Suomen kehityspolitiikka
Suomi – ethän käännä selkääsi maailmalle kun globaalia vastuunkantoa tarvitaan erityisen paljon?
Suomi – ethän käännä selkääsi maailmalle kun globaalia vastuunkantoa tarvitaan erityisen paljon?
Suomen hallitusohjelmassa suunnitellaan leikkauksia kehitysyhteistyöhön juuri, kun tarve työlle on noussut ennätyskorkealle. Samaan aikaan suurin osa suomalaisista näkee kehitysyhteistyön arvon ja suhtautuu työhön positiivisesti, kirjoittaa Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtaja Anu Liisanantti.
Suomen suunnitelma leikata kehitysyhteistyön maaohjelmista ei ole paras mahdollinen peliliike geopoliittisen kilpailun keskellä – ”Ulkopoliittinen vaikutusvalta vähenee”, sanoo tutkija Eija Ranta
Suomen suunnitelma leikata kehitysyhteistyön maaohjelmista ei ole paras mahdollinen peliliike geopoliittisen kilpailun keskellä – ”Ulkopoliittinen vaikutusvalta vähenee”, sanoo tutkija Eija Ranta
Suomen kehitysyhteistyöleikkausten kohteeksi voivat joutua maat, jotka eivät ole tuominneet riittävän selvästi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomalaistutkijat eivät usko, että Suomen vaikutusvalta riittää kovinkaan pitkälle. Vastakkainasettelu sen sijaan voi lisääntyä.
Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyön maaohjelmiin leikkauksia
Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyön maaohjelmiin leikkauksia
Suomi leikkaa ensi vuonna etenkin kahdenvälisestä tuesta, mutta vielä on epäselvää, mitkä maat karsiutuvat. Kansalaisjärjestön rahoitus pysyy tämänvuotisella tasolla.
Uusi hallitus kääntää kehitysyhteistyöbudjetin takaisin lasku-uralle ja ehdollistaa avun Venäjä-kantojen perusteella – ”En ole varma, että se on Ukrainan etu”, sanoo KUA:n vaikuttamistyön johtaja Tapio Laakso
Uusi hallitus kääntää kehitysyhteistyöbudjetin takaisin lasku-uralle ja ehdollistaa avun Venäjä-kantojen perusteella – ”En ole varma, että se on Ukrainan etu”, sanoo KUA:n vaikuttamistyön johtaja Tapio Laakso
Kehitysyhteistyövaroja leikataan hallituskauden aikana 790 miljoonaa euroa suunniteltuun verrattuna, mutta järjestöjen pahimmat pelot eivät näytä toteutuvan. Tunnelmat ovatkin ristiriitaiset, sanoo Kirkon Ulkomaanavun Tapio Laakso.
Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, mutta jakautuminen sukupuolen ja puoluekannan mukaan on yhä jyrkempää
Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, mutta jakautuminen sukupuolen ja puoluekannan mukaan on yhä jyrkempää
Peräti 80 prosenttia naisista mutta vain 46 prosenttia miehistä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Samanlaisia jakolinjoja näkyy perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Tunnetut suomalaisvaikuttajat haluavat, että vaaleissa keskustellaan muustakin kuin sotilaallisesta turvallisuudesta – ”Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä”
Tunnetut suomalaisvaikuttajat haluavat, että vaaleissa keskustellaan muustakin kuin sotilaallisesta turvallisuudesta – ”Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä”
Muun muassa presidentti Tarja Halonen, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn ja THL:n johtaja Mika Salminen ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa halutaan nostaa Suomen ulkopolitiikan suunta ja arvot osaksi vaalikeskustelua.
Eduskuntavaaleista on tulossa leikkausvaalit – Miten käy kehitysyhteistyön?
Eduskuntavaaleista on tulossa leikkausvaalit – Miten käy kehitysyhteistyön?
Perussuomalaiset on uhannut mittavilla kehitysyhteistyöleikkauksilla, jos se pääsee määräävään asemaan uudessa hallituksessa. Asiantuntijat toivovat vaalien alla keskustelua siitä, mikä Suomen rooli kansainvälisillä areenoilla oikein on – vai onko sitä. ”Jos Suomi irtautuisi kehitysyhteistyöstä, samalla se irtautuisi myös kansainvälisestä viiteryhmästään. Se olisi aika yksinäinen maailma”, toteaa akatemiatutkija Eija Ranta.
Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi
Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi
Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.
Raportti: Suomen pitäisi edistää ihmisoikeuksia kehitysyhteistyössään kunnianhimoisemmin, sillä niitä haastetaan maailmalla yhä enemmän
Raportti: Suomen pitäisi edistää ihmisoikeuksia kehitysyhteistyössään kunnianhimoisemmin, sillä niitä haastetaan maailmalla yhä enemmän
Ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan esimerkiksi anti-gender-liikkeen muodossa. Suomessa kehitysyhteistyötä ajaa ihmisoikeusperustaisuus, mutta sitä voitaisiin toteuttaa paremmin, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa analyysissä.