon julkistustilaisuudessa tänään, että selonteon laatimiseen ovat vaikuttaneet muun muassa historian vaikein pakolaiskriisi sekä Suomen kehitysyhteistyöbudjettiin tehdyt leikkaukset.

Kehitysyhteistyövaroja aiotaan hänen mukaansa suunnata etenkin vähiten kehittyneisiin sekä hauraisiin valtioihin. Pakolaiskriisin koettelemiin maihin on tarkoitus suunnata hänen mukaansa suhteessa aiempaa enemmän voimavaroja.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on parhaillaan Lontoossa Syyrian avustuskonferenssissa, jossa Suomen on määrä luvata Syyrialle tukea tänä vuonna vähintään 25 miljoonaa euroa.

Toivakka korosti etenkin kehityspolitiikan yhteyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

"Kehitysyhteistyö luo vakautta ja turvallisuutta paitsi kehitysmaihin, mutta myös lähiympäristöömme ja Suomeen."

Lisää yritysyhteistyötä

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen Kepan ja Planin asiantuntijoiden mukaan suurin ero uudessa linjauksessa Suomen aiempaan kehityspolitiikkaan on yksityisen sektorin yhteistyön vahva korostus.

"Toinen ero on, että linjaus lähtee aika vahvasti Suomen intresseistä, vahvuuksista ja osaamisalueista. Kehitysmaiden omistajuus on tuotu aiempaa heikommin esiin", arvioi Planin vaikuttamistyön ja vapaaehtoistoiminnan päällikkö Karoliina Tikka.

Yritysyhteistyön lisääminen oli odotettavaa, sillä Toivakka on puhunut yksityisen sektorin kehitysyhteistyön lisäämisen puolesta jo aiemmin. Aihe on herättänyt närää etenkin kansalaisjärjestöissä, sillä viime syksynä samalla, kun kehitysyhteistyöbudjetista – etenkin järjestöiltä ja YK-toimijoilta – päätettiin leikata 300 miljoonaa euroa, yrityksiä tukeva kehitysrahoituslaitos Finnfund sai tuntuvan lisäpääomituksen. Samalla järjestöt ovat pelänneet, että niistä tulee enemmänkin valtiovallan konsultteja kuin itsenäisiä toimijoita.

Uudessa linjauksessa suomalaisia yrityksiä kannustetaan kehitysyhteistyösektorille ja Finnfundiin luvataan panostaa entistä enemmän. Lisäksi kritisoidut korkotukiluotot, joista jo ehdittiin luopua, luvataan ottaa uudelleen käyttöön uuden sukupolven investointitukena, jolla tuetaan "kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja hyödyntämällä suomalaista teknologiaa ja osaamista."

Tikan mukaan yksityisen sektorin mukaantulo kehitysyhteistyöhön ei ole lähtökohtaisesti huono asia.

"Ratkaisevaa on, mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan – miten yritysten toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia seurataan ja miten yritysten tekemän työn tuloksista viestitään ja kerrotaan. Vaatimusten on oltava samat kaikille, jotka toimivat julkisella rahalla."

Myös Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen mukaan yritystoiminnalla voi olla tärkeä rooli kehityksessä. Toisaalta hän pohtii, miten yksityisen sektorin toiminnan lisääminen kehitysmaissa tulee sopimaan siihen, että tukea suunnataan hauraisiin, katastrofeista kärsiviin ja vähiten kehittyneisiin maihin.

"Sitä tässä jää miettimään, miten yritystoiminta välineenä tulee kohtaamaan nämä tarpeet. Onko työvälinevalikoima oikein painotettu, jos nuo alueet ovat tärkeitä kohderyhmiä?" hän muotoilee.

Toivakan mukaan yksityistä sektoria tarvitaan etenkin työpaikkojen luomiseksi kehitysmaihin. Hän muistutti selonteon julkistuksessa, että perinteinenkin kehitysyhteistyö tulee jatkumaan, vaikka yrityksiä kannustetaankin mukaan aiempaa enemmän.

"On ihan selvää, että Syyrian kaltaisissa maissa perinteisellä kehitysyhteistyöllä on erittäin suuri merkitys. Mutta kaikkein köyhimmissä maissa, vaikkapa Tansaniassa, on sen verran vakautta, että myös yritykset voivat lähteä niissä toimimaan. Meille tulee nimenomaan köyhimmistä maista viestiä siitä, että he toivoisivat yrityksiä kehittämään toimintaympäristöään ja sitä kautta luomaan vakautta ja työpaikkoja", hän kertoi.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi KepaPlan International SuomiUlkoministeriö

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.