Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä
Eeva Rinne tutki väitöskirjassaan 2000-luvun oppikirjojen maailmankuvaa. (Kuva: Leena Huuhka)

2000-luvulla ilmestyneiden oppikirjojen maailmankuva on varsin länsikeskeinen, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Eeva Rinne, joka tutki aihetta viime syksynä julkaistussa väitöskirjassaan.

Tutkimuksen kohteena olivat peruskoulun maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin kirjat useilta eri kustantajilta.

Hänen mukaansa myös muut kulttuurit esitetään oppikirjoissa läntisten arvojen kautta. Aasiaa ja Afrikkaa kuvataan oppikirjoissa suppeasti.

”Aasian taloudellista potentiaalia korostetaan ja Afrikkaan liitetään kehitysapumeininki”, hän tiivistää.

Luonto ja köyhyys korostuvat oppikirjojen kuvastossa

Käymme yhdessä Rinteen kanssa läpi kuudesluokkalaiseni maantiedon kirjoja. Rinne hämmästyy sitä, että hänen tutkimusmateriaalinaan olleet 2010-luvun alkupuolen kirjat ovat yhä käytössä.

Pohdimme, kuinka totuudenmukaista tarinaa oppikirjat kertovat, jos ne ovat yksipuolisen näkökulman ohella jopa kymmenisen vuotta vanhoja.

Rinteen mukaan tyypillisesti kehitysmaista esitellään oppikirjoissa luonto- ja kyläkuvastoa, joitain koulukuviakin voi olla. Näitä löytyy myös selailemistamme kirjoista.

”Metropolit jäävät paitsioon, ja kirjojen kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä. Esimerkiksi Aasia on kuitenkin maailman kaupungistunein maanosa”, Rinne toteaa.

Käydessämme kirjoja laajemmin läpi havaitsemme, että myös länsimaiden esittelyissä kuvitus painottaa perinteitä ja on aika kaukana perusarjesta.

Kun skotti esitetään kiltissä, osaamme kuitenkin tulkita, että hän on pukeutunut kansallisasuun eikä arkitamineisiinsa. Vieraamman kulttuurin kohdalla hämäännymme ehkä helpommin kuvittelemaan perinnekuvia arkikuvastoksi.

Kaksi avointa oppikirjaa
Eeva Rinteen mukaan tyypillisesti kehitysmaista esitellään oppikirjoissa luonto- ja kyläkuvastoa. (Kuva: Tiina Harvia)

Kolonialismi kuuluu vain historiaan

Miten oppikirjojen tarinaa voisi sitten uudistaa?

Rinne kaipaa kirjoihin monipuolisuutta eri näkökulmien muodossa, kyseenalaistamista sekä laajempia kokonaisuuksia ja ilmiöistä opettamista.

”Kehitysmaiden omaehtoisuutta ja toimijuutta pitäisi tuoda esille, ja kolonisaation käsittely olisi jätettävä vain historian opetuksen yhteyteen”, Rinne sanoo.

Hänen mukaansa kokonaistarinaa ei osata kertoa, vaan pinnalle jää erityisesti Afrikan osalta auttamisdiskurssi. Suuri maanosa jaetaan lähinnä pohjoiseen ja etelään, ja kulttuureista puhuttaessa korostetaan kyläyhteisöjä.

Vuoden 2016 opetussuunnitelma lisäsi globaalia näkökulmaa

Rinteen väitöskirjassa käsitellään 2010-luvun alkupuolella tehtyjä oppikirjoja. Vuonna 2016 perusopetuksen opetussuunnitelma uudistettiin, ja siinä painotetaan nyt aiempaa enemmän globaalikasvatuksen merkitystä.

Pirkanmaalla sijaitsevan Lempäälän Sääksjärven koulussa yläkoululaisia opettava Satu Antila kertoo, että heillä on käytössä nykyisen opetussuunnitelman mukaiset aivan uudet Otavan kustantamat Maa-kirjasarjan maantiedon kirjat. Antila on toiminut opettajana lähes kaksikymmentä vuotta, ja hän kokee suurimman muutoksen oppikirjoihin tulleen juuri vuoden 2016 opetussuunnitelman myötä.

Sen jälkeen opetus on ollut globaalia, Antilan mielestä ehkä jopa liian maailmaa syleilevää. Kehitysmaita – tai kehittyviä maita, kuten termi koulumaailmassa kuuluu – käsitellään muun muassa vertailemalla niiden ja länsimaiden ekologista jalanjälkeä, kaupungistumista tai väestönkasvua ja kertomalla ympäristöongelmista ja kriiseistä.

”Oppilaiden perustietotaso ei kohtaa näin globaalia näkökulmaa”, Antila harmittelee.

Kirjoissa kehitysmaiden kulttuurista kerrotaan lähinnä alueittain, ei maatasolla. Antilan kokemuksen mukaan oppilaat nostavat itse aiheeksi lähinnä maahanmuuton, josta heillä on jakautuneita mielipiteitä. Muuten nuoret eivät juuri kysy kehitysmaista.

”Sellaisesta ei kysytä, mistä ei ole pohjatietoa.”

Karttaoppia ja nykyteknologiaa – opettaja kaipaa konkretiaa

Antila toivoisi oppikirjoilta konkreettisempaa ja yksinkertaisempaa lähestymistapaa. Nuori ei esimerkiksi välttämättä osaa sijoittaa Rodosta kartalle, vaikka olisi juuri tullut sieltä lomamatkalta.

Antila kertookin opettavansa nuorille myös karttaoppia, vaikka uusi opetussuunnitelma ei sitä entisen lailla painotakaan.

”Opettaja voi onneksi käyttää vapautta opetuksessa”, hän toteaa.

Antila kertoo hyödyntävänsä opetuksessa esimerkiksi Google Mapsin Street view -näkymää, jonka avulla nuoret pääsevät tietokoneella “kävelemään” eri kaupunkien kaduille ja siten näkevät, millaista missäkin on.

Haastattelut: Tiina Harvia, Leena Huuhka

Kirjoittajat ovat Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja kehityskoulutusköyhyys Suomi

Lue myös

Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen mukaansa armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.
Nuoria istumassa riveissä muovituoleilla

Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.

Tuoreimmat

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä
Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään
Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria
Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas
Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä