Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.
Maailma.netin ja Vikesin seminaarissa keskusteltiin siitä, mitä työkaluja tulevaisuuden toimittaja tarvitsee kirjoittaessaan kestävän kehityksen kysymyksistä. Kuvassa tilaisuuden juontaja, tiedetoimittaja Mikko Pelttari (vas.), Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola, toimittaja Alma Onali ja toimittaja-tietokirjailija Esa Salminen. (Kuva: Silja Ylitalo)

Kestävää kehitystä käsittelevä journalismi on nykyisin laadukkaampaa kuin aiemmin, todettiin Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) ja Maailma.netin järjestämässä seminaarissa tiistaina.

Yksi keskustelijoista oli globaaleihin kehityskysymyksiin erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija Esa Salminen. Hän vertasi nykytilannetta 2000-luvun alkuun, jolloin hän asui Sambiassa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan (nykyisin Fingo) työntekijänä.

”Silloin se oli paljon enemmän katastrofiuutisia, köyhyyttä ja nälänhätää. Sen jälkeen on tullut enemmän kirjeenvaihtajia ja ymmärtävämpää, uteliaampaa ja avoimempaa kirjoittelua myös suomalaisessa mediassa”, hän sanoi.

Seminaarin paneelissa keskustelivat Salmisen lisäksi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola ja Helsingin Sanomien Baltian kirjeenvaihtaja Alma Onali.

Lasse Leipola sanoi olevansa melko tyytyväinen tämän hetken ilmastojournalismiin, vaikka ”puutteitakin on”.

”IPCC:n puolentoista asteen raportin jälkeen suomalaisen median yleinen taso ilmastoasioissa on mennyt eteenpäin.”

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi syksyllä 2018 raportin, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöt pitää saada nopeasti laskuun, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen. Raportti sai paljon huomiota suomalaisessakin mediassa.

Aiemmin ilmastotoimittajana työskennelleen Leipolan mielestä ilmastojournalismi oli tavallaan jopa helpompaa silloin, kun oli vielä tahoja, jotka kielsivät ilmastonmuutoksen.

”Nyt lähes kaikki pitävät sitä vakavana uhka ja haluavat myydä oman juttunsa osana ratkaisua. Nykyisten ja tulevaisuuden toimittajien on tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu.”

Erikoistuneita medioita tarvitaan

Haasteena kestävän kehityksen kysymyksissä on, että ne ovat usein niin laajoja ja kompleksisia, että niiden vaatimaan syventymiseen ja luovaan ajatustyöhön voi olla vaikea löytää aikaa kiireisessä uutistyössä, Alma Onali sanoi.

Lisäksi on otettava huomioon yleisöt: ison median on kirjoitettava niin, että kaikki ymmärtävät. Siksi tarvitaan myös erikoistuneempia medioita, jotka voivat mennä aiheisiin syvemmälle.

Toisaalta yksittäisellä toimittajalla on iso rooli siinä, miten asioita käsitellään, Onali sanoi. Omasta taustasta ja mielenkiinnon kohteista riippuu, mitä asioita kysytään ja nostetaan esiin. Hän itse tekee tällä hetkellä gradua siitä, miten muovista puhutaan mediassa.

Lasse Leipolan mielestä ilmastoon tai kehityskysymyksiin erikoistuneita toimittajia tarvitaan ”ehdottomasti”, mutta kestävän kehityksen aiheita ei pitäisi nähdä vain erikoistoimittajille kuuluvina.

”Tässä maailmassa kaikki liittyy kaikkeen, oli kyse sitten ilmastosta, muovista tai kehityksestä, ja jokaisen ammattitaitoisen toimittajan pitäisi tunnistaa niitä yhteyksiä”, Leipola totesi.

Mies ja nainen tuoleilla istumassa.
”Siihen, millaisia tarinoita me kerromme, vaikuttaa se, keitä me olemme ja mistä me tulemme”, sanoi Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori Aura Neuvonen seminaarissa. (Kuva: Silja Ylitalo)

Kuka tarinoita kertoo

Tulevaisuudessa tärkeää on miettiä, kuka tarinoita kertoo ja miten ne kerrotaan, sanoi Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori Aura Neuvonen, joka puhui seminaarissa tulevaisuuden toimittajien koulutuksesta.

Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia toimittajia on Suomessa hyvin vähän.

”Siihen, millaisia tarinoita me kerromme, vaikuttaa se, keitä me olemme ja mistä me tulemme. Pitäisi saada enemmän erilaisia ihmisiä kertomaan erilaisia tarinoita. Diversiteetti lähtee jo siitä, ketkä päätyvät tiettyjä aloja opiskelemaan, ja siinä on Suomessa valitettavasti aika paljon ongelmaa”, Neuvonen sanoi.

Kestävä kehitys ja journalismi -seminaari oli osa Vikesin ja Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta, jossa on muun muassa järjestetty kansalaisopistojen journalismin opiskelijoille kestävää kehitystä käsitteleviä työpajoja.

Seminaarissa esiteltiin myös hankkeen osana tuotettu kestävän kehityksen kysymyksiä käsittelevä verkko-oppimateriaali opiskelijoille ja toimittajille.

”Huomasimme, että journalismista on hyvin vähän mitään oppimateriaalia avoimesti verkossa ja vielä vähemmän kestävään kehitykseen pureutuvaa”, kertoi Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso.

”Kaikkia aiheita voi tarkastella kestävän kehityksen linssin läpi. Ajatus on antaa käytännön vinkkejä ja rohkaista toimittajaopiskelijoita tarttumaan näihin aiheisiin, jotka helposti ehkä koetaan hiukan tylsiksi tai abstrakteiksi.”

Testaa verkko-oppimateriaalia!

Maailma.netin ja Vikesin Tuleavisuuden toimittajat -verkko-oppimateriaali on nyt testikäytössä täällä. Se on tarkoitettu etenkin toimittajaopiskelijoille ja heidän opettajilleen, aloitteleville toimittajille ja toimittajan uraa harkitseville.

Testaa materiaalia ja anna meille palautetta viimeistään 18.10 täällä!

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja kehityskestävän kehityksen tavoitteetmediaviestintä Suomi Maailma.netVikes

Lue myös

Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä