Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomen uusi kehityspolitiikka korostaa yritysyhteistyötä ja kriisien hoitoa

Valtioneuvoston tänään hyväksymä kehityspoliittinen selonteko korostaa vahvasti Suomen omia intressejä, arvioi Planin vaikuttamis- ja vapaaehtoistyön päällikkö Karoliina Tikka.
(Kuva: Petri A. / CC BY-NC 2.0)

Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on jatkossakin äärimmäisen köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen. Uudistuksiakin on kuitenkin tulossa, käy ilmi tänään julkistetusta Suomen kehityspoliittisesta selonteosta.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään selonteon, joka linjaa Suomen kehitysyhteistyötä tämän hallituskauden ajan. Sen mukaan Suomen kehityspolitiikkaa tulee jatkossa ohjamaan viime syksynä YK:n yleiskokouksessa hyväksytty kestävän kehityksen toimenpideohjelma, jossa on 17 tavoitetta, tärkeimpänä äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

Lisäksi Suomella on omat päätavoitteet, jo viime vuoden hallitusohjelmassa mainitut sukupuolten tasa-arvo, työpaikkojen ja elinkeinojen lisääminen, kestävä energia, vesi ja ruokaturva sekä demokratia.

Kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) sanoi selonteon julkistustilaisuudessa tänään, että selonteon laatimiseen ovat vaikuttaneet muun muassa historian vaikein pakolaiskriisi sekä Suomen kehitysyhteistyöbudjettiin tehdyt leikkaukset.

Kehitysyhteistyövaroja aiotaan hänen mukaansa suunnata etenkin vähiten kehittyneisiin sekä hauraisiin valtioihin. Pakolaiskriisin koettelemiin maihin on tarkoitus suunnata hänen mukaansa suhteessa aiempaa enemmän voimavaroja.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on parhaillaan Lontoossa Syyrian avustuskonferenssissa, jossa Suomen on määrä luvata Syyrialle tukea tänä vuonna vähintään 25 miljoonaa euroa.

Toivakka korosti etenkin kehityspolitiikan yhteyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

"Kehitysyhteistyö luo vakautta ja turvallisuutta paitsi kehitysmaihin, mutta myös lähiympäristöömme ja Suomeen."

Lisää yritysyhteistyötä

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen Kepan ja Planin asiantuntijoiden mukaan suurin ero uudessa linjauksessa Suomen aiempaan kehityspolitiikkaan on yksityisen sektorin yhteistyön vahva korostus.

"Toinen ero on, että linjaus lähtee aika vahvasti Suomen intresseistä, vahvuuksista ja osaamisalueista. Kehitysmaiden omistajuus on tuotu aiempaa heikommin esiin", arvioi Planin vaikuttamistyön ja vapaaehtoistoiminnan päällikkö Karoliina Tikka.

Yritysyhteistyön lisääminen oli odotettavaa, sillä Toivakka on puhunut yksityisen sektorin kehitysyhteistyön lisäämisen puolesta jo aiemmin. Aihe on herättänyt närää etenkin kansalaisjärjestöissä, sillä viime syksynä samalla, kun kehitysyhteistyöbudjetista – etenkin järjestöiltä ja YK-toimijoilta – päätettiin leikata 300 miljoonaa euroa, yrityksiä tukeva kehitysrahoituslaitos Finnfund sai tuntuvan lisäpääomituksen. Samalla järjestöt ovat pelänneet, että niistä tulee enemmänkin valtiovallan konsultteja kuin itsenäisiä toimijoita.

Uudessa linjauksessa suomalaisia yrityksiä kannustetaan kehitysyhteistyösektorille ja Finnfundiin luvataan panostaa entistä enemmän. Lisäksi kritisoidut korkotukiluotot, joista jo ehdittiin luopua, luvataan ottaa uudelleen käyttöön uuden sukupolven investointitukena, jolla tuetaan "kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja hyödyntämällä suomalaista teknologiaa ja osaamista."

Tikan mukaan yksityisen sektorin mukaantulo kehitysyhteistyöhön ei ole lähtökohtaisesti huono asia.

"Ratkaisevaa on, mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan – miten yritysten toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia seurataan ja miten yritysten tekemän työn tuloksista viestitään ja kerrotaan. Vaatimusten on oltava samat kaikille, jotka toimivat julkisella rahalla."

Myös Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen mukaan yritystoiminnalla voi olla tärkeä rooli kehityksessä. Toisaalta hän pohtii, miten yksityisen sektorin toiminnan lisääminen kehitysmaissa tulee sopimaan siihen, että tukea suunnataan hauraisiin, katastrofeista kärsiviin ja vähiten kehittyneisiin maihin.

"Sitä tässä jää miettimään, miten yritystoiminta välineenä tulee kohtaamaan nämä tarpeet. Onko työvälinevalikoima oikein painotettu, jos nuo alueet ovat tärkeitä kohderyhmiä?" hän muotoilee.

Toivakan mukaan yksityistä sektoria tarvitaan etenkin työpaikkojen luomiseksi kehitysmaihin. Hän muistutti selonteon julkistuksessa, että perinteinenkin kehitysyhteistyö tulee jatkumaan, vaikka yrityksiä kannustetaankin mukaan aiempaa enemmän.

"On ihan selvää, että Syyrian kaltaisissa maissa perinteisellä kehitysyhteistyöllä on erittäin suuri merkitys. Mutta kaikkein köyhimmissä maissa, vaikkapa Tansaniassa, on sen verran vakautta, että myös yritykset voivat lähteä niissä toimimaan. Meille tulee nimenomaan köyhimmistä maista viestiä siitä, että he toivoisivat yrityksiä kehittämään toimintaympäristöään ja sitä kautta luomaan vakautta ja työpaikkoja", hän kertoi.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi KepaPlan International SuomiUlkoministeriö

Lue myös

KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan