Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer
Algerian pääkaupungin Algerin rakennuksia. (Kuva: Lazhar Neftien / CC BY-ND 2.0)

Perjantaisin puolenpäivän aikaan Algerian pääkaupungissa Algerissa ihmiset lähtevät moskeijoista rukoushetken jälkeen kohti keskustaa. Poliiseja on kaduilla runsaasti, ja helikopterit lentävät taivaalla. Eri-ikäiset ja eri tavoin pukeutuneet naiset, miehet ja lapset tanssivat ja soittavat rumpuja, kun valtava määrä ihmisiä pakkautuu yhteen osoittamaan mieltään rauhanomaisessa protestissa.

Mielenosoituksia on järjestetty yli vuoden ajan – tosin maaliskuussa alkanut koronavirusepidemia on hiljentänyt ne ainakin tilapäisesti.

Protestien taustalla on halu vaikuttaa maan hallintoon. Kun Algerian entinen presidentti Abdelaziz Bouteflika ilmoitti nousevansa ehdolle viidennelle kaudelle huhtikuun 2019 presidentinvaaleissa, nousi kansa yhä voimakkaammin vastarintaan. Pitkään sairauden vuoksi julkisuudesta sivussa olleen presidentti Bouteflikan ilmoitus nähtiin kestämättömänä.

Kuusi päivää Bouteflikan ilmoituksen jälkeen syntyi protestiliike, jota kutsutaan Hirak-liikkeeksi. Se halusi kipeästi dialogia kansan ja yksinvaltiaana toimivan hallinnon välille ja alkoi vaatia muutoksia yhteiskunnan epäkohtiin, kuten talouden ja asumisen ongelmiin, korruptioon ja työttömyyteen.

Protesteilla oli merkitystä, sillä huhtikuun 2019 alussa Bouteflika erosi. Algeria oli käytännössä hetken ilman hallitusta ja johtajaa. Vanhoja vallanpitäjiä laitettiin rankalla kädellä syrjään, ja armeija pidätti Bouteflikan aikaisia ministereitä. Osa sai jopa 15–20 vuoden tuomioita.

Kukaan ei tiedä, keitä presidentin lopullisen eron taustalla oli.

”Valta on Algeriassa hajaantunut. Sitä pitävät harteillaan toisaalta niin armeija, poliisi, erilaiset byrokraatit kuin talouseliittikin. Kenraali Ahmed Gaid Salah pyrki toteuttamaan yksitellen Hirak-liikkeen toiveita, mutta väliaikaishallitusta jäivät silti pyörittämään osin vanhankin hallinnon taustalla olleet henkilöt”, kertoo Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanteeseen perehtynyt rauhantutkija Karim Maiche Tampereen yliopistosta.

Hirak-liike pitää painetta yllä

Presidentinvaalit siirrettiin lopulta joulukuulle. Uusia vaaleja oli toivottu jo kesäkuulle 2019, mutta monesta näkökulmasta se tuntui alusta asti liian nopealta vaihtoehdolta.

”Jotkin Hirak-liikkeen henkilöt pyrkivät jopa sabotoimaan prosessia niin, etteivät ihmiset menisi äänestämään presidentinvaaleissa. Suurin osa kansalaisista ei äänestänyt. Vaikutusmahdollisuuksia ei nähty vielä tarpeeksi konkreettisina”, Maiche kertoo.

Äänestysprosentti vaaleissa oli alhainen, vain noin 40 prosenttia.

Algerian uudeksi presidentiksi valittiin Abdelmadjid Tebboune. Hän toimi aiemmin Bouteflikan hallinnon aikaisena pääministerinä, mutta hänet syrjäytettiin tehtävistään.

Hallinto ei ole saanut kansan luottamusta taakseen, joten Hirak-liikkeen mielenosoitukset ovat jatkuneet myös vaalien jälkeen.

Hirak-liike on laaja nimitys helmikuussa 2019 alkaneille mielenosoituksille, mutta kyseessä ei ole vain yksi yhtenäinen liike. Osa näkee käydyt vaalit valheellisina. Osa on sitä mieltä, että liikkeessä on myös vaaroja. Toiset haluavat nähdä konkreettisia toimia ja nostaa edelleen mielenosoitusten kautta esille painetta hallintoa kohtaan.

Osa kansasta on tyytyväinen siihen, että maahan on ylipäätään saatu presidentti, vaikka toivotut muutokset eivät ole tarpeeksi suuria. He näkevät väliaikaishallituksen siirtymävaiheena kohti uusia vaaleja, joissa kansa kävisi aktiivisemmin äänestämässä. Muutoksia halutaan erityisesti taloustilanteeseen, joka taas vaikuttaa ihmisten asumiseen ja työnsaantiin.

Nuoret rikkovat lasikattoja

Ei ole mitään takeita siitä, että Algeriasta tulisi demokratia. Jos talous menee heikompaan suuntaan ja tyytymättömyys kasvaa, todennäköisesti joudutaan ottamaan käyttöön mittavampia turvallisuustoimia, Maiche arvelee.

Hän toivoisi näkevänsä demokraattisten instituutioiden vahvistumista ja lisää läpinäkyvyyttä Algerian hallinnossa.

”Ihan joka paikassa on erilaisia tendenssejä siinä, millaisia demokratiat ovat. Algeriassa taustalla on rankka itsenäisyystaistelu. Maata on lähdetty rakentamaan vaikeassa tilanteessa. Talous on myös aina yhteydessä demokratiaan. Algerian talous perustuu vahvasti öljyyn ja maakaasun vientiin. Maissa, jotka ovat riippuvaisia parista raaka-aineesta, on aina ollut haasteita demokratian kanssa, koska joku taho on ottanut ne haltuunsa”, hän kuvailee.

Maichen mukaan merkittävää on, miten nykyinen väliaikaishallinto pystyy vastaamaan Hirak-liikkeen vaatimuksiin, kitkemään korruptiota sekä vahvistamaan demokraattisia instituutioita.

”Jossain vaiheessa nuoret tulevat todennäköisesti rikkomaan lasikattoja. Hirak-liikkeen mukana on syntynyt sukupolvi nuoria naisia ja miehiä, jotka kokevat mahdollisuudet avoimina”, hän sanoo.

Tällä hetkellä Algerian haasteena on muun muassa se, että isojen öljyntuottajamaiden viimeaikaiset kiistat sekä koronaviruksen runtelema maailmantalous ovat romahduttaneet öljyn hinnan.

”Vaikutukset tulevat olemaan Algerialle todella haastavat”, Maiche ennustaa.

Koronatartuntoja oli tiistai-iltaan mennessä todettu Algeriassa lähes 600. Hallitus kielsi katuprotestit pari viikkoa sitten.

Aluksi osa kansasta epäili kokoontumisrajoitusten olevan valtion tapa päästä eroon Hirak-mielenosoituksista.

”Tilanteen edetessä ihmiset ovat kuitenkin tajunneet tilanteen vakavuuden pandemian näkökulmasta ja kadut ovat tyhjentyneet”, Maiche kertoo.

Kansalaisuus syntyy toiminnan kautta

Maiche puolustaa 17. huhtikuuta Tampereen yliopistossa väitöskirjaansa, joka käsittelee Algerian autonomista ammattiyhdistysliikettä sekä laajemmin maan kansalaisyhteiskuntaa. Väitöskirjan taustalla olevan Act of citizenship -teorian ajatus lähtee siitä, että kansalaisuutta ei nähdä instituutiona vaan enemmän kansalaisoikeuksina.

”Kansalaisuus syntyy toiminnan kautta, kun kansalainen ei pyri toimimaan rakenteissa vaan pyrkii muuttamaan niitä”, kuvaa Maiche teorian taustoja.

Maiche on tutkinut ammattiyhdistysliikettä vuosina 1988–2018, joten aivan viimeaikaiset Algerian tapahtumat eivät ulotu väitöskirjan aineistoon. Tutkimuksen kautta hän voi kuitenkin analysoida tapahtumia.

”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan. Sisällissota oli niin kova 90-luvulla, että rauhanomaiset protestit ovat olleet positiivinen yllätys. Ajattelisin, että on hyvä olla hallinto joka edistää asioita, mutta samalla on porukkaa kadulla muistuttamassa siitä, ettei päästä palaamaan vanhaan. Nämä ovat hyviä puolia.”

Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja politiikkaaktivismidemokratiahallintokansalaisyhteiskuntakorruptio & läpinäkyvyys Algeria

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Ihmisiä mielenosoituskylttien kera.

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta on kärjistynyt pahimmaksi vuosikausiin. Etenkään Gazan ylikuormittunut terveysjärjestelmä ei kestä enää lisää uhreja, pelkäävät avustusjärjestöt.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.

Tuoreimmat

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö
EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”