Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer
Algerian pääkaupungin Algerin rakennuksia. (Kuva: Lazhar Neftien / CC BY-ND 2.0)

Perjantaisin puolenpäivän aikaan Algerian pääkaupungissa Algerissa ihmiset lähtevät moskeijoista rukoushetken jälkeen kohti keskustaa. Poliiseja on kaduilla runsaasti, ja helikopterit lentävät taivaalla. Eri-ikäiset ja eri tavoin pukeutuneet naiset, miehet ja lapset tanssivat ja soittavat rumpuja, kun valtava määrä ihmisiä pakkautuu yhteen osoittamaan mieltään rauhanomaisessa protestissa.

Mielenosoituksia on järjestetty yli vuoden ajan – tosin maaliskuussa alkanut koronavirusepidemia on hiljentänyt ne ainakin tilapäisesti.

Protestien taustalla on halu vaikuttaa maan hallintoon. Kun Algerian entinen presidentti Abdelaziz Bouteflika ilmoitti nousevansa ehdolle viidennelle kaudelle huhtikuun 2019 presidentinvaaleissa, nousi kansa yhä voimakkaammin vastarintaan. Pitkään sairauden vuoksi julkisuudesta sivussa olleen presidentti Bouteflikan ilmoitus nähtiin kestämättömänä.

Kuusi päivää Bouteflikan ilmoituksen jälkeen syntyi protestiliike, jota kutsutaan Hirak-liikkeeksi. Se halusi kipeästi dialogia kansan ja yksinvaltiaana toimivan hallinnon välille ja alkoi vaatia muutoksia yhteiskunnan epäkohtiin, kuten talouden ja asumisen ongelmiin, korruptioon ja työttömyyteen.

Protesteilla oli merkitystä, sillä huhtikuun 2019 alussa Bouteflika erosi. Algeria oli käytännössä hetken ilman hallitusta ja johtajaa. Vanhoja vallanpitäjiä laitettiin rankalla kädellä syrjään, ja armeija pidätti Bouteflikan aikaisia ministereitä. Osa sai jopa 15–20 vuoden tuomioita.

Kukaan ei tiedä, keitä presidentin lopullisen eron taustalla oli.

”Valta on Algeriassa hajaantunut. Sitä pitävät harteillaan toisaalta niin armeija, poliisi, erilaiset byrokraatit kuin talouseliittikin. Kenraali Ahmed Gaid Salah pyrki toteuttamaan yksitellen Hirak-liikkeen toiveita, mutta väliaikaishallitusta jäivät silti pyörittämään osin vanhankin hallinnon taustalla olleet henkilöt”, kertoo Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanteeseen perehtynyt rauhantutkija Karim Maiche Tampereen yliopistosta.

Hirak-liike pitää painetta yllä

Presidentinvaalit siirrettiin lopulta joulukuulle. Uusia vaaleja oli toivottu jo kesäkuulle 2019, mutta monesta näkökulmasta se tuntui alusta asti liian nopealta vaihtoehdolta.

”Jotkin Hirak-liikkeen henkilöt pyrkivät jopa sabotoimaan prosessia niin, etteivät ihmiset menisi äänestämään presidentinvaaleissa. Suurin osa kansalaisista ei äänestänyt. Vaikutusmahdollisuuksia ei nähty vielä tarpeeksi konkreettisina”, Maiche kertoo.

Äänestysprosentti vaaleissa oli alhainen, vain noin 40 prosenttia.

Algerian uudeksi presidentiksi valittiin Abdelmadjid Tebboune. Hän toimi aiemmin Bouteflikan hallinnon aikaisena pääministerinä, mutta hänet syrjäytettiin tehtävistään.

Hallinto ei ole saanut kansan luottamusta taakseen, joten Hirak-liikkeen mielenosoitukset ovat jatkuneet myös vaalien jälkeen.

Hirak-liike on laaja nimitys helmikuussa 2019 alkaneille mielenosoituksille, mutta kyseessä ei ole vain yksi yhtenäinen liike. Osa näkee käydyt vaalit valheellisina. Osa on sitä mieltä, että liikkeessä on myös vaaroja. Toiset haluavat nähdä konkreettisia toimia ja nostaa edelleen mielenosoitusten kautta esille painetta hallintoa kohtaan.

Osa kansasta on tyytyväinen siihen, että maahan on ylipäätään saatu presidentti, vaikka toivotut muutokset eivät ole tarpeeksi suuria. He näkevät väliaikaishallituksen siirtymävaiheena kohti uusia vaaleja, joissa kansa kävisi aktiivisemmin äänestämässä. Muutoksia halutaan erityisesti taloustilanteeseen, joka taas vaikuttaa ihmisten asumiseen ja työnsaantiin.

Nuoret rikkovat lasikattoja

Ei ole mitään takeita siitä, että Algeriasta tulisi demokratia. Jos talous menee heikompaan suuntaan ja tyytymättömyys kasvaa, todennäköisesti joudutaan ottamaan käyttöön mittavampia turvallisuustoimia, Maiche arvelee.

Hän toivoisi näkevänsä demokraattisten instituutioiden vahvistumista ja lisää läpinäkyvyyttä Algerian hallinnossa.

”Ihan joka paikassa on erilaisia tendenssejä siinä, millaisia demokratiat ovat. Algeriassa taustalla on rankka itsenäisyystaistelu. Maata on lähdetty rakentamaan vaikeassa tilanteessa. Talous on myös aina yhteydessä demokratiaan. Algerian talous perustuu vahvasti öljyyn ja maakaasun vientiin. Maissa, jotka ovat riippuvaisia parista raaka-aineesta, on aina ollut haasteita demokratian kanssa, koska joku taho on ottanut ne haltuunsa”, hän kuvailee.

Maichen mukaan merkittävää on, miten nykyinen väliaikaishallinto pystyy vastaamaan Hirak-liikkeen vaatimuksiin, kitkemään korruptiota sekä vahvistamaan demokraattisia instituutioita.

”Jossain vaiheessa nuoret tulevat todennäköisesti rikkomaan lasikattoja. Hirak-liikkeen mukana on syntynyt sukupolvi nuoria naisia ja miehiä, jotka kokevat mahdollisuudet avoimina”, hän sanoo.

Tällä hetkellä Algerian haasteena on muun muassa se, että isojen öljyntuottajamaiden viimeaikaiset kiistat sekä koronaviruksen runtelema maailmantalous ovat romahduttaneet öljyn hinnan.

”Vaikutukset tulevat olemaan Algerialle todella haastavat”, Maiche ennustaa.

Koronatartuntoja oli tiistai-iltaan mennessä todettu Algeriassa lähes 600. Hallitus kielsi katuprotestit pari viikkoa sitten.

Aluksi osa kansasta epäili kokoontumisrajoitusten olevan valtion tapa päästä eroon Hirak-mielenosoituksista.

”Tilanteen edetessä ihmiset ovat kuitenkin tajunneet tilanteen vakavuuden pandemian näkökulmasta ja kadut ovat tyhjentyneet”, Maiche kertoo.

Kansalaisuus syntyy toiminnan kautta

Maiche puolustaa 17. huhtikuuta Tampereen yliopistossa väitöskirjaansa, joka käsittelee Algerian autonomista ammattiyhdistysliikettä sekä laajemmin maan kansalaisyhteiskuntaa. Väitöskirjan taustalla olevan Act of citizenship -teorian ajatus lähtee siitä, että kansalaisuutta ei nähdä instituutiona vaan enemmän kansalaisoikeuksina.

”Kansalaisuus syntyy toiminnan kautta, kun kansalainen ei pyri toimimaan rakenteissa vaan pyrkii muuttamaan niitä”, kuvaa Maiche teorian taustoja.

Maiche on tutkinut ammattiyhdistysliikettä vuosina 1988–2018, joten aivan viimeaikaiset Algerian tapahtumat eivät ulotu väitöskirjan aineistoon. Tutkimuksen kautta hän voi kuitenkin analysoida tapahtumia.

”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan. Sisällissota oli niin kova 90-luvulla, että rauhanomaiset protestit ovat olleet positiivinen yllätys. Ajattelisin, että on hyvä olla hallinto joka edistää asioita, mutta samalla on porukkaa kadulla muistuttamassa siitä, ettei päästä palaamaan vanhaan. Nämä ovat hyviä puolia.”

Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja politiikkaaktivismidemokratiahallintokansalaisyhteiskuntakorruptio & läpinäkyvyys Algeria

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”