Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomen uusi kehityspolitiikka korostaa yritysyhteistyötä ja kriisien hoitoa

Valtioneuvoston tänään hyväksymä kehityspoliittinen selonteko korostaa vahvasti Suomen omia intressejä, arvioi Planin vaikuttamis- ja vapaaehtoistyön päällikkö Karoliina Tikka.
(Kuva: Petri A. / CC BY-NC 2.0)

Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on jatkossakin äärimmäisen köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen. Uudistuksiakin on kuitenkin tulossa, käy ilmi tänään julkistetusta Suomen kehityspoliittisesta selonteosta.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään selonteon, joka linjaa Suomen kehitysyhteistyötä tämän hallituskauden ajan. Sen mukaan Suomen kehityspolitiikkaa tulee jatkossa ohjamaan viime syksynä YK:n yleiskokouksessa hyväksytty kestävän kehityksen toimenpideohjelma, jossa on 17 tavoitetta, tärkeimpänä äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

Lisäksi Suomella on omat päätavoitteet, jo viime vuoden hallitusohjelmassa mainitut sukupuolten tasa-arvo, työpaikkojen ja elinkeinojen lisääminen, kestävä energia, vesi ja ruokaturva sekä demokratia.

Kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) sanoi selonteon julkistustilaisuudessa tänään, että selonteon laatimiseen ovat vaikuttaneet muun muassa historian vaikein pakolaiskriisi sekä Suomen kehitysyhteistyöbudjettiin tehdyt leikkaukset.

Kehitysyhteistyövaroja aiotaan hänen mukaansa suunnata etenkin vähiten kehittyneisiin sekä hauraisiin valtioihin. Pakolaiskriisin koettelemiin maihin on tarkoitus suunnata hänen mukaansa suhteessa aiempaa enemmän voimavaroja.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on parhaillaan Lontoossa Syyrian avustuskonferenssissa, jossa Suomen on määrä luvata Syyrialle tukea tänä vuonna vähintään 25 miljoonaa euroa.

Toivakka korosti etenkin kehityspolitiikan yhteyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

"Kehitysyhteistyö luo vakautta ja turvallisuutta paitsi kehitysmaihin, mutta myös lähiympäristöömme ja Suomeen."

Lisää yritysyhteistyötä

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen Kepan ja Planin asiantuntijoiden mukaan suurin ero uudessa linjauksessa Suomen aiempaan kehityspolitiikkaan on yksityisen sektorin yhteistyön vahva korostus.

"Toinen ero on, että linjaus lähtee aika vahvasti Suomen intresseistä, vahvuuksista ja osaamisalueista. Kehitysmaiden omistajuus on tuotu aiempaa heikommin esiin", arvioi Planin vaikuttamistyön ja vapaaehtoistoiminnan päällikkö Karoliina Tikka.

Yritysyhteistyön lisääminen oli odotettavaa, sillä Toivakka on puhunut yksityisen sektorin kehitysyhteistyön lisäämisen puolesta jo aiemmin. Aihe on herättänyt närää etenkin kansalaisjärjestöissä, sillä viime syksynä samalla, kun kehitysyhteistyöbudjetista – etenkin järjestöiltä ja YK-toimijoilta – päätettiin leikata 300 miljoonaa euroa, yrityksiä tukeva kehitysrahoituslaitos Finnfund sai tuntuvan lisäpääomituksen. Samalla järjestöt ovat pelänneet, että niistä tulee enemmänkin valtiovallan konsultteja kuin itsenäisiä toimijoita.

Uudessa linjauksessa suomalaisia yrityksiä kannustetaan kehitysyhteistyösektorille ja Finnfundiin luvataan panostaa entistä enemmän. Lisäksi kritisoidut korkotukiluotot, joista jo ehdittiin luopua, luvataan ottaa uudelleen käyttöön uuden sukupolven investointitukena, jolla tuetaan "kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja hyödyntämällä suomalaista teknologiaa ja osaamista."

Tikan mukaan yksityisen sektorin mukaantulo kehitysyhteistyöhön ei ole lähtökohtaisesti huono asia.

"Ratkaisevaa on, mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan – miten yritysten toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia seurataan ja miten yritysten tekemän työn tuloksista viestitään ja kerrotaan. Vaatimusten on oltava samat kaikille, jotka toimivat julkisella rahalla."

Myös Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen mukaan yritystoiminnalla voi olla tärkeä rooli kehityksessä. Toisaalta hän pohtii, miten yksityisen sektorin toiminnan lisääminen kehitysmaissa tulee sopimaan siihen, että tukea suunnataan hauraisiin, katastrofeista kärsiviin ja vähiten kehittyneisiin maihin.

"Sitä tässä jää miettimään, miten yritystoiminta välineenä tulee kohtaamaan nämä tarpeet. Onko työvälinevalikoima oikein painotettu, jos nuo alueet ovat tärkeitä kohderyhmiä?" hän muotoilee.

Toivakan mukaan yksityistä sektoria tarvitaan etenkin työpaikkojen luomiseksi kehitysmaihin. Hän muistutti selonteon julkistuksessa, että perinteinenkin kehitysyhteistyö tulee jatkumaan, vaikka yrityksiä kannustetaankin mukaan aiempaa enemmän.

"On ihan selvää, että Syyrian kaltaisissa maissa perinteisellä kehitysyhteistyöllä on erittäin suuri merkitys. Mutta kaikkein köyhimmissä maissa, vaikkapa Tansaniassa, on sen verran vakautta, että myös yritykset voivat lähteä niissä toimimaan. Meille tulee nimenomaan köyhimmistä maista viestiä siitä, että he toivoisivat yrityksiä kehittämään toimintaympäristöään ja sitä kautta luomaan vakautta ja työpaikkoja", hän kertoi.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi KepaPlan International SuomiUlkoministeriö

Lue myös

Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat