Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.
Vaateteollisuus kuuluu maailman suurimpiin saastuttajiin. Kun taas tekee mieli ostaa pikamuotia, kannattaa nukkua vielä yön yli, evästää vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme. (Kuva: pepperberryfarm / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeuksien rikkominen, ympäristön ja ilmaston saastuttaminen ovat suurimmat ongelmat, joita pikamuodin tuotanto ja kulutus edistää, ja ongelmat kasvavat päivä päivältä. Tutkimusten mukaan muotiteollisuus saastuttaa enemmän kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä ja onkin sen vuoksi maailman toiseksi suurin saastuttaja.

Uutisointi pikamuodin haitoista on lisääntynyt, ja iso osa kuluttajista tunnistaa nämä eettiset ongelmat. Mutta miksi silti ostamme näitä huonoissa olosuhteissa tuotettuja ja halpoja vaatteita?

“Pikamuoti on kuluttajalle ensisijaisesti helppoa ja halpaa. Pikamuotikulttuuriin kuuluu olennaisesti se, että uusien vaatteiden ostaminen tuo mielihyvää ja sen saaminen on tehty helpoksi. Pikamuodin shoppailu on ajanvietettä joillekin kuluttajille”, kertoo Aalto-yliopiston muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki.

Länsimaiset kulutustottumukset perustuvat turhaan ostamiseen ja siihen, että kuluttaja ostaa, mitä haluaa. Pikamuotikauppojen markkinointi perustuu juuri tähän “hupikuluttamiseen”.

“Pikamuotia myyvät yritykset yrittävät parhaansa mukaan luoda kuluttajalle tarpeen halvan vaatteen ostoon mainostamalla sitä positiivisesti ja luoden ihannekuvia. Luomalla koko ajan uusia mallistoja yritykset pitävät kuluttajan otteessaan”, kertoo vastuullisen kuluttamisen puolesta kampanjoivan Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme.

Hänen mielestään mainonnan merkitys on kulttuurissamme turhankin suuri.

“Sen avulla kuluttajille kerrotaan, miten näyttää hyvältä, jotta he voisivat tuntea kuuluvansa joukkoon. Varsinkin nuorilla ihmisillä on sosiaalista painetta näyttää tietynlaiselta rakentaessaan identiteettiään.”

Yrityksille enemmän vastuuta

Pikamuoti-ilmiö sai alkunsa 90-luvun puolivälissä maailmankaupan vapauduttua, jolloin maiden välisiä tullimaksuja ja muita kaupankäynnin esteitä pyrittiin vapauttamaan.

90-luvulla muodin saralla tapahtui myös suuri muutos, joka toimi ponnahduslautana pikamuodille: merkkivaatteiden kopiointi. Suurten muotitalojen kalliita mallistoja alettiin kopioida ja tuottaa halvalla kehitysmaissa kaupankäynnin vapautumisen myötä. Pikamuotimarkkinat syntyivät ja tarjosivat kuluttajille halpaa ja helppoa muotia.

Seurauksena on valtava vaateteollisuus, joka kuluttaa luonnonvaroja, tuottaa jätettä, aiheuttaa päästöjä ja työllistää ihmisiä usein nälkäpalkoilla.

Niinimäki ja Lumme ovat yhtä mieltä siitä, että yritysten pitäisi ottaa enemmän vastuuta tuotannostaan pikamuotialalla. Vaikka lainsäädännön muuttaminen pakottaisi ne muuttamaan toimintaansa ilmasto- ja ympäristöystävällisemmäksi, kaikilla valtioilla ei ole resursseja tällaisiin toimenpiteisiin. Sen takia yritysten oma-aloitteinen toimintatapojen muutos olisi tärkeää.

Suuri osa pikamuotiyrityksistä ei toimi eettisesti, eivätkä ne informoi kuluttajia haitoista. Lumpeen mukaan yrityksellä kuitenkin on lähtökohtaisesti siihen velvollisuus, jotta kuluttaja tietää, mitä on ostamassa. Jotta kuluttaja voi tehdä harkitumman päätöksen, täytyy tuotannon ongelmat tuoda kaikkien nähtäviksi. Ne ovat kaukana meidän tuntemastamme arjesta, vaikka ne tiedostammekin.

Harkitse ostoksia

Miten pikamuotiriippuvuudesta sitten voisi päästä eroon?

Niinimäen ja Lumpeen mielestä tärkeintä kuluttamisessa on harkinta. Kun kuluttaja harkitsee ja pohtii tuotteen hyviä ja huonoja puolia edes päivän pidempään, on lopputulos maailman hyvinvoinnin kannalta elintärkeä.

“Ostaessaan kuluttajan kannattaa panostaa laatuun ja tuotteen pitkään ikään ja kunnolla harkita tuotteen tarvetta. Varsinkin keväisin tekee mieli uudistaa ja piristää ulkonäköään. Tällöin kannattaa aloittaa piristys omasta vaatekaapista ja etsiä sieltä niitä unohdettuja lempivaatteita, joihin voisi rakastua uudelleen”, Niinimäki ehdottaa.

“Jokaisen heräteostoksen yhteydessä kannattaa miettiä ainakin yhden yön yli. Tarvitsenko sitä oikeasti? Jos tuote tuntuu vielä seuraavana päivänä tärkeältä ja haluaa pitää siitä hyvää huolta korjaamalla sitä tarvittaessa, voi tuotteen hankkia paremmalla omallatunnolla”, Lumme tiivistää.

Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarjaYritysvastuu talouskauppakuluttaminenyhtiöt Suomi Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.