Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti
Empatia mielletään usein tunteeksi, mutta se voi olla myös rohkeutta auttaa hädässä olevaa, viestii Pakolaisavun kampanja. (Kuva: Leticia Bertin / CC BY 2.0)

Viime keväänä Maailma.net kirjoitti uusista kampanjoista, jotka pyrkivät puuttumaan vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin. Yksi kampanjoista oli Suomen Pakolaisavun Empathy Movement eli empatialiike, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä ja lisätä kulttuurienvälistä ymmärrystä.

On aika selvittää, miten kampanja on edistynyt.

Kansanedustajaehdokkaita mukaan

Empatiatyö aloitettiin päättäjätasolta.

“Viime keväänä meillä oli Empatialupaus-kampanja, johon haastoimme eduskunta- ja eurovaaliehdokkaita. Mukaan lähti 150 ehdokasta, jotka sitoutuivat ajamaan ihmisarvoa kunnioittavaa politiikkaa”, Empathy Movementin projektipäällikkö Linda Lehto kertoo.

Empatialupauksen tehneistä ehdokkaista kymmenen pääsi läpi eduskuntaan ja kolme Euroopan parlamenttiin. Nyt Lehdon mukaan seurataan, tekevätkö edustajat työssään sellaisia päätöksiä, jotka ovat linjassa annettujen lupausten kanssa.  

Herkän tunteilun sijaan rohkeaa toimintaa

Samoihin aikoihin Empatialupaus-kampanjan kanssa Empathy Movement -nettisivustolle lanseerattiin empatiatesti, jossa on käytännön vinkkejä siihen, miten omia empatiataitojaan voi harjoittaa. Testi on myös konkreettinen väline, jonka avulla kuka tahansa voi päästä sisälle siihen, mitä empatialla tarkoitetaan.

“Usein empatia on liian abstrakti tai isolta kuulostava käsite, ja se mielletään herkäksi tunteiluksi tai välittämiseksi”, Lehto sanoo.

”Meidän Empathy Movementissa se halutaan tuoda nimenomaan esille toiminnallisuutena, joka ohjaa ihmistä löytämään itsestään rohkeuden auttaa hädässä olevaa ihmistä, olipa auttaminen sanallista tai tekojen kautta.”

Suuremmalle yleisölle Empathy Movement esiteltiin viime syyskuussa Habitare-messuilla. Osastolla testattiin, miten empatialiikkeen viesti tavoittaa ihmiset. Lisäksi osastolla myytiin pakolaistaustaisia käsityöosaajia työllistävän Tikau-yrityksen valmistamia Empathy-tuotteita, jotka myytiin lähes loppuun. Osastolla oli myös pakolaisteltta, missä esiteltiin oloja pakolaisleirillä ja tuotiin esille sitä, että koti on ihmisoikeus ja sen pitää kuulua kaikille.

Osasto sai paljon positiivista palautetta, ja se on nyt ehdolla Messukeskuksen vuoden messuosastoksi.

Empatialähettiläät esikuvina: omat arvot esillä toisia kunnioittaen

Empatialiikkeen lähettiläiksi on Lehdon mukaan haluttu oman alansa vaikuttajia, jotka ovat tuoneet lisää empatiaa Suomeen. Osa empatialähettiläistä otti itse yhteyttä tehtävän tiimoilta, kun taas joihinkin potentiaalisiin henkilöihin oltiin yhteydessä Empathy Movementista.

“Suomeen kaivataan esikuvia, jotka ovat rohkeasti empaattisia eli tuovat esille omia arvojaan sekä ajatuksiaan, mutta tekevät sen kunnioittaen muiden ihmisten mielipiteitä”, Lehto toteaa.

Viime vuoden aikana nimitettiin yhteensä 12 empatialähettilästä. Lähettiläiden joukosta löytyvät esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia äitejä työllistävän koruyrityksen AIDA Impactin perustaja Elina Siira sekä vuoden 2019 pakolaisnaiseksi valittu Rand Mohamad Deeb.

“Olin otettu pyynnöstä. Ei ollut kahta puhetta siitä, ettenkö lähtisi empatialähettilääksi”, Elina Siira muistelee. “Itsestään selvistä asioista pitää puhua, ja ajattelen, ettei empatiasta voi puhua liikaa.”

Siira kuvailee empatialähettilään tehtävää joustavaksi, ja kukin lähettiläs on voinut toteuttaa sitä omalla tavallaan. Lähettiläät ovat tuoneet empatiaa esiin tapahtumissa, sosiaalisessa mediassa sekä arjen kohtaamisissa paitsi Suomessa, myös muualla maailmassa.

“Olen puhunut suomalaisesta empatiasta ystävilleni ympäri maailmaa”, Rand Mohamad Deeb kertoo.

Kuuntele ja ole läsnä

Vuoden pakolaisnaisena Deeb on puhunut myös siitä, kuinka empatia on vaikuttanut hänen tarinaansa. Vuonna 2017 Deebin perhe otettiin kiintiöpakolaisina Suomeen heidän paettuaan Syyrian sisällissotaa. Uuden alun edessä empatian merkitys oli suuri.

“Yksinkertaiset lauseet, kuten ´uskon sinuun´, saivat ajattelemaan elämääni eri tavalla, ja niiden kautta myös uskoin itseeni”, Deeb kertoo.

Sekä Deeb että Siira kertovat empatialähettiläiden vastaanoton olleen positiivista. Aihe on herättänyt paljon keskustelua ja saanut ihmiset pysähtymään abstraktin aiheen äärelle tarkemmin.

“Usein ei tule ajatelleeksi, kuinka tärkeää on olla empaattinen, sillä sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, Deeb sanoo.

Voiko omaa empaattisuuttaan siis harjoittaa? Siiran mukaan voi, vaikka aina se ei ole helppoa. Tärkeää on kuunnella ja olla läsnä.

“On tärkeää mennä arjen tilanteisiin kiitollisena ja arvostaa ihmisten aikaa jokapäiväisissä kohtaamisissa sen sijaan, että vain suorittaa elämää.”

Empatiaa myös yrityksiin

Empathy Movement -kampanjassa tähdätään jatkossa esimerkiksi yritysten kanssa pitkäaikaiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön. Linda Lehdon mukaan Pakolaisavun järjestämät empatiakoulutukset tarjoavat konkreettisia tapoja, joilla yritykset voivat lisätä empatiaa jokapäiväisissä neuvottelu- ja keskustelutilaisuuksissa.

Empatialähettiläiden työpanos – eli toiminnan ideointi ja kehittäminen eteenpäin ja empatiasanoman levittäminen – on myös jatkossa tärkeää.

Lehto toivoo esikuvien ja roolimallien rohkaisevan muita ihmisiä rakentamaan avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä. Hän myös toivoo empatialiikkeen saavan ihmiset miettimään sitä, miten itse voisivat omalla toiminnallaan siirtyä sanoista tekoihin.

“Kaikilla ihmisillä on empatiakykyä, ja kaikki voivat osallistua Empathy Movementiin”, Lehto muistuttaa.

Kirjoittajat ovat Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja pakolaisetsiirtolaisuusmediasananvapausviestintäkansalaisyhteiskunta Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”