Suomen kehityspolitiikka

Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.
Eurokolikko lähikuvassa

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä

Hallitusohjelman teksti lupaa kehitysyhteistyön kannalta hyvää, mutta liitteet eivät vakuuta, summaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman.
Maapallo lapsen käsissä

Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys

Oulun yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, millainen kuva kehitysyhteistyöstä on sitä tehneillä suomalaisilla. Alustavien tulosten mukaan kokemus oli pääosin myönteinen, mutta korruptio ja byrokratia aiheuttivat ristiriitoja. Kehy-veteraanit ovat huolissaan myös siitä, että nyt kun Suomessa viimein olisi ammattitaitoa, resursseja on vähennetty.
Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Eduskuntatalo pimeällä

Miten vaalitulos vaikuttaa Suomen ihmisoikeus- ja kehityspolitiikkaan? – Järjestöväen mukaan se on ”tuhannen taalan kysymys”

Vielä on mahdotonta tietää, tuleeko seuraavasta hallituskaudesta ihmisoikeuksien ja kehityspolitiikan kannalta voittoisa. Fingon vaikuttamistyön johtajaa Rilli Lappalaista hirvittää se, että eduskunnasta katosi paljon ulkopoliittista osaamista.
Eurokolikoita ja lompakko

Järjestöt: Kehitysyhteistyörahoitusta nostettava tuntuvasti – Useimmat eduskuntapuolueet samaa mieltä

Kehitysjärjestöjen uudessa vaalikampanjassa vaaditaan, että Suomi toteuttaisi viimein lupauksensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Yli 90 kansanedustajaehdokasta on ilmoittanut tukevansa tavoitetta.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan 200 miljoonan euron korotus vuonna 2020

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan selkeä suunnitelma ja tuntuvia lisäyksiä, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta.
Laskin ja kolikoita

Lisätalousarvioesitys: Suomelta rahaa köyhien maiden ilmastotoimiin ja muuttoliikkeen ehkäisyyn

Suomi on myöntämässä lisää rahaa vähiten kehittyneiden maiden ilmastorahastoon sekä kritiikkiäkin saaneeseen EU:n Afrikka-hätärahastoon.
Viljelijöitä pellolla Sambiassa

Suomi jäädytti apunsa Sambian sosiaaliturvaohjelmalle väärinkäyttöepäilysten takia – ”Sambian kehitys on tuottanut pettymyksiä viime vuosina”

Sambiassa tutkitaan laajaa julkisten varojen väärinkäyttöepäilyä sosiaali-, terveys- ja opetussektoreilla. Suomi jäädyttää rahoituksensa sosiaaliturvaohjelmalle muiden avunantajamaiden tavoin. Ulkoministeriön mukaan kaikki raha ei ole mennyt hukkaan.
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Kolikoita lasissa

Kehitysavun rahavirtojen seuraaminen on helpottunut – Suomen läpinäkyvyys parani huonosta keskinkertaiseksi

Tuoreen arvion mukaan Suomen ja muidenkin avunantajien lahjoittamaa kehitysapua on aiempaa helpompi seurata. Esimerkiksi tuloksista kerrotaan yhä kuitenkin aivan liian vähän.
Sormet tietokoneen näppäimistöllä

Onko tulevaisuus pelkkää tekoälyä?

Tekoälyllä on valtavasti valtaa ja sen mahdollisuudet ja seuraukset pitää tuntea ennen kuin lähdetään soitelleen sotaan, kirjoittaa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Hän ihmettelee, onko Suomen ulkopolitiikan päämissiona nyt opetella koodaamaan ja hyödyntämään tekoälyä lähetystöissä.
Tilaa aihepiirin Suomen kehityspolitiikka RSS-syöte