Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomen uusi kehityspolitiikka korostaa yritysyhteistyötä ja kriisien hoitoa

Valtioneuvoston tänään hyväksymä kehityspoliittinen selonteko korostaa vahvasti Suomen omia intressejä, arvioi Planin vaikuttamis- ja vapaaehtoistyön päällikkö Karoliina Tikka.
(Kuva: Petri A. / CC BY-NC 2.0)

Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on jatkossakin äärimmäisen köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen. Uudistuksiakin on kuitenkin tulossa, käy ilmi tänään julkistetusta Suomen kehityspoliittisesta selonteosta.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään selonteon, joka linjaa Suomen kehitysyhteistyötä tämän hallituskauden ajan. Sen mukaan Suomen kehityspolitiikkaa tulee jatkossa ohjamaan viime syksynä YK:n yleiskokouksessa hyväksytty kestävän kehityksen toimenpideohjelma, jossa on 17 tavoitetta, tärkeimpänä äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

Lisäksi Suomella on omat päätavoitteet, jo viime vuoden hallitusohjelmassa mainitut sukupuolten tasa-arvo, työpaikkojen ja elinkeinojen lisääminen, kestävä energia, vesi ja ruokaturva sekä demokratia.

Kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) sanoi selonteon julkistustilaisuudessa tänään, että selonteon laatimiseen ovat vaikuttaneet muun muassa historian vaikein pakolaiskriisi sekä Suomen kehitysyhteistyöbudjettiin tehdyt leikkaukset.

Kehitysyhteistyövaroja aiotaan hänen mukaansa suunnata etenkin vähiten kehittyneisiin sekä hauraisiin valtioihin. Pakolaiskriisin koettelemiin maihin on tarkoitus suunnata hänen mukaansa suhteessa aiempaa enemmän voimavaroja.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on parhaillaan Lontoossa Syyrian avustuskonferenssissa, jossa Suomen on määrä luvata Syyrialle tukea tänä vuonna vähintään 25 miljoonaa euroa.

Toivakka korosti etenkin kehityspolitiikan yhteyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

"Kehitysyhteistyö luo vakautta ja turvallisuutta paitsi kehitysmaihin, mutta myös lähiympäristöömme ja Suomeen."

Lisää yritysyhteistyötä

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen Kepan ja Planin asiantuntijoiden mukaan suurin ero uudessa linjauksessa Suomen aiempaan kehityspolitiikkaan on yksityisen sektorin yhteistyön vahva korostus.

"Toinen ero on, että linjaus lähtee aika vahvasti Suomen intresseistä, vahvuuksista ja osaamisalueista. Kehitysmaiden omistajuus on tuotu aiempaa heikommin esiin", arvioi Planin vaikuttamistyön ja vapaaehtoistoiminnan päällikkö Karoliina Tikka.

Yritysyhteistyön lisääminen oli odotettavaa, sillä Toivakka on puhunut yksityisen sektorin kehitysyhteistyön lisäämisen puolesta jo aiemmin. Aihe on herättänyt närää etenkin kansalaisjärjestöissä, sillä viime syksynä samalla, kun kehitysyhteistyöbudjetista – etenkin järjestöiltä ja YK-toimijoilta – päätettiin leikata 300 miljoonaa euroa, yrityksiä tukeva kehitysrahoituslaitos Finnfund sai tuntuvan lisäpääomituksen. Samalla järjestöt ovat pelänneet, että niistä tulee enemmänkin valtiovallan konsultteja kuin itsenäisiä toimijoita.

Uudessa linjauksessa suomalaisia yrityksiä kannustetaan kehitysyhteistyösektorille ja Finnfundiin luvataan panostaa entistä enemmän. Lisäksi kritisoidut korkotukiluotot, joista jo ehdittiin luopua, luvataan ottaa uudelleen käyttöön uuden sukupolven investointitukena, jolla tuetaan "kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja hyödyntämällä suomalaista teknologiaa ja osaamista."

Tikan mukaan yksityisen sektorin mukaantulo kehitysyhteistyöhön ei ole lähtökohtaisesti huono asia.

"Ratkaisevaa on, mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan – miten yritysten toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia seurataan ja miten yritysten tekemän työn tuloksista viestitään ja kerrotaan. Vaatimusten on oltava samat kaikille, jotka toimivat julkisella rahalla."

Myös Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen mukaan yritystoiminnalla voi olla tärkeä rooli kehityksessä. Toisaalta hän pohtii, miten yksityisen sektorin toiminnan lisääminen kehitysmaissa tulee sopimaan siihen, että tukea suunnataan hauraisiin, katastrofeista kärsiviin ja vähiten kehittyneisiin maihin.

"Sitä tässä jää miettimään, miten yritystoiminta välineenä tulee kohtaamaan nämä tarpeet. Onko työvälinevalikoima oikein painotettu, jos nuo alueet ovat tärkeitä kohderyhmiä?" hän muotoilee.

Toivakan mukaan yksityistä sektoria tarvitaan etenkin työpaikkojen luomiseksi kehitysmaihin. Hän muistutti selonteon julkistuksessa, että perinteinenkin kehitysyhteistyö tulee jatkumaan, vaikka yrityksiä kannustetaankin mukaan aiempaa enemmän.

"On ihan selvää, että Syyrian kaltaisissa maissa perinteisellä kehitysyhteistyöllä on erittäin suuri merkitys. Mutta kaikkein köyhimmissä maissa, vaikkapa Tansaniassa, on sen verran vakautta, että myös yritykset voivat lähteä niissä toimimaan. Meille tulee nimenomaan köyhimmistä maista viestiä siitä, että he toivoisivat yrityksiä kehittämään toimintaympäristöään ja sitä kautta luomaan vakautta ja työpaikkoja", hän kertoi.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi KepaPlan International SuomiUlkoministeriö

Lue myös

Maapallo lapsen käsissä

Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys

Oulun yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, millainen kuva kehitysyhteistyöstä on sitä tehneillä suomalaisilla. Alustavien tulosten mukaan kokemus oli pääosin myönteinen, mutta korruptio ja byrokratia aiheuttivat ristiriitoja. Kehy-veteraanit ovat huolissaan myös siitä, että nyt kun Suomessa viimein olisi ammattitaitoa, resursseja on vähennetty.
Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Auringonlasku tai -nousu joen ja metsän yllä

Brasilian keräilijäväestö elää metsistä ja kasvattaa Suomessakin tunnettuja superfoodeja – Presidentti Jair Bolsonaro on kuitenkin tavallista suurempi uhka, sanoo keräilijöiden liiton johtaja Joaquim Belo

Muun muassa kumin- ja marjojenkeräämisestä elävät keräilijät ovat riippuvaisia Amazonin sademetsistä elinkeinonaan. Samalla Amazonista on riippuvainen myös koko muu maailma, muistuttaa Suomessa vieraillut Joaquim Belo.
Koululaisia istumassa maassa

Afrikka kaipaa nuorempia johtajia – Internet tulisi nähdä mahdollisuutena, ei uhkana

Afrikan väestö on nuorta, mutta johtajat vanhoja. Kun vanhat johtajat yrittävät hallita internetiä vallassa pysyäkseen, kansalaiset ja talous kärsivät, kirjoittaa Selorm Branttie.
Kuivunut joen uoma ja kuolleen eläimen jäännökset

Järjestöt varoittavat: Kuivuudesta kärsivää Itä-Afrikkaa uhkaa laajamittainen ruokapula – Somalian Puntmaassa vain yksi neljästä lapsesta saa riittävästi ruokaa

Somaliassa, Ugandassa, Etiopiassa ja Keniassa sadot ovat jäämässä pieniksi ja ruuan hinta on nousussa. Jotta laajamittaiselta katastrofilta vältyttäisiin, hätäapua tarvitaan pian, sanovat Famine Early Warning System Network ja Pelastakaa Lapset.
Ihmisiä kävelemässä lentokoneeseen

Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"

Viime vuonna 41 miljoonaa ihmistä oli paossa kotimaansa sisällä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Taustalla vaikuttavat luonnonkatastrofit, mutta myös katastrofeja kohtaavien maiden infrastruktuurien hauraus, toteaa Displacement Monitoring Centerin ja Norjan pakolaisneuvoston raportti.
Tehtaanpiippuja joenrannalla

Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin

Brittiläisen Autonomy-ajatuspajan tuoreen tutkimusraportin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatisi eurooppalaisia vähentämään työntekoaan noin yhdeksään tuntiin viikossa. Laskelma perustuu tietoihin Ruotsin, Saksan ja Iso-Britannian kasvihuonekaasupäästöistä ja teollisuustuotannosta.

Tuoreimmat

Järjestöt varoittavat: Kuivuudesta kärsivää Itä-Afrikkaa uhkaa laajamittainen ruokapula – Somalian Puntmaassa vain yksi neljästä lapsesta saa riittävästi ruokaa
Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"
Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin
Brasilian keräilijäväestö elää metsistä ja kasvattaa Suomessakin tunnettuja superfoodeja – Presidentti Jair Bolsonaro on kuitenkin tavallista suurempi uhka, sanoo keräilijöiden liiton johtaja Joaquim Belo
Syyriassa mielivaltaisia pidätyksiä ja katoamisia hallituksen valtaamilla alueilla – HRW: Mikään ei ole muuttunut al-Assadin hallinnossa
Meksikoon tulevien siirtolaisten määrä kasvaa rajusti – Kolmasosa lapsia ja nuoria
Maailma kylässä -festivaaleilla teemana ilmastonmuutos – Sähkönä jätteistä tehtyä dieseliä
Vuosikausia jatkunut konflikti tekee lapsistä perheen elättäjiä Kašmirissa
EU-maiden kansallisille ilmasto- ja energiasuunnitelmille vaatimaton arvosana – Suomen suunnitelma viidenneksi paras
Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Luetuimmat

Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin
Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää
Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys
Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali
Oikeusjuttu Shelliä vastaan etenee: Hollantilainen oikeusistuin linjasi, että sillä on toimivaltaa käsitellä nigerialaisten ympäristöaktivistien teloituksiin liittyvä tapaus
EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti
Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana
Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat
Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa
Poikkeuksellisen laaja joukko kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita vaatii EU-johtajilta ilmastohätätilaan puuttumista