Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Kaksi naista puolilähikuvassa
Melise Mwanto (vas.) ja Liina Aaltonen tapaavat tavallisesti Tampereen keskustassa. (Kuva: Leena Huuhka)

”Puhuimme juuri Runebergin päivästä! Melise söi äsken ensimmäistä kertaa Runebergin tortun”, Liina Aaltonen kertoo hymyillen lämpimästi vastapäätä istuvalle ystävälleen.

Ystävä vastaa hymyyn. Melise Mwanton ja Liina Aaltosen ystävyys onkin erityistä laatua. Se sai alkunsa molempien rohkeudesta antaa mahdollisuus ystävälle, jota ei ollut koskaan aiemmin tavannut.

Kun Suomeen alkoi muutama vuosi sitten tulla tavallista enemmän turvapaikanhakijoita ja pakolaisia, Aaltonen halusi tehdä jotakin konkreettista. Hän huomasi sattumalta Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Tampereen osaston ystäväilmoituksen.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa maahan muuttaneelle naiselle etsitään MLL:n kautta vapaaehtoinen suomea puhuva ystävä.

Tampereen MLL:n osaston ystävätoiminta alkoi ensin hankkeena ja on nykyisin vakiintunut yhdeksi osaston järjestämistä vapaaehtoistoiminnoista.

Helposti mukaan toimintaan

Ystäväksi maahanmuuttajaäideille -toiminta on tarkoitettu vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille naisille. Siihen ei ole ikärajaa, ja myös lapsettomat naiset voivat osallistua. MLL tapaa kaikki kiinnostuneet, ja heidän kanssaan pidetään info- ja koulutusilta.

Maahanmuuttajanaiset saavat tietoa ystävyystoiminnasta muun muassa maahanmuuttoinfotilaisuuksissa, kohtaamispaikoilla sekä neuvoloiden ja kielikoulujen kautta. Tarkoituksena on auttaa heitä sopeutumaan ystävyyden kautta uuteen kulttuuriin ja tapoihin.

Hyviä lähtökohtia toimintaan mukaan lähtemiselle ovat oma motivaatio, aika toiminnalle ja halu tutustua uuteen ihmiseen, kertoo MLL:n Tampereen osaston monikulttuurisen perhe- ja ystävätyön koordinaattori Elli Nieminen.

Aaltonen koki toiminnan heti omakseen ja iloitsee edelleen päätöksestään lähteä mukaan.  

Mwanto muistelee saaneensa tietää ystävyystoiminnasta sähköpostitse. Hän vastasi viestiin, joka mahdollisti hänen kahden toiveensa täyttymisen.

”Halusin löytää ystävän ja oppia suomen kielen.”

Aluksi kumpikin kertoi liitolle itsestään ja siitä, mitä toivoi mahdolliselta ystävältään. Molemmat toivoivat erityisesti ystävällään olevan lapsia, jotka voisivat myös tavata.

Ystäväparin ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu aina MLL:n tiloissa, minkä jälkeen ystävät voivat itse päättää tapaamisajankohdat ja -paikat. Ystävien yhdistämisessä pyritään ottamaan huomioon, että ystäväpari asuisi lähellä toisiaan. Samoin kiinnitetään huomiota siihen, että ystävillä olisi mahdollisesti samanlaisia kiinnostuksen ja harrastusten kohteita sekä samanlainen elämäntilanne.

Mwanto ja Aaltonen tapasivat ensimmäistä kertaa Tampereen keskustassa sijaitsevassa Puisto-kahvilassa – samassa paikassa, jossa he nyt, lähes päivälleen kaksi vuotta myöhemmin, nauravat läheisinä ystävinä.

Naiset tapaavat yleensä Tampereen keskustassa, jota he kuvaavat risteyskohdaksi kummankin kodeille.

”Muistatko, kuinka otimme silloin ensimmäisen yhteisen selfiemme! Ja sinä halusit puhua jo ensimmäisellä tapaamisella vain suomea!” Aaltonen innostuu muistelemaan.

Ensitapaaminen herättää molemmissa paljon lämpimiä muistoja.

”Silloin oli kylmä! Emmekä kumpikaan pidä pakkasesta”, Mwanto nauraa yhdessä Aaltosen kanssa.

Kaksi naista yleiskuvassa rakennuksen edessä
Liina Aaltosesta (vas.) ja Melise Mwantosta tuli ystäviä vapaaehtoistyön kautta pari vuotta sitten. (Kuva: Liina Aaltonen)

Perheiden kesken

Mwanto on asunut Suomessa neljä vuotta ja on kotoisin Kongosta. Aaltosella on ystäviä eri puolilta Afrikkaa, mutta hän ei ollut aiemmin tuntenut ketään Keski-Afrikasta.  

”Kokkailemme toisinaan yhdessä, ja myös perheemme ovat tutustuneet toisiinsa.”

Aaltosella on yksi lapsi ja Mwantolla neljä lasta.

”Olemme viettäneet aikaa yhdessä molempien perheiden voimin, vaikka enemmän näemmekin kahdestaan. Jouluna teimme yhdessä joulutorttuja, ja seuraavaksi lupasin opettaa Meliselle, miten leivotaan pullaa.”

Mwanto on sisukas ja haluaa oppia Suomesta muutakin kuin kielen, jota he tapaamisillaan harjoittavat.

”Haluan oppia ruoasta ja tavoista. Lapsetkin tykkäävät suomalaisesta ruoasta, joten minun pitää osata tehdä sitä!”

Aaltonen kehuu lapsensa puolestaan pitävän kovasti Mwanton laittamasta ruoasta.

Kiireisen arjen keskellä yhteisiä tapaamisia järjestyy noin kerran kuussa. Vaikka tapaamisväli venyisi pidemmäksikin, pitävät ystävykset yhteyttä Whatsappin kautta.

Vapaaehtoistyö on muuttunut ystävyyssuhteeksi, joka antaa paljon molemmille.

”Paras tapa tutustua kulttuureihin ja toisiimme on ystävystyminen”, Aaltonen sanoo.

Kirjoittajat ovat Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja siirtolaisuusväestövapaaehtoisuuskansalaisyhteiskunta Suomi

Lue myös

Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen