Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Kaksi naista puolilähikuvassa
Melise Mwanto (vas.) ja Liina Aaltonen tapaavat tavallisesti Tampereen keskustassa. (Kuva: Leena Huuhka)

”Puhuimme juuri Runebergin päivästä! Melise söi äsken ensimmäistä kertaa Runebergin tortun”, Liina Aaltonen kertoo hymyillen lämpimästi vastapäätä istuvalle ystävälleen.

Ystävä vastaa hymyyn. Melise Mwanton ja Liina Aaltosen ystävyys onkin erityistä laatua. Se sai alkunsa molempien rohkeudesta antaa mahdollisuus ystävälle, jota ei ollut koskaan aiemmin tavannut.

Kun Suomeen alkoi muutama vuosi sitten tulla tavallista enemmän turvapaikanhakijoita ja pakolaisia, Aaltonen halusi tehdä jotakin konkreettista. Hän huomasi sattumalta Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Tampereen osaston ystäväilmoituksen.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa maahan muuttaneelle naiselle etsitään MLL:n kautta vapaaehtoinen suomea puhuva ystävä.

Tampereen MLL:n osaston ystävätoiminta alkoi ensin hankkeena ja on nykyisin vakiintunut yhdeksi osaston järjestämistä vapaaehtoistoiminnoista.

Helposti mukaan toimintaan

Ystäväksi maahanmuuttajaäideille -toiminta on tarkoitettu vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille naisille. Siihen ei ole ikärajaa, ja myös lapsettomat naiset voivat osallistua. MLL tapaa kaikki kiinnostuneet, ja heidän kanssaan pidetään info- ja koulutusilta.

Maahanmuuttajanaiset saavat tietoa ystävyystoiminnasta muun muassa maahanmuuttoinfotilaisuuksissa, kohtaamispaikoilla sekä neuvoloiden ja kielikoulujen kautta. Tarkoituksena on auttaa heitä sopeutumaan ystävyyden kautta uuteen kulttuuriin ja tapoihin.

Hyviä lähtökohtia toimintaan mukaan lähtemiselle ovat oma motivaatio, aika toiminnalle ja halu tutustua uuteen ihmiseen, kertoo MLL:n Tampereen osaston monikulttuurisen perhe- ja ystävätyön koordinaattori Elli Nieminen.

Aaltonen koki toiminnan heti omakseen ja iloitsee edelleen päätöksestään lähteä mukaan.  

Mwanto muistelee saaneensa tietää ystävyystoiminnasta sähköpostitse. Hän vastasi viestiin, joka mahdollisti hänen kahden toiveensa täyttymisen.

”Halusin löytää ystävän ja oppia suomen kielen.”

Aluksi kumpikin kertoi liitolle itsestään ja siitä, mitä toivoi mahdolliselta ystävältään. Molemmat toivoivat erityisesti ystävällään olevan lapsia, jotka voisivat myös tavata.

Ystäväparin ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu aina MLL:n tiloissa, minkä jälkeen ystävät voivat itse päättää tapaamisajankohdat ja -paikat. Ystävien yhdistämisessä pyritään ottamaan huomioon, että ystäväpari asuisi lähellä toisiaan. Samoin kiinnitetään huomiota siihen, että ystävillä olisi mahdollisesti samanlaisia kiinnostuksen ja harrastusten kohteita sekä samanlainen elämäntilanne.

Mwanto ja Aaltonen tapasivat ensimmäistä kertaa Tampereen keskustassa sijaitsevassa Puisto-kahvilassa – samassa paikassa, jossa he nyt, lähes päivälleen kaksi vuotta myöhemmin, nauravat läheisinä ystävinä.

Naiset tapaavat yleensä Tampereen keskustassa, jota he kuvaavat risteyskohdaksi kummankin kodeille.

”Muistatko, kuinka otimme silloin ensimmäisen yhteisen selfiemme! Ja sinä halusit puhua jo ensimmäisellä tapaamisella vain suomea!” Aaltonen innostuu muistelemaan.

Ensitapaaminen herättää molemmissa paljon lämpimiä muistoja.

”Silloin oli kylmä! Emmekä kumpikaan pidä pakkasesta”, Mwanto nauraa yhdessä Aaltosen kanssa.

Kaksi naista yleiskuvassa rakennuksen edessä
Liina Aaltosesta (vas.) ja Melise Mwantosta tuli ystäviä vapaaehtoistyön kautta pari vuotta sitten. (Kuva: Liina Aaltonen)

Perheiden kesken

Mwanto on asunut Suomessa neljä vuotta ja on kotoisin Kongosta. Aaltosella on ystäviä eri puolilta Afrikkaa, mutta hän ei ollut aiemmin tuntenut ketään Keski-Afrikasta.  

”Kokkailemme toisinaan yhdessä, ja myös perheemme ovat tutustuneet toisiinsa.”

Aaltosella on yksi lapsi ja Mwantolla neljä lasta.

”Olemme viettäneet aikaa yhdessä molempien perheiden voimin, vaikka enemmän näemmekin kahdestaan. Jouluna teimme yhdessä joulutorttuja, ja seuraavaksi lupasin opettaa Meliselle, miten leivotaan pullaa.”

Mwanto on sisukas ja haluaa oppia Suomesta muutakin kuin kielen, jota he tapaamisillaan harjoittavat.

”Haluan oppia ruoasta ja tavoista. Lapsetkin tykkäävät suomalaisesta ruoasta, joten minun pitää osata tehdä sitä!”

Aaltonen kehuu lapsensa puolestaan pitävän kovasti Mwanton laittamasta ruoasta.

Kiireisen arjen keskellä yhteisiä tapaamisia järjestyy noin kerran kuussa. Vaikka tapaamisväli venyisi pidemmäksikin, pitävät ystävykset yhteyttä Whatsappin kautta.

Vapaaehtoistyö on muuttunut ystävyyssuhteeksi, joka antaa paljon molemmille.

”Paras tapa tutustua kulttuureihin ja toisiimme on ystävystyminen”, Aaltonen sanoo.

Kirjoittajat ovat Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja siirtolaisuusväestövapaaehtoisuuskansalaisyhteiskunta Suomi

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti

Jemenissä on todettu melko vähän tartuntoja, mutta järjestöjen tiedot viittaavat siihen, että tapauksia on paljon luultua enemmän. Terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene hoitamaan heitä. ”Olemme kuulleet perheistä, jotka ovat menettäneet kaksi tai kolme läheistä viikossa”, kertoo Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja Mohammed Alshamaa.
Kolme Bangladeshin lippua kerrostalon edustalla.

Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”

Jopa 180 kilometriä tunnissa puhaltavia tuulia mukanaan tuonut sykloni on tuhonnut taloja, katkonut sähköjä ja vienyt viljasatoa Intiassa ja Bangladeshissa. YK:n mukaan myrskyn tieltä ehdittiin kuitenkin evakuoida noin kolme miljoonaa ihmistä.

Tuoreimmat

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”