Uutiset Rasismi Suomessa

Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon?

Kansalaisjärjestöt järjestävät nyt kohtaamiskahviloita ja kehittävät uusia tapoja ilmaista empatiaa. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun, joka tutkimuksen mukaan on niin repivää, että osa suomalaisista ei halua enää osallistua siihen.
Ihmisiä ringissä keskustelemassa
Järjestöjen Vain ihmisiä -kampanjassa on järjestetty kohtaamiskahviloita, joissa tavalliset ihmiset voivat tavata ja keskustella keskenään. Helsingin kaupunginmuseossa järjestettiin kohtaamiskahvila helmikuussa. (Kuva: Vain ihmisiä)

Yli 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että julkisessa keskustelussa provosoidaan nykyään tahallaan yhä enemmän.

Tutkijayhteisö e2 Tutkimuksen kyselyyn perustuva tutkimustulos on peräisin jo vuodelta 2016, mutta viime aikoina siihen on alettu herätä.

Sekä media että kansalaisjärjestöt ovat aloittaneet kampanjoita, joiden tarkoituksena on saada Suomi keskustelemaan asiallisesti etenkin maahanmuutosta ja muista mielipiteitä jakavista aiheista sen sijaan, että sorrutaan loukkaaviin kommentteihin ja vihapuheeseen.

”Empatia ja kyky asettua toisen ihmisen asemaan tuntuvat puuttuvan keskustelusta. Haluamme nostaa esiin sen, että jokainen voi harjoitella empatiaa, ja herätellä keskustelua”, sanoo Suomen Pakolaisavun viestintä- ja markkinointijohtaja Annika Nyman-Paajanen.

Pakolaisapu lanseerasi maaliskuussa Empathy Movementin, ”empatialiikkeen”, jonka tarkoituksena on tehdä etenkin maahanmuuttoon liittyvästä julkisesta keskustelusta asiallisempaa ja ohjata ihmisiä samaistumaan myös niiden asemaan, jotka eivät kuulu omaan lähipiiriin. Mukaan halutaan niin järjestöt, kansanedustajat, yritykset kuin tavalliset kansalaisetkin.

Kansanedustajaehdokkaat voivat tehdä liikkeen verkkosivuilla empatialupauksen. Syksyllä aiotaan esitellä uusia tapoja ilmaista empatiaa yhteistyössä Nordic Match -ajatushautomon ja luovien alojen ammattilaisten kanssa. Ensimmäiseksi empatialähettilääksi on nimetty rap-artisti ja DJ Yeboyah.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Punainen Risti (SPR) puolestaan aloittivat helmikuussa Vain ihmisiä -nimisen kampanjan. Siinä järjestetään ympäri Suomen kohtaamiskahviloita, joissa etenkin kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat tapaavat ja jakavat tarinoitaan.

”Tarkoituksena on rohkaista niitä ihmisiä, jotka ajattelevat, että kohtaaminen, keskustelu ja ymmärtäminen on tärkeää. Ajatuksena on, että kohtaaminen ja kuunteleminen avaavat lukot, joissa ennakkoluulot tai torjuvat asenteet ovat olemassa. Samalla halutaan viestiä, että syrjintä ei ole koskaan hyväksyttävää”, kertoo SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Vuoropuheluun kannustava ajatus on ollut myös Helsingin Sanomilla, joka järjesti viime viikonloppuna erimielisiä suomalaisia yhteen tuovan Suomi puhuu -tapahtuman.

Keskustelu muuttuu rumemmaksi

Empatia ja toisten kuunteleminen ovat perinteisiä ihmisyyteen kuuluvia asioita, joilla on perinteisesti ylpeilty Suomessa. Viime vuosina jokin tuntuu muuttuneen. Politiikan kieli on muuttunut rumemmaksi, samoin sosiaalisen median keskustelut.

Onko Suomessa siis tapahtunut jonkinlainen arvomuutos, jonka seurauksena kyky samaistua toisten asemaan on heikentynyt? Nyman-Paajanen ja Kumpula eivät usko siihen.

”Ehkä puutetta on enemmänkin rohkeudesta. Rasismissahan on paljon kyse siitä, että se mahdollistetaan hiljaisen hyväksynnän kautta. Moni tiedostaa, että asiat menevät mönkään, mutta ei ole rohkeutta lähteä toimimaan sitä vastaan”, Nyman-Paajanen pohtii.

Pakolaisapu työskentelee pakolaisten ja siirtolaisten parissa, ja Nyman-Paajasen mukaan keskustelun koventuminen on havaittu etenkin sen jälkeen, kun turvapaikanhakijamäärät kasvoivat Suomessa vuosina 2015–2016. Hän uskoo, että myös sosiaalinen media selittää keskustelun muutosta.

”Sosiaalinen media mahdollistaa omien mielipiteiden jakamisen vapaasti. Kun media uutisoi maahanmuuttajien tekemistä rikoksista, näkyy se usein kanavissamme hyökkäyksenä kaikkia maahanmuuttajia kohtaan”, Nyman-Paajanen kertoo.

Suomalaisten arvot ovat samanlaisia, käytäntö vaihtelee

Myöskään tutkimus ei tue väitteitä siitä, että keskustelukulttuurin rumentumista selittäisi jokin perustavanlaatuinen muutos suomalaisten arvoissa tai asenteissa.

”Suomalaiset ovat pysyneet viimeiset vuosikymmenet hyvinkin muuttumattomina arvoiltaan. Melkein sata prosenttia pitää esimerkiksi vastuuntuntoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa tärkeinä. Mutta siinä, miten arvoja toteutetaan käytännön yhteiskunnallisessa ajattelussa, on isoja eroja. Myös se, mihin ryhmiin empatia kohdistuu, vaihtelee”, sanoo valtiotieteiden tohtori, tutkijayhteisö e2 Tutkimuksen tutkija Ville Pitkänen.

Hän on ollut viime vuosina mukana tutkimushankkeissa, joissa on selvitetty muun muassa suomalaisten arvoja ja asenteita sekä suomalaista keskusteluilmapiiriä.

Pitkäsen mukaan on vaikea arvioida, onko suomalainen keskustelukulttuuri aidosti muuttunut provosoivammaksi. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan kansa joka tapauksessa kokee niin. Tutkimuksessa selvisi myös, että puolet suomalaisista on niin kyllästyneitä repivään keskustelukulttuuriin, että harkitsee keskustelusta vetäytymistä. Se on Pitkäsen mukaan huolestuttavaa.

Hänen mielestään on myös merkittävää, että kun suomalaisilta kysyttiin vuonna 2018 avoimella kysymyksellä, mitkä asiat jakavat kansalaisia eniten, 30 prosenttia mainitsi arvo- ja asenne-erot. Tutkimuksen mukaan myös maahanmuuttoteemat jakavat kansaa.

”Usein suhtautuminen maahanmuuttajiin on kriittisintä alueella, joilla on kaikkein vähiten maahanmuuttajia”, Pitkänen kertoo.

Sen uskotaan johtuvan vierauden tunteesta: tutkimusten mukaan empatiaa tunnetaan eniten omaa viiteryhmää kohtaan.

Saarnataanko valmiiksi käännytetyille?

Tähän mennessä yli sata kansanedustajaehdokasta on tehnyt empatialupauksen Pakolaisavun sivuilla. Kumpula puolestaan kertoo, että Vain ihmisiä -kampanjan kohtaamiskahviloihin ei ole saatu suuria kansanjoukkoja, mutta kokemukset ovat olleet silti myönteisiä. Vielä on silti liian aikaista sanoa, toimivatko kampanjat.

Tutkimusten mukaan vuoropuhelu voi kyllä vaikuttaa asenteisiin. Esimerkiksi Tampereen yliopiston valtio-opin professori Kaisa Herne kirjoittaa viime vuonna julkaistussa Politiikka-lehden artikkelissa Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkimuksesta, jossa tavalliset ihmiset keskustelivat pienryhmissä maahanmuutosta. Tutkimuksen mukaan keskustelut lisäsivät niin sanottua tiedollista empatiaa maahanmuuttajia kohtaan.

Eri asia kuitenkin on, voivatko kampanjat muuttaa yhteiskunnallista keskustelua syvemmin.

”Kampanjat tavoittavat väistämättä aika rajallisen määrän keskustelijoita”, e2:n Ville Pitkänen huomauttaa.

Lisäksi voisi kuvitella, että kampanjat tavoittavat usein ne, jotka ovat niiden ajatuksille valmiiksi suopeita – ei niitä, joiden pitäisi oikeasti korjata asenteitaan. Se myönnetään myös järjestöissä.

Optimismiin antaa kuitenkin aihetta se, että todennäköisesti suomalainen keskustelukulttuuri on ylilyönneistä huolimatta yhä suhteellisen maltillista. Pitkänen huomauttaa, että todennäköisesti vastakkainasetteluun vain tullaan kiinnittäneeksi enemmän huomiota.

Samaa mieltä on SPR:n Kristiina Kumpula. Hän muistuttaa, että esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan on liittynyt Suomessa viime vuosina paljon uusia ihmisiä ja kehitysyhteistyöllä on edelleen vahva kannatus.

”Se on yksi indikaattori siitä, että ihmiset pitävät oikeudenmukaisuuden ja demokratian periaatteita erittäin tärkeinä. Valtaosa ei sano somessa mielipiteitään”, Kumpula muistuttaa.

Miten kuunnella ihmistä, jonka kanssa on täysin eri mieltä?

Moni suvaitsevaiseksi itsensä kokeva kokee vaikeaksi keskustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat täysin vastakkaisilla linjoilla omien näkemysten kanssa.

Miten keskustella, jos vastapuoli on sitä mieltä, että maahanmuuttajat eivät ansaitse samoja oikeuksia kuin suomalaiset?

Suomen Pakolaisavun viestintä- ja markkinointijohtaja Annika Nyman-Paajasen mielestä pitää yrittää ymmärtää, miksi ihmiset ajattelevat niin kuin ajattelevat.

”Usein mielipiteet johtuvat tiedon puutteesta. Ihmiset eivät ymmärrä, miten isoista asioista on kyse ja miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun on selvitetty, mistä käsitys kumpuaa, voidaan antaa faktoihin perustuvaa tietoa. Siinä kohtaa empatian merkitys korostuu."

SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula painottaa, että tärkeintä on kuunnella toista ihmistä, vaikka kummankaan mielipiteet eivät muuttuisikaan. Siihen on Vain ihmisiä -kampanjassa jopa kehitetty omat ohjeet, ”kohtaamiskortit”.

Myös omasta mielestään suvaitsevaisten on hänen mielestään hyvä pohtia argumenttejaan. Ei voi ajatella, että yksi ryhmä – ”me” – on oikeassa ja yksi – ”he” – aina väärässä.

”Olisi hirveän itsetyytyväistä sanoa, että vain minun argumenttini ovat päteviä ja sinun huonoja. Jotta päästään eteenpäin, on hyvä, että ihmiset hyppäävät omasta todellisuudestaan toiseen ja kuulevat toisia ääniä. Pitää yrittää ymmärtää, miksi joku argumentoi tietyllä tavalla”, hän muistuttaa.

Rasismi Suomessa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuusinformaatioteknologiainternetkulttuurisananvapaustiedotusvälineettietoviestintäetiikka & arvokeskustelukansalaisyhteiskunta Suomi Suomen PakolaisapuPunainen RistiAmnesty InternationalKirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Kirjoituskone, jonka paperissa teksti Black Lives Matter.

Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta

Helsingissä on järjestetty viime syksystä alkaen koulutuksia, joissa opetushenkilökunta opettelee tunnistamaan rakenteellista rasismia ja puuttumaan siihen. Aihe on vaikea ja aiheuttaa monille häpeän tunteita, mutta negatiivisistakin tunteista voi oppia, neuvoo Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja Akunna Onwen.
Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Lähes tyhjän metrovaunun penkkejä

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä kampanjoidaan syrjintää vastaan seuraavien kahden viikon ajan

Ihmisoikeusliiton ja joukkoliikenteen palveluntarjoajien kampanja kehottaa aikuisia puuttumaan etenkin nuorten kohtamaan rasismiin ja seksuaaliseen häirintään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä