Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään?

Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajanuoria ohjataan aktiivisesti opiskelemaan hoivatyötä, eikä nuorten omia toiveita aina kuulla. Kysyimme maahanmuuttajataustaisilta lähihoitajilta, miten heidän alanvalintansa tapahtui.
Melisa Peksoy puolilähikuvassa
“Ei uskonto tee ihmisestä sellaista, että hän hoivaa läheisimpiään ja puhuu vanhemmilleen kunnioittavasti. Se tulee kasvatuksesta ja kulttuurista“, sanoo lähihoitaja Melisa Peksoy. (Kuva: Sakari Surenkin)

Suomessa maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ohjataan aktiivisesti matalapalkkaiselle hoivatyöalalle. Tähän tulokseen päätyi esimerkiksi tutkija Tuuli Kurki viime vuonna julkaistussa väitöskirjassaan.

”Vaikka kotouttaminen pyrkii tekemään maahanmuuttajista aktiivisia ja tasavertaisia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä, kotouttamistoimenpiteet voivat vahvistaa maahanmuuttajien syrjäytymistä ja marginalisointia”, Kurki arvioi tutkimuksensa perusteella.

”On tärkeää, että erityisesti koulutuksen kentällä puhutaan avoimesti yhteiskuntamme ja sen instituutioiden rasismista ja rodullistamisesta sekä siitä, että kaikki ei ole ’vain itsestä kiinni’.

Myös muut tutkimukset tukevat Kurjen päätelmiä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen toteaa Ylen haastattelussa, että puhetta maahanmuuttajien ohjaamisesta hoitoalalle on ollut niin paljon, että sitä varmasti tapahtuu.

Saukkosen mukaan tätä perustellaan sillä, että näin pyritään helpottamaan maahanmuuttajien opiskelua ja työllistymistä.

Näkeekö opinto-ohjaaja nuoret tilastojen takana?

Olennainen kysymys lienee se, päätyvätkö maahanmuuttajataustaiset nuoret hoiva-alalle omasta halustaan vai muiden ohjailemina.

Helsingin yliopiston dosentti Mira Kalalahti on tutkinut maahanmuuttajien toisen asteen opiskelua laajasti. Hänen mukaansa ohjaustyössä on jo lähtökohtaisesti mennyt jokin pieleen, jos nuoret kokevat tulleensa ohjatuksi vastoin omia toiveitaan.

“Opinto-ohjaajat pyrkivät toki rationaaliseen toimintaan nuoria maahanmuuttajia auttaessaan, mutta he näkevät nuoret tilastoina. Työmarkkinoille on helpompi päästä ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta, ja siksi maahanmuuttajanuoria ohjataan siihen suuntaan”, Kalalahti kertoo.

Artyom Pazelski puolilähikuvassa
Lähihoitajan työ sopii Artyom Pazelskille, mutta hän pitää epäoikeudenmukaisena, että osaa nuorista ohjataan hoitoalalle maahanmuuttajataustansa takia. (Kuva: Sakari Surenkin)

”Tekemämme työ on tärkeää”

Artyom Pazelski ja Melisa Peksoy ovat lähihoitajia. Molemmat työskentelevät kotihoitajina Helsingin kaupungilla. Pazelski muutti ala-asteikäisenä Suomeen Virosta. Peksoyn vanhemmat lähtivät nuorina Turkista Suomeen, ja Peksoy on syntynyt Helsingissä.

Pazelskille tarjottiin koulussa vaihtoehtoja jatkokoulutukseen, ja hän kiinnostui kolmesta: ravintola-, turvallisuus- ja hoitoala. Turvallisuusalalle tai kokiksi hänellä eivät rahkeet riittäneet, mutta lähihoitajakoulutukseen hän pääsi.

“Tiesin, että en peruskoulun päästötodistuksen keskiarvolla pääsisi lukioon. Ammattiopisto oli hyvä vaihtoehto, koska halusin vain saada työpaikan. Hain suuhygienistiksi, mutta en päässyt siihen koulutukseen”, Pazelski kertoo.

”Lähihoitajan työ, tarkemmin sanottuna kotihoitajan, oli mielestäni hyvä valinta. Tykkään sellaisesta työstä, jossa voi olla ihmisten kanssa tekemisissä. Palkassakaan ei ole valittamista.”

Erityisesti maahanmuuttajien ohjaamista lähihoitajiksi ei Pazelski ainakaan omalla työpaikallaan huomaa.

”Meillä on tasaisesti maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia. Välillä täällä käy keikkatyöntekijöitä, ja suurin heistä osa on maahanmuuttajia. He eivät tosin ole juuri koulusta valmistuneita nuoria, vaan keski-ikäisiä“, Pazelski sanoo.

“Onhan se epäoikeudenmukaista, että nuoria ohjataan hoitoalalle maahanmuuttajataustansa takia, mutta henkilökohtaisesti en valita. Tällä alalla tarvitaan jatkuvasti työntekijöitä, ja tekemämme työ on tärkeää. Työstämme tosin tehdään koko ajan vaikeampaa. Kotihoitoon ei löydy hakijoita, vakituisten työntekijöiden aikataulut kiristyvät entistä enemmän ja kaikilla on pinna kireällä.”

Suurin vaikuttaja on oma perhe

Kalalahden mukaan kyse on silkasta rasismista, jos väitetään että nuoret maahanmuuttajat soveltuvat hoitoalalle uskontonsa tai kulttuurinsa vuoksi.

“Suurin vaikuttaja nuoren opiskelusuuntautumisessa on oma perhe. Jos vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, lapsi haluaa usein vastaavan koulutuksen. Ongelmia piilee myös siinä, kun opiskelija, hänen perheensä ja opinto-ohjaajansa eivät kohtaa. Jos nuori maahanmuuttaja ja hänen perheensä eivät vielä kunnolla osaa ja ymmärrä suomen kieltä tai koulujärjestelmää, syntyy paljon väärinymmärryksiä”, Kalalahti toteaa.  

Etenkin ammatillisia koulutusreittejä maahanmuuttajataustaisen voi olla vaikea ymmärtää. Lukioita ja yliopistoja löytyy ympäri maailmaa, mutta sekä suomalaiset ammattioppilaitokset että -korkeakoulut ovat toisenlaisia.

“Suomen kielen opiskelua ja monikulttuurisuustyötä pitäisi painottaa entistä enemmän. Monet yhdistykset ja järjestöt tarjoavat laadukasta monikulttuurista kohtaamista ja mahdollisuuksia oppia suomen kieltä, kenties jopa monipuolisemmin kuin monet oppilaitokset. Monikulttuurisuus saapui Suomeen muita Pohjoismaita myöhemmin, mutta onneksi täällä opinto-ohjauksella on paljon mahdollisuuksia. Opinto-ohjaajien koulutusta kehitetään jatkuvasti palvelemaan monikulttuurisempaa Suomea, mutta tilanne ei ole vielä vakiintunut”, Kalalahti kertoo.

Ilmiötä on tutkittu, mutta siitä on vaikea puhua. Harva oppilaitos haluaa julistautua rasistiseksi.

“Ilmiöstä ei julkista tietoa löydy. Toiseen asteen oppilaitoksilta kaivattaisiin vastausta väitteeseen.”

Mallia omasta äidistä

Turkkilaisille vanhemmille Suomessa syntynyt Melisa Peksoy lähti yläasteen jälkeen ammattiopistoon kokin töiden perässä. Työllistymismahdollisuudet olivat heikot, sillä koulun jälkeen työkokemus ei riittänyt normaalin kokin työhön. Sen sijaan Peksoy ajautui pikaruokaravintoloihin.

“Rupesin pikaruokapaikkojen jälkeen miettimään, mikä ala minua kiinnostaa eniten. Tarvitsin sellaisen ammatin, joka työllistää paljon ihmisiä”, Peksoy kertoo.

”En kuullut lähihoitajan ammatista opinto-ohjaajalta tai koulusta, vaan omalta äidiltäni. Minulla on koko elämäni ollut vieressäni vaihtoehto, jota en itse edes harkinnut ennen kuin olin parikymppinen. Viisitoistavuotiaana yhteishauissa hain myös lähihoitajaksi, mutta kokkikoulusta vastattiin ensin.”

Peksoyn työryhmässä on hänen lisäkseen yksi venäläinen hoitaja kantasuomalaisten rinnalla. Kaikissa ryhmissä kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat työskentelevät yhdessä, lisäksi löytyy yksi ruotsia puhuva porukka.

Keikkatöissä käy enemmän ulkomailta tulleita samoin kuin Pazelskin työpaikalla.

Peksoy on vuoden verran ollut töissä lähihoitajana. Hän on nauttinut työstään ja toivoo, että se pysyisi samanlaisena. Hänen mielestään on törkeää ajatella, että maahanmuuttajilla on synnynnäinen tarve hoivata. Toisaalta osittain se saattaa pitää paikkansa.

“Ei uskonto tee ihmisestä sellaista, että hän hoivaa läheisimpiään ja puhuu vanhemmilleen kunnioittavasti. Se tulee kasvatuksesta ja kulttuurista. Ei Turkissa ole palvelutaloja tai kotihoitoa toisin kuin täällä. Siellä vanhuksista huolehtiminen on perheen tehtävä. Suomessa vanhuksia laiminlyödään ja viedään laitoksiin, koska rahaa on enemmän. Olen miettinyt, miksi vanhuksia jätetään oman onnensa nojaan. Eikö voisi edes käydä tunnin verran päivässä kyselemässä kuulumisia”, Peksoy kysyy.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja siirtolaisuustyö Suomi

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä