Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä
Eeva Rinne tutki väitöskirjassaan 2000-luvun oppikirjojen maailmankuvaa. (Kuva: Leena Huuhka)

2000-luvulla ilmestyneiden oppikirjojen maailmankuva on varsin länsikeskeinen, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Eeva Rinne, joka tutki aihetta viime syksynä julkaistussa väitöskirjassaan.

Tutkimuksen kohteena olivat peruskoulun maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin kirjat useilta eri kustantajilta.

Hänen mukaansa myös muut kulttuurit esitetään oppikirjoissa läntisten arvojen kautta. Aasiaa ja Afrikkaa kuvataan oppikirjoissa suppeasti.

”Aasian taloudellista potentiaalia korostetaan ja Afrikkaan liitetään kehitysapumeininki”, hän tiivistää.

Luonto ja köyhyys korostuvat oppikirjojen kuvastossa

Käymme yhdessä Rinteen kanssa läpi kuudesluokkalaiseni maantiedon kirjoja. Rinne hämmästyy sitä, että hänen tutkimusmateriaalinaan olleet 2010-luvun alkupuolen kirjat ovat yhä käytössä.

Pohdimme, kuinka totuudenmukaista tarinaa oppikirjat kertovat, jos ne ovat yksipuolisen näkökulman ohella jopa kymmenisen vuotta vanhoja.

Rinteen mukaan tyypillisesti kehitysmaista esitellään oppikirjoissa luonto- ja kyläkuvastoa, joitain koulukuviakin voi olla. Näitä löytyy myös selailemistamme kirjoista.

”Metropolit jäävät paitsioon, ja kirjojen kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä. Esimerkiksi Aasia on kuitenkin maailman kaupungistunein maanosa”, Rinne toteaa.

Käydessämme kirjoja laajemmin läpi havaitsemme, että myös länsimaiden esittelyissä kuvitus painottaa perinteitä ja on aika kaukana perusarjesta.

Kun skotti esitetään kiltissä, osaamme kuitenkin tulkita, että hän on pukeutunut kansallisasuun eikä arkitamineisiinsa. Vieraamman kulttuurin kohdalla hämäännymme ehkä helpommin kuvittelemaan perinnekuvia arkikuvastoksi.

Kaksi avointa oppikirjaa
Eeva Rinteen mukaan tyypillisesti kehitysmaista esitellään oppikirjoissa luonto- ja kyläkuvastoa. (Kuva: Tiina Harvia)

Kolonialismi kuuluu vain historiaan

Miten oppikirjojen tarinaa voisi sitten uudistaa?

Rinne kaipaa kirjoihin monipuolisuutta eri näkökulmien muodossa, kyseenalaistamista sekä laajempia kokonaisuuksia ja ilmiöistä opettamista.

”Kehitysmaiden omaehtoisuutta ja toimijuutta pitäisi tuoda esille, ja kolonisaation käsittely olisi jätettävä vain historian opetuksen yhteyteen”, Rinne sanoo.

Hänen mukaansa kokonaistarinaa ei osata kertoa, vaan pinnalle jää erityisesti Afrikan osalta auttamisdiskurssi. Suuri maanosa jaetaan lähinnä pohjoiseen ja etelään, ja kulttuureista puhuttaessa korostetaan kyläyhteisöjä.

Vuoden 2016 opetussuunnitelma lisäsi globaalia näkökulmaa

Rinteen väitöskirjassa käsitellään 2010-luvun alkupuolella tehtyjä oppikirjoja. Vuonna 2016 perusopetuksen opetussuunnitelma uudistettiin, ja siinä painotetaan nyt aiempaa enemmän globaalikasvatuksen merkitystä.

Pirkanmaalla sijaitsevan Lempäälän Sääksjärven koulussa yläkoululaisia opettava Satu Antila kertoo, että heillä on käytössä nykyisen opetussuunnitelman mukaiset aivan uudet Otavan kustantamat Maa-kirjasarjan maantiedon kirjat. Antila on toiminut opettajana lähes kaksikymmentä vuotta, ja hän kokee suurimman muutoksen oppikirjoihin tulleen juuri vuoden 2016 opetussuunnitelman myötä.

Sen jälkeen opetus on ollut globaalia, Antilan mielestä ehkä jopa liian maailmaa syleilevää. Kehitysmaita – tai kehittyviä maita, kuten termi koulumaailmassa kuuluu – käsitellään muun muassa vertailemalla niiden ja länsimaiden ekologista jalanjälkeä, kaupungistumista tai väestönkasvua ja kertomalla ympäristöongelmista ja kriiseistä.

”Oppilaiden perustietotaso ei kohtaa näin globaalia näkökulmaa”, Antila harmittelee.

Kirjoissa kehitysmaiden kulttuurista kerrotaan lähinnä alueittain, ei maatasolla. Antilan kokemuksen mukaan oppilaat nostavat itse aiheeksi lähinnä maahanmuuton, josta heillä on jakautuneita mielipiteitä. Muuten nuoret eivät juuri kysy kehitysmaista.

”Sellaisesta ei kysytä, mistä ei ole pohjatietoa.”

Karttaoppia ja nykyteknologiaa – opettaja kaipaa konkretiaa

Antila toivoisi oppikirjoilta konkreettisempaa ja yksinkertaisempaa lähestymistapaa. Nuori ei esimerkiksi välttämättä osaa sijoittaa Rodosta kartalle, vaikka olisi juuri tullut sieltä lomamatkalta.

Antila kertookin opettavansa nuorille myös karttaoppia, vaikka uusi opetussuunnitelma ei sitä entisen lailla painotakaan.

”Opettaja voi onneksi käyttää vapautta opetuksessa”, hän toteaa.

Antila kertoo hyödyntävänsä opetuksessa esimerkiksi Google Mapsin Street view -näkymää, jonka avulla nuoret pääsevät tietokoneella “kävelemään” eri kaupunkien kaduille ja siten näkevät, millaista missäkin on.

Haastattelut: Tiina Harvia, Leena Huuhka

Tekijät ovat Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja kehityskoulutusköyhyys Suomi

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä