Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja
Tulevaisuuden toimittajat on Maailma.netin sekä Viestintä ja kehitys -säätiön hanke, jossa koulutetaan kansanopistojen toimittajaopiskelijoita kestävän kehityksen kysymyksistä. Hankkeen tuloksena syntyy juttusarja, jonka jutut julkaistaan tällä sivulla. Lisätietoa hankkeesta täällä.
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään?
Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään?
Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajanuoria ohjataan aktiivisesti opiskelemaan hoivatyötä, eikä nuorten omia toiveita aina kuulla. Kysyimme maahanmuuttajataustaisilta lähihoitajilta, miten heidän alanvalintansa tapahtui.
Köyhyys ja vanhanaikaiset menetelmät vaikeuttavat oppimista Ugandan kouluissa – Erityisluokanopettaja Saara Turunen lähti kouluttamaan maan opettajia
Köyhyys ja vanhanaikaiset menetelmät vaikeuttavat oppimista Ugandan kouluissa – Erityisluokanopettaja Saara Turunen lähti kouluttamaan maan opettajia
Ugandalaisissa kouluissa opetus on usein passivoivaa ja kouluruuan puute vaikeuttaa oppimista entisestään. Suomalainen Saara Turunen oli mukana Opettajat ilman rajoja -verkoston hankkeessa, jossa kehitettiin paikallisten opettajien kanssa muun muassa oppilaita osallistavaa opetusta ja ryhmän hallintaa positiivisin keinoin.
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.
Suomalaisten lukeminen eriarvoistuu – Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan viidesosalla 15-vuotiaista pojista on heikko lukutaito, ja syy on mysteeri
Suomalaisten lukeminen eriarvoistuu – Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan viidesosalla 15-vuotiaista pojista on heikko lukutaito, ja syy on mysteeri
Heikosti lukevien osuus on noussut jo 13,5 prosenttiin oppilaista. Myös sukupuoli vaikuttaa lukutaitoon: ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tutkija Kaisa Leino uskoo esimerkin voimaan lukuinnon kasvattamisessa.