Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.

Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatia mielletään usein tunteeksi, mutta se voi olla myös rohkeutta auttaa hädässä olevaa, viestii Pakolaisavun kampanja. Kuva: Leticia Bertin / CC BY 2.0.

Viime keväänä Maailma.net kirjoitti uusista kampanjoista, jotka pyrkivät puuttumaan vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin. Yksi kampanjoista oli Suomen Pakolaisavun Empathy Movement eli empatialiike, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä ja lisätä kulttuurienvälistä ymmärrystä.

On aika selvittää, miten kampanja on edistynyt.

Kansanedustajaehdokkaita mukaan

Empatiatyö aloitettiin päättäjätasolta.

“Viime keväänä meillä oli Empatialupaus-kampanja, johon haastoimme eduskunta- ja eurovaaliehdokkaita. Mukaan lähti 150 ehdokasta, jotka sitoutuivat ajamaan ihmisarvoa kunnioittavaa politiikkaa”, Empathy Movementin projektipäällikkö Linda Lehto kertoo.

Empatialupauksen tehneistä ehdokkaista kymmenen pääsi läpi eduskuntaan ja kolme Euroopan parlamenttiin. Nyt Lehdon mukaan seurataan, tekevätkö edustajat työssään sellaisia päätöksiä, jotka ovat linjassa annettujen lupausten kanssa.  

Herkän tunteilun sijaan rohkeaa toimintaa

Samoihin aikoihin Empatialupaus-kampanjan kanssa Empathy Movement -nettisivustolle lanseerattiin empatiatesti, jossa on käytännön vinkkejä siihen, miten omia empatiataitojaan voi harjoittaa. Testi on myös konkreettinen väline, jonka avulla kuka tahansa voi päästä sisälle siihen, mitä empatialla tarkoitetaan.

“Usein empatia on liian abstrakti tai isolta kuulostava käsite, ja se mielletään herkäksi tunteiluksi tai välittämiseksi”, Lehto sanoo.

”Meidän Empathy Movementissa se halutaan tuoda nimenomaan esille toiminnallisuutena, joka ohjaa ihmistä löytämään itsestään rohkeuden auttaa hädässä olevaa ihmistä, olipa auttaminen sanallista tai tekojen kautta.”

Suuremmalle yleisölle Empathy Movement esiteltiin viime syyskuussa Habitare-messuilla. Osastolla testattiin, miten empatialiikkeen viesti tavoittaa ihmiset. Lisäksi osastolla myytiin pakolaistaustaisia käsityöosaajia työllistävän Tikau-yrityksen valmistamia Empathy-tuotteita, jotka myytiin lähes loppuun. Osastolla oli myös pakolaisteltta, missä esiteltiin oloja pakolaisleirillä ja tuotiin esille sitä, että koti on ihmisoikeus ja sen pitää kuulua kaikille.

Osasto sai paljon positiivista palautetta, ja se on nyt ehdolla Messukeskuksen vuoden messuosastoksi.

Empatialähettiläät esikuvina: omat arvot esillä toisia kunnioittaen

Empatialiikkeen lähettiläiksi on Lehdon mukaan haluttu oman alansa vaikuttajia, jotka ovat tuoneet lisää empatiaa Suomeen. Osa empatialähettiläistä otti itse yhteyttä tehtävän tiimoilta, kun taas joihinkin potentiaalisiin henkilöihin oltiin yhteydessä Empathy Movementista.

“Suomeen kaivataan esikuvia, jotka ovat rohkeasti empaattisia eli tuovat esille omia arvojaan sekä ajatuksiaan, mutta tekevät sen kunnioittaen muiden ihmisten mielipiteitä”, Lehto toteaa.

Viime vuoden aikana nimitettiin yhteensä 12 empatialähettilästä. Lähettiläiden joukosta löytyvät esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia äitejä työllistävän koruyrityksen AIDA Impactin perustaja Elina Siira sekä vuoden 2019 pakolaisnaiseksi valittu Rand Mohamad Deeb.

“Olin otettu pyynnöstä. Ei ollut kahta puhetta siitä, ettenkö lähtisi empatialähettilääksi”, Elina Siira muistelee. “Itsestään selvistä asioista pitää puhua, ja ajattelen, ettei empatiasta voi puhua liikaa.”

Siira kuvailee empatialähettilään tehtävää joustavaksi, ja kukin lähettiläs on voinut toteuttaa sitä omalla tavallaan. Lähettiläät ovat tuoneet empatiaa esiin tapahtumissa, sosiaalisessa mediassa sekä arjen kohtaamisissa paitsi Suomessa, myös muualla maailmassa.

“Olen puhunut suomalaisesta empatiasta ystävilleni ympäri maailmaa”, Rand Mohamad Deeb kertoo.

Kuuntele ja ole läsnä

Vuoden pakolaisnaisena Deeb on puhunut myös siitä, kuinka empatia on vaikuttanut hänen tarinaansa. Vuonna 2017 Deebin perhe otettiin kiintiöpakolaisina Suomeen heidän paettuaan Syyrian sisällissotaa. Uuden alun edessä empatian merkitys oli suuri.

“Yksinkertaiset lauseet, kuten ´uskon sinuun´, saivat ajattelemaan elämääni eri tavalla, ja niiden kautta myös uskoin itseeni”, Deeb kertoo.

Sekä Deeb että Siira kertovat empatialähettiläiden vastaanoton olleen positiivista. Aihe on herättänyt paljon keskustelua ja saanut ihmiset pysähtymään abstraktin aiheen äärelle tarkemmin.

“Usein ei tule ajatelleeksi, kuinka tärkeää on olla empaattinen, sillä sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, Deeb sanoo.

Voiko omaa empaattisuuttaan siis harjoittaa? Siiran mukaan voi, vaikka aina se ei ole helppoa. Tärkeää on kuunnella ja olla läsnä.

“On tärkeää mennä arjen tilanteisiin kiitollisena ja arvostaa ihmisten aikaa jokapäiväisissä kohtaamisissa sen sijaan, että vain suorittaa elämää.”

Empatiaa myös yrityksiin

Empathy Movement -kampanjassa tähdätään jatkossa esimerkiksi yritysten kanssa pitkäaikaiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön. Linda Lehdon mukaan Pakolaisavun järjestämät empatiakoulutukset tarjoavat konkreettisia tapoja, joilla yritykset voivat lisätä empatiaa jokapäiväisissä neuvottelu- ja keskustelutilaisuuksissa.

Empatialähettiläiden työpanos – eli toiminnan ideointi ja kehittäminen eteenpäin ja empatiasanoman levittäminen – on myös jatkossa tärkeää.

Lehto toivoo esikuvien ja roolimallien rohkaisevan muita ihmisiä rakentamaan avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä. Hän myös toivoo empatialiikkeen saavan ihmiset miettimään sitä, miten itse voisivat omalla toiminnallaan siirtyä sanoista tekoihin.

“Kaikilla ihmisillä on empatiakykyä, ja kaikki voivat osallistua Empathy Movementiin”, Lehto muistuttaa.

Kirjoittajat ovat Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Lisää uusi kommentti