Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.
Maailma.netin ja Vikesin seminaarissa keskusteltiin siitä, mitä työkaluja tulevaisuuden toimittaja tarvitsee kirjoittaessaan kestävän kehityksen kysymyksistä. Kuvassa tilaisuuden juontaja, tiedetoimittaja Mikko Pelttari (vas.), Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola, toimittaja Alma Onali ja toimittaja-tietokirjailija Esa Salminen. (Kuva: Silja Ylitalo)

Kestävää kehitystä käsittelevä journalismi on nykyisin laadukkaampaa kuin aiemmin, todettiin Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) ja Maailma.netin järjestämässä seminaarissa tiistaina.

Yksi keskustelijoista oli globaaleihin kehityskysymyksiin erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija Esa Salminen. Hän vertasi nykytilannetta 2000-luvun alkuun, jolloin hän asui Sambiassa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan (nykyisin Fingo) työntekijänä.

”Silloin se oli paljon enemmän katastrofiuutisia, köyhyyttä ja nälänhätää. Sen jälkeen on tullut enemmän kirjeenvaihtajia ja ymmärtävämpää, uteliaampaa ja avoimempaa kirjoittelua myös suomalaisessa mediassa”, hän sanoi.

Seminaarin paneelissa keskustelivat Salmisen lisäksi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola ja Helsingin Sanomien Baltian kirjeenvaihtaja Alma Onali.

Lasse Leipola sanoi olevansa melko tyytyväinen tämän hetken ilmastojournalismiin, vaikka ”puutteitakin on”.

”IPCC:n puolentoista asteen raportin jälkeen suomalaisen median yleinen taso ilmastoasioissa on mennyt eteenpäin.”

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi syksyllä 2018 raportin, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöt pitää saada nopeasti laskuun, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen. Raportti sai paljon huomiota suomalaisessakin mediassa.

Aiemmin ilmastotoimittajana työskennelleen Leipolan mielestä ilmastojournalismi oli tavallaan jopa helpompaa silloin, kun oli vielä tahoja, jotka kielsivät ilmastonmuutoksen.

”Nyt lähes kaikki pitävät sitä vakavana uhka ja haluavat myydä oman juttunsa osana ratkaisua. Nykyisten ja tulevaisuuden toimittajien on tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu.”

Erikoistuneita medioita tarvitaan

Haasteena kestävän kehityksen kysymyksissä on, että ne ovat usein niin laajoja ja kompleksisia, että niiden vaatimaan syventymiseen ja luovaan ajatustyöhön voi olla vaikea löytää aikaa kiireisessä uutistyössä, Alma Onali sanoi.

Lisäksi on otettava huomioon yleisöt: ison median on kirjoitettava niin, että kaikki ymmärtävät. Siksi tarvitaan myös erikoistuneempia medioita, jotka voivat mennä aiheisiin syvemmälle.

Toisaalta yksittäisellä toimittajalla on iso rooli siinä, miten asioita käsitellään, Onali sanoi. Omasta taustasta ja mielenkiinnon kohteista riippuu, mitä asioita kysytään ja nostetaan esiin. Hän itse tekee tällä hetkellä gradua siitä, miten muovista puhutaan mediassa.

Lasse Leipolan mielestä ilmastoon tai kehityskysymyksiin erikoistuneita toimittajia tarvitaan ”ehdottomasti”, mutta kestävän kehityksen aiheita ei pitäisi nähdä vain erikoistoimittajille kuuluvina.

”Tässä maailmassa kaikki liittyy kaikkeen, oli kyse sitten ilmastosta, muovista tai kehityksestä, ja jokaisen ammattitaitoisen toimittajan pitäisi tunnistaa niitä yhteyksiä”, Leipola totesi.

Mies ja nainen tuoleilla istumassa.
”Siihen, millaisia tarinoita me kerromme, vaikuttaa se, keitä me olemme ja mistä me tulemme”, sanoi Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori Aura Neuvonen seminaarissa. (Kuva: Silja Ylitalo)

Kuka tarinoita kertoo

Tulevaisuudessa tärkeää on miettiä, kuka tarinoita kertoo ja miten ne kerrotaan, sanoi Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori Aura Neuvonen, joka puhui seminaarissa tulevaisuuden toimittajien koulutuksesta.

Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia toimittajia on Suomessa hyvin vähän.

”Siihen, millaisia tarinoita me kerromme, vaikuttaa se, keitä me olemme ja mistä me tulemme. Pitäisi saada enemmän erilaisia ihmisiä kertomaan erilaisia tarinoita. Diversiteetti lähtee jo siitä, ketkä päätyvät tiettyjä aloja opiskelemaan, ja siinä on Suomessa valitettavasti aika paljon ongelmaa”, Neuvonen sanoi.

Kestävä kehitys ja journalismi -seminaari oli osa Vikesin ja Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta, jossa on muun muassa järjestetty kansalaisopistojen journalismin opiskelijoille kestävää kehitystä käsitteleviä työpajoja.

Seminaarissa esiteltiin myös hankkeen osana tuotettu kestävän kehityksen kysymyksiä käsittelevä verkko-oppimateriaali opiskelijoille ja toimittajille.

”Huomasimme, että journalismista on hyvin vähän mitään oppimateriaalia avoimesti verkossa ja vielä vähemmän kestävään kehitykseen pureutuvaa”, kertoi Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso.

”Kaikkia aiheita voi tarkastella kestävän kehityksen linssin läpi. Ajatus on antaa käytännön vinkkejä ja rohkaista toimittajaopiskelijoita tarttumaan näihin aiheisiin, jotka helposti ehkä koetaan hiukan tylsiksi tai abstrakteiksi.”

Testaa verkko-oppimateriaalia!

Maailma.netin ja Vikesin Tuleavisuuden toimittajat -verkko-oppimateriaali on nyt testikäytössä täällä. Se on tarkoitettu etenkin toimittajaopiskelijoille ja heidän opettajilleen, aloitteleville toimittajille ja toimittajan uraa harkitseville.

Testaa materiaalia ja anna meille palautetta viimeistään 18.10 täällä!

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja kehityskestävän kehityksen tavoitteetmediaviestintä Suomi Maailma.netVikes

Lue myös

Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tuoreimmat

120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Belo Monten jättimäinen vesivoimala vaikeuttaa alkuperäiskansojen perinteistä elämäntapaa – ”Uhattuna on itse elämä, emme vain me”