Suomen kehityspolitiikka

Suomen suunnitelma leikata kehitysyhteistyön maaohjelmista ei ole paras mahdollinen peliliike geopoliittisen kilpailun keskellä – ”Ulkopoliittinen vaikutusvalta vähenee”, sanoo tutkija Eija Ranta

Suomen suunnitelma leikata kehitysyhteistyön maaohjelmista ei ole paras mahdollinen peliliike geopoliittisen kilpailun keskellä – ”Ulkopoliittinen vaikutusvalta vähenee”, sanoo tutkija Eija Ranta

Suomen kehitysyhteistyöleikkausten kohteeksi voivat joutua maat, jotka eivät ole tuominneet riittävän selvästi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomalaistutkijat eivät usko, että Suomen vaikutusvalta riittää kovinkaan pitkälle. Vastakkainasettelu sen sijaan voi lisääntyä.

7.9.2023

Suomen kehityspolitiikka

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyön maaohjelmiin leikkauksia

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyön maaohjelmiin leikkauksia

Suomi leikkaa ensi vuonna etenkin kahdenvälisestä tuesta, mutta vielä on epäselvää, mitkä maat karsiutuvat. Kansalaisjärjestön rahoitus pysyy tämänvuotisella tasolla.

29.8.2023

Suomen kehityspolitiikka

Uusi hallitus kääntää kehitysyhteistyöbudjetin takaisin lasku-uralle ja ehdollistaa avun Venäjä-kantojen perusteella – ”En ole varma, että se on Ukrainan etu”, sanoo KUA:n vaikuttamistyön johtaja Tapio Laakso

Kehitysyhteistyövaroja leikataan hallituskauden aikana 790 miljoonaa euroa suunniteltuun verrattuna, mutta järjestöjen pahimmat pelot eivät näytä toteutuvan. Tunnelmat ovatkin ristiriitaiset, sanoo Kirkon Ulkomaanavun Tapio Laakso.

19.6.2023

Suomen kehityspolitiikka

Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, mutta jakautuminen sukupuolen ja puoluekannan mukaan on yhä jyrkempää

Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, mutta jakautuminen sukupuolen ja puoluekannan mukaan on yhä jyrkempää

Peräti 80 prosenttia naisista mutta vain 46 prosenttia miehistä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Samanlaisia jakolinjoja näkyy perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

14.6.2023

Suomen kehityspolitiikka

Tunnetut suomalaisvaikuttajat haluavat, että vaaleissa keskustellaan muustakin kuin sotilaallisesta turvallisuudesta – ”Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä”

Tunnetut suomalaisvaikuttajat haluavat, että vaaleissa keskustellaan muustakin kuin sotilaallisesta turvallisuudesta – ”Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä”

Muun muassa presidentti Tarja Halonen, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn ja THL:n johtaja Mika Salminen ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa halutaan nostaa Suomen ulkopolitiikan suunta ja arvot osaksi vaalikeskustelua.

16.3.2023

Suomen kehityspolitiikka

Eduskuntavaaleista on tulossa leikkausvaalit – Miten käy kehitysyhteistyön?

Eduskuntavaaleista on tulossa leikkausvaalit – Miten käy kehitysyhteistyön?

Perussuomalaiset on uhannut mittavilla kehitysyhteistyöleikkauksilla, jos se pääsee määräävään asemaan uudessa hallituksessa. Asiantuntijat toivovat vaalien alla keskustelua siitä, mikä Suomen rooli kansainvälisillä areenoilla oikein on – vai onko sitä. ”Jos Suomi irtautuisi kehitysyhteistyöstä, samalla se irtautuisi myös kansainvälisestä viiteryhmästään. Se olisi aika yksinäinen maailma”, toteaa akatemiatutkija Eija Ranta.

7.3.2023

Suomen kehityspolitiikka

Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi

Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.

6.3.2023

Suomen kehityspolitiikka

Raportti: Suomen pitäisi edistää ihmisoikeuksia kehitysyhteistyössään kunnianhimoisemmin, sillä niitä haastetaan maailmalla yhä enemmän

Kaksi naista ja mielenosoituskyltti, jossa lukee My body my choice. Ihmisiä taustalla.

Raportti: Suomen pitäisi edistää ihmisoikeuksia kehitysyhteistyössään kunnianhimoisemmin, sillä niitä haastetaan maailmalla yhä enemmän

Ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan esimerkiksi anti-gender-liikkeen muodossa. Suomessa kehitysyhteistyötä ajaa ihmisoikeusperustaisuus, mutta sitä voitaisiin toteuttaa paremmin, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa analyysissä.

1.2.2023

Suomen kehityspolitiikka

Perussuomalaiset leikkaisi kehitysyhteistyöstä, koska se ei tuota lisäarvoa suomalaisille – Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo hämmästelee näkemystä

Perussuomalaiset leikkaisi kehitysyhteistyöstä, koska se ei tuota lisäarvoa suomalaisille – Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo hämmästelee näkemystä

Perussuomalaisten uuden talouspoliittisen ohjelman mukaan Suomella ei ole enää varaa kehitysapuun ja ”ilmastopuuhasteluun”. Leikkaukset tarkoittaisivat vastuunpakoilua, kritisoi Fingon vaikuttamisen johtaja Ilmari Nalbantoglu.

10.1.2023