Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon? | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon?

Kansalaisjärjestöt järjestävät nyt kohtaamiskahviloita ja kehittävät uusia tapoja ilmaista empatiaa. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun, joka tutkimuksen mukaan on niin repivää, että osa suomalaisista ei halua enää osallistua siihen.

Ihmisiä ringissä keskustelemassa

Järjestöjen Vain ihmisiä -kampanjassa on järjestetty kohtaamiskahviloita, joissa tavalliset ihmiset voivat tavata ja keskustella keskenään. Helsingin kaupunginmuseossa järjestettiin kohtaamiskahvila helmikuussa. Kuva: Vain ihmisiä.

Yli 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että julkisessa keskustelussa provosoidaan nykyään tahallaan yhä enemmän.

Tutkijayhteisö e2 Tutkimuksen kyselyyn perustuva tutkimustulos on peräisin jo vuodelta 2016, mutta viime aikoina siihen on alettu herätä.

Sekä media että kansalaisjärjestöt ovat aloittaneet kampanjoita, joiden tarkoituksena on saada Suomi keskustelemaan asiallisesti etenkin maahanmuutosta ja muista mielipiteitä jakavista aiheista sen sijaan, että sorrutaan loukkaaviin kommentteihin ja vihapuheeseen.

”Empatia ja kyky asettua toisen ihmisen asemaan tuntuvat puuttuvan keskustelusta. Haluamme nostaa esiin sen, että jokainen voi harjoitella empatiaa, ja herätellä keskustelua”, sanoo Suomen Pakolaisavun viestintä- ja markkinointijohtaja Annika Nyman-Paajanen.

Pakolaisapu lanseerasi maaliskuussa Empathy Movementin, ”empatialiikkeen”, jonka tarkoituksena on tehdä etenkin maahanmuuttoon liittyvästä julkisesta keskustelusta asiallisempaa ja ohjata ihmisiä samaistumaan myös niiden asemaan, jotka eivät kuulu omaan lähipiiriin. Mukaan halutaan niin järjestöt, kansanedustajat, yritykset kuin tavalliset kansalaisetkin.

Kansanedustajaehdokkaat voivat tehdä liikkeen verkkosivuilla empatialupauksen. Syksyllä aiotaan esitellä uusia tapoja ilmaista empatiaa yhteistyössä Nordic Match -ajatushautomon ja luovien alojen ammattilaisten kanssa. Ensimmäiseksi empatialähettilääksi on nimetty rap-artisti ja DJ Yeboyah.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Punainen Risti (SPR) puolestaan aloittivat helmikuussa Vain ihmisiä -nimisen kampanjan. Siinä järjestetään ympäri Suomen kohtaamiskahviloita, joissa etenkin kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat tapaavat ja jakavat tarinoitaan.

”Tarkoituksena on rohkaista niitä ihmisiä, jotka ajattelevat, että kohtaaminen, keskustelu ja ymmärtäminen on tärkeää. Ajatuksena on, että kohtaaminen ja kuunteleminen avaavat lukot, joissa ennakkoluulot tai torjuvat asenteet ovat olemassa. Samalla halutaan viestiä, että syrjintä ei ole koskaan hyväksyttävää”, kertoo SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Vuoropuheluun kannustava ajatus on ollut myös Helsingin Sanomilla, joka järjesti viime viikonloppuna erimielisiä suomalaisia yhteen tuovan Suomi puhuu -tapahtuman.

Keskustelu muuttuu rumemmaksi

Empatia ja toisten kuunteleminen ovat perinteisiä ihmisyyteen kuuluvia asioita, joilla on perinteisesti ylpeilty Suomessa. Viime vuosina jokin tuntuu muuttuneen. Politiikan kieli on muuttunut rumemmaksi, samoin sosiaalisen median keskustelut.

Onko Suomessa siis tapahtunut jonkinlainen arvomuutos, jonka seurauksena kyky samaistua toisten asemaan on heikentynyt? Nyman-Paajanen ja Kumpula eivät usko siihen.

”Ehkä puutetta on enemmänkin rohkeudesta. Rasismissahan on paljon kyse siitä, että se mahdollistetaan hiljaisen hyväksynnän kautta. Moni tiedostaa, että asiat menevät mönkään, mutta ei ole rohkeutta lähteä toimimaan sitä vastaan”, Nyman-Paajanen pohtii.

Pakolaisapu työskentelee pakolaisten ja siirtolaisten parissa, ja Nyman-Paajasen mukaan keskustelun koventuminen on havaittu etenkin sen jälkeen, kun turvapaikanhakijamäärät kasvoivat Suomessa vuosina 2015–2016. Hän uskoo, että myös sosiaalinen media selittää keskustelun muutosta.

”Sosiaalinen media mahdollistaa omien mielipiteiden jakamisen vapaasti. Kun media uutisoi maahanmuuttajien tekemistä rikoksista, näkyy se usein kanavissamme hyökkäyksenä kaikkia maahanmuuttajia kohtaan”, Nyman-Paajanen kertoo.

Suomalaisten arvot ovat samanlaisia, käytäntö vaihtelee

Myöskään tutkimus ei tue väitteitä siitä, että keskustelukulttuurin rumentumista selittäisi jokin perustavanlaatuinen muutos suomalaisten arvoissa tai asenteissa.

”Suomalaiset ovat pysyneet viimeiset vuosikymmenet hyvinkin muuttumattomina arvoiltaan. Melkein sata prosenttia pitää esimerkiksi vastuuntuntoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa tärkeinä. Mutta siinä, miten arvoja toteutetaan käytännön yhteiskunnallisessa ajattelussa, on isoja eroja. Myös se, mihin ryhmiin empatia kohdistuu, vaihtelee”, sanoo valtiotieteiden tohtori, tutkijayhteisö e2 Tutkimuksen tutkija Ville Pitkänen.

Hän on ollut viime vuosina mukana tutkimushankkeissa, joissa on selvitetty muun muassa suomalaisten arvoja ja asenteita sekä suomalaista keskusteluilmapiiriä.

Pitkäsen mukaan on vaikea arvioida, onko suomalainen keskustelukulttuuri aidosti muuttunut provosoivammaksi. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan kansa joka tapauksessa kokee niin. Tutkimuksessa selvisi myös, että puolet suomalaisista on niin kyllästyneitä repivään keskustelukulttuuriin, että harkitsee keskustelusta vetäytymistä. Se on Pitkäsen mukaan huolestuttavaa.

Hänen mielestään on myös merkittävää, että kun suomalaisilta kysyttiin vuonna 2018 avoimella kysymyksellä, mitkä asiat jakavat kansalaisia eniten, 30 prosenttia mainitsi arvo- ja asenne-erot. Tutkimuksen mukaan myös maahanmuuttoteemat jakavat kansaa.

”Usein suhtautuminen maahanmuuttajiin on kriittisintä alueella, joilla on kaikkein vähiten maahanmuuttajia”, Pitkänen kertoo.

Sen uskotaan johtuvan vierauden tunteesta: tutkimusten mukaan empatiaa tunnetaan eniten omaa viiteryhmää kohtaan.

Saarnataanko valmiiksi käännytetyille?

Tähän mennessä yli sata kansanedustajaehdokasta on tehnyt empatialupauksen Pakolaisavun sivuilla. Kumpula puolestaan kertoo, että Vain ihmisiä -kampanjan kohtaamiskahviloihin ei ole saatu suuria kansanjoukkoja, mutta kokemukset ovat olleet silti myönteisiä. Vielä on silti liian aikaista sanoa, toimivatko kampanjat.

Tutkimusten mukaan vuoropuhelu voi kyllä vaikuttaa asenteisiin. Esimerkiksi Tampereen yliopiston valtio-opin professori Kaisa Herne kirjoittaa viime vuonna julkaistussa Politiikka-lehden artikkelissa Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkimuksesta, jossa tavalliset ihmiset keskustelivat pienryhmissä maahanmuutosta. Tutkimuksen mukaan keskustelut lisäsivät niin sanottua tiedollista empatiaa maahanmuuttajia kohtaan.

Eri asia kuitenkin on, voivatko kampanjat muuttaa yhteiskunnallista keskustelua syvemmin.

”Kampanjat tavoittavat väistämättä aika rajallisen määrän keskustelijoita”, e2:n Ville Pitkänen huomauttaa.

Lisäksi voisi kuvitella, että kampanjat tavoittavat usein ne, jotka ovat niiden ajatuksille valmiiksi suopeita – ei niitä, joiden pitäisi oikeasti korjata asenteitaan. Se myönnetään myös järjestöissä.

Optimismiin antaa kuitenkin aihetta se, että todennäköisesti suomalainen keskustelukulttuuri on ylilyönneistä huolimatta yhä suhteellisen maltillista. Pitkänen huomauttaa, että todennäköisesti vastakkainasetteluun vain tullaan kiinnittäneeksi enemmän huomiota.

Samaa mieltä on SPR:n Kristiina Kumpula. Hän muistuttaa, että esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan on liittynyt Suomessa viime vuosina paljon uusia ihmisiä ja kehitysyhteistyöllä on edelleen vahva kannatus.

”Se on yksi indikaattori siitä, että ihmiset pitävät oikeudenmukaisuuden ja demokratian periaatteita erittäin tärkeinä. Valtaosa ei sano somessa mielipiteitään”, Kumpula muistuttaa.

Lisää uusi kommentti