Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään?

Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajanuoria ohjataan aktiivisesti opiskelemaan hoivatyötä, eikä nuorten omia toiveita aina kuulla. Kysyimme maahanmuuttajataustaisilta lähihoitajilta, miten heidän alanvalintansa tapahtui.
Melisa Peksoy puolilähikuvassa
“Ei uskonto tee ihmisestä sellaista, että hän hoivaa läheisimpiään ja puhuu vanhemmilleen kunnioittavasti. Se tulee kasvatuksesta ja kulttuurista“, sanoo lähihoitaja Melisa Peksoy. (Kuva: Sakari Surenkin)

Suomessa maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ohjataan aktiivisesti matalapalkkaiselle hoivatyöalalle. Tähän tulokseen päätyi esimerkiksi tutkija Tuuli Kurki viime vuonna julkaistussa väitöskirjassaan.

”Vaikka kotouttaminen pyrkii tekemään maahanmuuttajista aktiivisia ja tasavertaisia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä, kotouttamistoimenpiteet voivat vahvistaa maahanmuuttajien syrjäytymistä ja marginalisointia”, Kurki arvioi tutkimuksensa perusteella.

”On tärkeää, että erityisesti koulutuksen kentällä puhutaan avoimesti yhteiskuntamme ja sen instituutioiden rasismista ja rodullistamisesta sekä siitä, että kaikki ei ole ’vain itsestä kiinni’.

Myös muut tutkimukset tukevat Kurjen päätelmiä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen toteaa Ylen haastattelussa, että puhetta maahanmuuttajien ohjaamisesta hoitoalalle on ollut niin paljon, että sitä varmasti tapahtuu.

Saukkosen mukaan tätä perustellaan sillä, että näin pyritään helpottamaan maahanmuuttajien opiskelua ja työllistymistä.

Näkeekö opinto-ohjaaja nuoret tilastojen takana?

Olennainen kysymys lienee se, päätyvätkö maahanmuuttajataustaiset nuoret hoiva-alalle omasta halustaan vai muiden ohjailemina.

Helsingin yliopiston dosentti Mira Kalalahti on tutkinut maahanmuuttajien toisen asteen opiskelua laajasti. Hänen mukaansa ohjaustyössä on jo lähtökohtaisesti mennyt jokin pieleen, jos nuoret kokevat tulleensa ohjatuksi vastoin omia toiveitaan.

“Opinto-ohjaajat pyrkivät toki rationaaliseen toimintaan nuoria maahanmuuttajia auttaessaan, mutta he näkevät nuoret tilastoina. Työmarkkinoille on helpompi päästä ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta, ja siksi maahanmuuttajanuoria ohjataan siihen suuntaan”, Kalalahti kertoo.

Artyom Pazelski puolilähikuvassa
Lähihoitajan työ sopii Artyom Pazelskille, mutta hän pitää epäoikeudenmukaisena, että osaa nuorista ohjataan hoitoalalle maahanmuuttajataustansa takia. (Kuva: Sakari Surenkin)

”Tekemämme työ on tärkeää”

Artyom Pazelski ja Melisa Peksoy ovat lähihoitajia. Molemmat työskentelevät kotihoitajina Helsingin kaupungilla. Pazelski muutti ala-asteikäisenä Suomeen Virosta. Peksoyn vanhemmat lähtivät nuorina Turkista Suomeen, ja Peksoy on syntynyt Helsingissä.

Pazelskille tarjottiin koulussa vaihtoehtoja jatkokoulutukseen, ja hän kiinnostui kolmesta: ravintola-, turvallisuus- ja hoitoala. Turvallisuusalalle tai kokiksi hänellä eivät rahkeet riittäneet, mutta lähihoitajakoulutukseen hän pääsi.

“Tiesin, että en peruskoulun päästötodistuksen keskiarvolla pääsisi lukioon. Ammattiopisto oli hyvä vaihtoehto, koska halusin vain saada työpaikan. Hain suuhygienistiksi, mutta en päässyt siihen koulutukseen”, Pazelski kertoo.

”Lähihoitajan työ, tarkemmin sanottuna kotihoitajan, oli mielestäni hyvä valinta. Tykkään sellaisesta työstä, jossa voi olla ihmisten kanssa tekemisissä. Palkassakaan ei ole valittamista.”

Erityisesti maahanmuuttajien ohjaamista lähihoitajiksi ei Pazelski ainakaan omalla työpaikallaan huomaa.

”Meillä on tasaisesti maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia. Välillä täällä käy keikkatyöntekijöitä, ja suurin heistä osa on maahanmuuttajia. He eivät tosin ole juuri koulusta valmistuneita nuoria, vaan keski-ikäisiä“, Pazelski sanoo.

“Onhan se epäoikeudenmukaista, että nuoria ohjataan hoitoalalle maahanmuuttajataustansa takia, mutta henkilökohtaisesti en valita. Tällä alalla tarvitaan jatkuvasti työntekijöitä, ja tekemämme työ on tärkeää. Työstämme tosin tehdään koko ajan vaikeampaa. Kotihoitoon ei löydy hakijoita, vakituisten työntekijöiden aikataulut kiristyvät entistä enemmän ja kaikilla on pinna kireällä.”

Suurin vaikuttaja on oma perhe

Kalalahden mukaan kyse on silkasta rasismista, jos väitetään että nuoret maahanmuuttajat soveltuvat hoitoalalle uskontonsa tai kulttuurinsa vuoksi.

“Suurin vaikuttaja nuoren opiskelusuuntautumisessa on oma perhe. Jos vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, lapsi haluaa usein vastaavan koulutuksen. Ongelmia piilee myös siinä, kun opiskelija, hänen perheensä ja opinto-ohjaajansa eivät kohtaa. Jos nuori maahanmuuttaja ja hänen perheensä eivät vielä kunnolla osaa ja ymmärrä suomen kieltä tai koulujärjestelmää, syntyy paljon väärinymmärryksiä”, Kalalahti toteaa.  

Etenkin ammatillisia koulutusreittejä maahanmuuttajataustaisen voi olla vaikea ymmärtää. Lukioita ja yliopistoja löytyy ympäri maailmaa, mutta sekä suomalaiset ammattioppilaitokset että -korkeakoulut ovat toisenlaisia.

“Suomen kielen opiskelua ja monikulttuurisuustyötä pitäisi painottaa entistä enemmän. Monet yhdistykset ja järjestöt tarjoavat laadukasta monikulttuurista kohtaamista ja mahdollisuuksia oppia suomen kieltä, kenties jopa monipuolisemmin kuin monet oppilaitokset. Monikulttuurisuus saapui Suomeen muita Pohjoismaita myöhemmin, mutta onneksi täällä opinto-ohjauksella on paljon mahdollisuuksia. Opinto-ohjaajien koulutusta kehitetään jatkuvasti palvelemaan monikulttuurisempaa Suomea, mutta tilanne ei ole vielä vakiintunut”, Kalalahti kertoo.

Ilmiötä on tutkittu, mutta siitä on vaikea puhua. Harva oppilaitos haluaa julistautua rasistiseksi.

“Ilmiöstä ei julkista tietoa löydy. Toiseen asteen oppilaitoksilta kaivattaisiin vastausta väitteeseen.”

Mallia omasta äidistä

Turkkilaisille vanhemmille Suomessa syntynyt Melisa Peksoy lähti yläasteen jälkeen ammattiopistoon kokin töiden perässä. Työllistymismahdollisuudet olivat heikot, sillä koulun jälkeen työkokemus ei riittänyt normaalin kokin työhön. Sen sijaan Peksoy ajautui pikaruokaravintoloihin.

“Rupesin pikaruokapaikkojen jälkeen miettimään, mikä ala minua kiinnostaa eniten. Tarvitsin sellaisen ammatin, joka työllistää paljon ihmisiä”, Peksoy kertoo.

”En kuullut lähihoitajan ammatista opinto-ohjaajalta tai koulusta, vaan omalta äidiltäni. Minulla on koko elämäni ollut vieressäni vaihtoehto, jota en itse edes harkinnut ennen kuin olin parikymppinen. Viisitoistavuotiaana yhteishauissa hain myös lähihoitajaksi, mutta kokkikoulusta vastattiin ensin.”

Peksoyn työryhmässä on hänen lisäkseen yksi venäläinen hoitaja kantasuomalaisten rinnalla. Kaikissa ryhmissä kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat työskentelevät yhdessä, lisäksi löytyy yksi ruotsia puhuva porukka.

Keikkatöissä käy enemmän ulkomailta tulleita samoin kuin Pazelskin työpaikalla.

Peksoy on vuoden verran ollut töissä lähihoitajana. Hän on nauttinut työstään ja toivoo, että se pysyisi samanlaisena. Hänen mielestään on törkeää ajatella, että maahanmuuttajilla on synnynnäinen tarve hoivata. Toisaalta osittain se saattaa pitää paikkansa.

“Ei uskonto tee ihmisestä sellaista, että hän hoivaa läheisimpiään ja puhuu vanhemmilleen kunnioittavasti. Se tulee kasvatuksesta ja kulttuurista. Ei Turkissa ole palvelutaloja tai kotihoitoa toisin kuin täällä. Siellä vanhuksista huolehtiminen on perheen tehtävä. Suomessa vanhuksia laiminlyödään ja viedään laitoksiin, koska rahaa on enemmän. Olen miettinyt, miksi vanhuksia jätetään oman onnensa nojaan. Eikö voisi edes käydä tunnin verran päivässä kyselemässä kuulumisia”, Peksoy kysyy.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja siirtolaisuustyö Suomi

Lue myös

Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.

Tuoreimmat

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”