Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti
Empatia mielletään usein tunteeksi, mutta se voi olla myös rohkeutta auttaa hädässä olevaa, viestii Pakolaisavun kampanja. (Kuva: Leticia Bertin / CC BY 2.0)

Viime keväänä Maailma.net kirjoitti uusista kampanjoista, jotka pyrkivät puuttumaan vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin. Yksi kampanjoista oli Suomen Pakolaisavun Empathy Movement eli empatialiike, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä ja lisätä kulttuurienvälistä ymmärrystä.

On aika selvittää, miten kampanja on edistynyt.

Kansanedustajaehdokkaita mukaan

Empatiatyö aloitettiin päättäjätasolta.

“Viime keväänä meillä oli Empatialupaus-kampanja, johon haastoimme eduskunta- ja eurovaaliehdokkaita. Mukaan lähti 150 ehdokasta, jotka sitoutuivat ajamaan ihmisarvoa kunnioittavaa politiikkaa”, Empathy Movementin projektipäällikkö Linda Lehto kertoo.

Empatialupauksen tehneistä ehdokkaista kymmenen pääsi läpi eduskuntaan ja kolme Euroopan parlamenttiin. Nyt Lehdon mukaan seurataan, tekevätkö edustajat työssään sellaisia päätöksiä, jotka ovat linjassa annettujen lupausten kanssa.  

Herkän tunteilun sijaan rohkeaa toimintaa

Samoihin aikoihin Empatialupaus-kampanjan kanssa Empathy Movement -nettisivustolle lanseerattiin empatiatesti, jossa on käytännön vinkkejä siihen, miten omia empatiataitojaan voi harjoittaa. Testi on myös konkreettinen väline, jonka avulla kuka tahansa voi päästä sisälle siihen, mitä empatialla tarkoitetaan.

“Usein empatia on liian abstrakti tai isolta kuulostava käsite, ja se mielletään herkäksi tunteiluksi tai välittämiseksi”, Lehto sanoo.

”Meidän Empathy Movementissa se halutaan tuoda nimenomaan esille toiminnallisuutena, joka ohjaa ihmistä löytämään itsestään rohkeuden auttaa hädässä olevaa ihmistä, olipa auttaminen sanallista tai tekojen kautta.”

Suuremmalle yleisölle Empathy Movement esiteltiin viime syyskuussa Habitare-messuilla. Osastolla testattiin, miten empatialiikkeen viesti tavoittaa ihmiset. Lisäksi osastolla myytiin pakolaistaustaisia käsityöosaajia työllistävän Tikau-yrityksen valmistamia Empathy-tuotteita, jotka myytiin lähes loppuun. Osastolla oli myös pakolaisteltta, missä esiteltiin oloja pakolaisleirillä ja tuotiin esille sitä, että koti on ihmisoikeus ja sen pitää kuulua kaikille.

Osasto sai paljon positiivista palautetta, ja se on nyt ehdolla Messukeskuksen vuoden messuosastoksi.

Empatialähettiläät esikuvina: omat arvot esillä toisia kunnioittaen

Empatialiikkeen lähettiläiksi on Lehdon mukaan haluttu oman alansa vaikuttajia, jotka ovat tuoneet lisää empatiaa Suomeen. Osa empatialähettiläistä otti itse yhteyttä tehtävän tiimoilta, kun taas joihinkin potentiaalisiin henkilöihin oltiin yhteydessä Empathy Movementista.

“Suomeen kaivataan esikuvia, jotka ovat rohkeasti empaattisia eli tuovat esille omia arvojaan sekä ajatuksiaan, mutta tekevät sen kunnioittaen muiden ihmisten mielipiteitä”, Lehto toteaa.

Viime vuoden aikana nimitettiin yhteensä 12 empatialähettilästä. Lähettiläiden joukosta löytyvät esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia äitejä työllistävän koruyrityksen AIDA Impactin perustaja Elina Siira sekä vuoden 2019 pakolaisnaiseksi valittu Rand Mohamad Deeb.

“Olin otettu pyynnöstä. Ei ollut kahta puhetta siitä, ettenkö lähtisi empatialähettilääksi”, Elina Siira muistelee. “Itsestään selvistä asioista pitää puhua, ja ajattelen, ettei empatiasta voi puhua liikaa.”

Siira kuvailee empatialähettilään tehtävää joustavaksi, ja kukin lähettiläs on voinut toteuttaa sitä omalla tavallaan. Lähettiläät ovat tuoneet empatiaa esiin tapahtumissa, sosiaalisessa mediassa sekä arjen kohtaamisissa paitsi Suomessa, myös muualla maailmassa.

“Olen puhunut suomalaisesta empatiasta ystävilleni ympäri maailmaa”, Rand Mohamad Deeb kertoo.

Kuuntele ja ole läsnä

Vuoden pakolaisnaisena Deeb on puhunut myös siitä, kuinka empatia on vaikuttanut hänen tarinaansa. Vuonna 2017 Deebin perhe otettiin kiintiöpakolaisina Suomeen heidän paettuaan Syyrian sisällissotaa. Uuden alun edessä empatian merkitys oli suuri.

“Yksinkertaiset lauseet, kuten ´uskon sinuun´, saivat ajattelemaan elämääni eri tavalla, ja niiden kautta myös uskoin itseeni”, Deeb kertoo.

Sekä Deeb että Siira kertovat empatialähettiläiden vastaanoton olleen positiivista. Aihe on herättänyt paljon keskustelua ja saanut ihmiset pysähtymään abstraktin aiheen äärelle tarkemmin.

“Usein ei tule ajatelleeksi, kuinka tärkeää on olla empaattinen, sillä sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, Deeb sanoo.

Voiko omaa empaattisuuttaan siis harjoittaa? Siiran mukaan voi, vaikka aina se ei ole helppoa. Tärkeää on kuunnella ja olla läsnä.

“On tärkeää mennä arjen tilanteisiin kiitollisena ja arvostaa ihmisten aikaa jokapäiväisissä kohtaamisissa sen sijaan, että vain suorittaa elämää.”

Empatiaa myös yrityksiin

Empathy Movement -kampanjassa tähdätään jatkossa esimerkiksi yritysten kanssa pitkäaikaiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön. Linda Lehdon mukaan Pakolaisavun järjestämät empatiakoulutukset tarjoavat konkreettisia tapoja, joilla yritykset voivat lisätä empatiaa jokapäiväisissä neuvottelu- ja keskustelutilaisuuksissa.

Empatialähettiläiden työpanos – eli toiminnan ideointi ja kehittäminen eteenpäin ja empatiasanoman levittäminen – on myös jatkossa tärkeää.

Lehto toivoo esikuvien ja roolimallien rohkaisevan muita ihmisiä rakentamaan avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä. Hän myös toivoo empatialiikkeen saavan ihmiset miettimään sitä, miten itse voisivat omalla toiminnallaan siirtyä sanoista tekoihin.

“Kaikilla ihmisillä on empatiakykyä, ja kaikki voivat osallistua Empathy Movementiin”, Lehto muistuttaa.

Kirjoittajat ovat Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja pakolaisetsiirtolaisuusmediasananvapausviestintäkansalaisyhteiskunta Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat